CAP27-aineistot neuvojille

Huom. Ennakkokysymykset ja vastaukset löytyvät kyselytunnin esitysmateriaaleista.

Vipu-palvelu ja tukien hakeminen

Onko Vipussa tukihakuvaiheessa käytössä ilmakuvat vuodelta 2022?

• Vipu-palvelussa näkyy aina uusin saatavilla oleva ilmakuva. Ajantasaistusalueilla ilmakuva on vuodelta 2022. Eli noin 1/3 alueista kuva on 2022 vuodelta

Ensisijaisen viljelijän yhteystiedoista ei pääse eteenpäin ennen kuin on puhelinnumero ja sähköposti täytetty. Tallenna nappi pysyy harmaana. 

• Matkapuhelintieto ja sähköpostitieto on annettava, että pääsee eteenpäin. Kohtaan voi antaa väliaikaiset tiedot, jotka sitten poistaa tai vaihtaa Omat tiedot -osiossa myöhemmin. Mutta kuten on kerrottu, tehokkaan ja ajantasaisen tiedonvaihdon turvaamiseksi ensisijaiselle viljelijälle, on ko., tiedot ilmoitettava.

Jos maatilan osallisissa on tapahtunut muutoksia, nämä ilmoitetaan myös vain Vipussa? Jos maatalousyhtymä, jossa yksi osakas on kuollut ja osalliseksi tulee hänen kuolinpesä ja lukuisia osallisia, riittääkö vain että kirjaa heidän henkilötiedot? Mitään allekirjoituksia ei tarvita enää? Voiko tällaisessa tapauksessa ensisijainen viljelijä vaihtua vai tuleeko tässä tapauksessa perustaa kokonaan eri hakija samalle tilatunnukselle?

• Muutoksista maatilan osallisiin ilmoitetaan edelleen lomakkeella 101D https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/asiointipalvelut/lomakkeet/101d.pdf. Tätä toimintoa ei ole vielä sähköistetty.

Mitä tukia kuuluu suoriin tukiin?

• https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/maksuaikataulu/maataloustukien-maksaminen/#listaus-eun-kokonaan-rahoittamista-eli-suorista-tuista

Milloin suojavyöhykkeet näkyvät Vipu-palvelussa?

• Peltotukihaun yhteydessä.

Päisteet ja suojakaistat

Perunapeltojen päisteitä ei jatkossa tarvitse erotella. Saako päisteet kylvää nurmelle? Niitä ei tarvitse silloin erotella peruna-alasta ja tai niittää?

• Päisteet voivat olla nurmipeitteisiä silloin, kun ne ovat leveydeltään lohkolla viljeltävän kasvin kannalta tarkoituksenmukaisia. Niitä ei tarvitse poistaa viljeltävän kasvin alasta. Nurmipeitteisillä päistealueilla ei ole vuosittaista niittovaatimusta, mutta alaa täytyy kuitenkin hoitaa niin, että se säilyy avoimena, eikä siellä saa kasvaa ylivuotista puuvartisia kasveja.

Mihin mennessä tilan, jolla ei ole ollut aiemmin ympäristösitoumusta, pitää perustaa esim. 3 metrin suojakaistat?

• Ehdollisuuden suojakaistan määritelmän mukaan vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan peruslohkon vesistöön rajoittuvalla lohkon rajalla on oltava muokkaamaton kasvipeitteinen vähintään kolmen metrin levyinen suojakaista, jolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita. Kasvipeitteisyydellä tarkoitetaan tässä asetuksessa kylvettyjen nurmikasvien tai muiden kuin puuvartistenkasvien muodostamaa kasvillisuutta. Kaista pitää kylvää heti olosuhteiden niin salliessa vuonna 2023, kuitenkin viimeistään 30.6., jos ei asetuksen mukaista kasvipeitettä kaistalta löydy.

Voiko suojakaistan perustaa suojaviljan alle (ilman lannoitusta ja kasvinsuojelua)?

• Ei voi. Asetuksen mukaan suojakaista pitää kylvää nurmikasveilla.

Viljelykierto

Kun tilan hallintaan tulee uusi lohko, vertailuvuoden kasvi huomioidaan viljelykierrossa, mutta huomioidaanko myös lohkon pinta-ala vertailuvuodelle?

• Kyllä. Lohkon pinta-ala huomioidaan tässä tilanteessa viljelykiertovaatimuksen laskennassa. Tarkastelun kohteena ovat ne lohkot, jotka viljelijä ilmoittaa hakuvuonna hakemuksellaan. Näiltä lohkolta haetaan alueet, jotka ovat edellisenä vuonna olleet yksivuotisen viljelykasvin viljelyssä riippumatta siitä, onko lohko ollut edellisenä vuonna tilan hallinnassa vai ei.

Nurmi huomioidaan viljelykierrossa, jos se on ilmoitettu välikasviksi, mutta ei jos se on ilmoitettu pääkasviksi?

• Juuri näin. Viljelykiertotarkastelun kohteena ovat kasvulohkot, joilla pääkasvina on viljelty yksivuotista kasvia.
• Jos pääkasvina on nurmi, sille ei voi edes ilmoittaa välikasvia. Välikasvia voi ilmoittaa vain niille kasvulohkoille, joilla pääkasvina viljellään yksivuotista kasvia, joka kuuluu viljelykiertotarkastelun piiriin.

Ruokaperunalla ja juurikkaalla ei vaadita viljelykiertoa. Jos lohkolla on juurikkaan jälkeen seuraavana vuonna viljaa, niin huomioidaanko lohko ja pinta-ala laskettaessa 33% vaihtuvuutta?

• Ei huomioida.

Aluskasvit, välikasvit ja kerääjäkasvit

Mitä eroa on luomun aluskasvilla ja kerääjäkasvilla?

• Alus- ja kerääjäkasvit ovat viljelykasveja, joita viljellään maan kasvukunnon parantamiseksi, eroosion hillitsemiseksi, rikkakasvien torjumiseksi, mikrobien ruokkimiseksi, typen sitomiseksi, orgaanisen aineksen ja kasvipeitteisyyden lisäämiseksi sekä estämään ravinteiden huuhtoutumista.
  
  Aluskasvi kylvetään satokasvin kylvön yhteydessä tai erikseen. Aluskasvi jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen. Monivuotista nurmikasvustoa suojaviljaan perustettaessa toimivat kylvetyt nurmikasvit aluskasveina perustamisvuonna. Erotuksena aluskasvista, voidaan kerääjäkasvi kylvää kasvustoon myöhemmin tai tuotantokasvin sadonkorjuun jälkeen tai ennen korjuuta.
  
  Aluskasveja voidaan luomuviljelyssä käyttää täyttämään luomutuotantoehtojen mukaisia viljelykierto- ja maanparannusvaatimuksia peltokasvien viljelyssä. Luomutilalla tulee olla monivuotinen viljelykierto, jossa on palkokasveja pääkasveina tai aluskasveina vähintään 30 prosenttia kullakin lohkolla, ja viljelykierrossa tulee olla vähintään yksi maan viljavuutta ylläpitävä kasvusto pääkasvina, ja vähintään 50 prosentilla viljelylohkolla toteutettavan viljelykierron vuosista tulee olla maan viljavuutta ylläpitäviä kasveja pää-, väli- tai kerääjäkasveina.

• Tieto aluskasvista ei suoraan vaikuta tukiin, eli tieto ei ole tukiperuste. Tiedon merkitys on nimenomaan luomuvalvonnan välineenä ja vasta epäsuorasti tieto voi vaikuttaa luomukorvaukseen siten että tiedot voivat paljastaa poikkeamia luomutuotantoehdoista. Menee kuitenkin vuosia ennen kuin luomurekisteriin kumuloituvaa lohkohistoriatietoa voi hyödyntää täysmääräisesti.
• Tieto ei myöskään liity ympäristökorvauksen kerääjäkasveja koskevaan lohkokohtaisessa toimenpiteeseen (VNa 78/2023), jossa on viljeltävä kerääjäkasveja yksivuotisen tuotantokasvin aluskasvina tai sen sadonkorjuun jälkeen. Ei vaikka myös luomuviljelijät voivat valita tämän toimenpiteen.

Kuinka tarkasti lohkokirjanpitoon pitää merkitä välikasvin kylvö? Jos kylvää välikasvin samana päivänä kun pääkasvin, pitääkö muistiinpanoihin merkitä kellonaika tai vastaava merkintä, millä todennetaan, että välikasvia ei ole kylvetty yhtä aikaa pääkasvin kanssa?

• Välikasvi on kylvettävä pääkasvin jälkeen. Välikasvin on tarkoitus muodostaa kasvusto. Eli kun pääkasvi puidaan, välikasviksi kylvetyn kasvuston on oltava vielä olemassa. Esimerkiksi aamulla kylvetty kaura ja samana iltana kylvetty ohra eivät täytä ehtoja. Se on viljojen seoskasvusto. Oleelliset tiedot on merkittävä lohkokirjanpitoon.

Mitä eroa väli- ja kerääjäkasvilla on?

• Välikasvin avulla voi toteuttaa ehdollisuuden viljelykiertovaatimusta. Kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide.

Voiko syysviljalle kylvää kerääjäkasvin kylvön yhteydessä eli syksyllä?

• Kyllä voi seuraavaa vuotta varten.

Kelpaako kerääjäkasviksi viljalle: 2 kg valkoapilaa + 0,2 kg rypsiä? Entä kelpaako sama seos kerääjäksi rapsille?

• Kerääjäkasviseos tulee olla havaittavissa. Vaikka rypsi ja rapsi ovat eri kasveja, seos tulisi olla sellainen, joka voidaan selvästi havaita kasvustosta. Asia on voitava todentaa myös kirjanpidosta ja mahdollisista kuiteista.

Lannoittaminen ja maanäytteet

Pitääkö keväällä tietää, jos syksyllä käyttää  kierrätyslannoitteita vaikkapa syysvehnälle?

• Pitää tietää, jos haluaa tukea ympäristökorvauksen kiertotalouden edistäminen -toimenpiteestä ja kierrätyslannoite kelpaa toimenpiteeseen. Tuki pitää muistaa hakea jo keväällä. 

Sitoumus alkaa 1.5. Osalla tiloista kylvöt tulevat valmiiksi jo huhtikuun puolella, miten ehdot huomioidaan esimerkiksi lannoituksessa?

• Lannoituksen vaatimukset koskevat tilaa joka tapauksessa ehdollisuuden kautta. Ehdollisuuden vaatimukset ovat olleet voimassa 1.1.2023 alkaen. Maalajin ja viljavuusluokan analyysi pitää olla voimassa, kun lannoittaa. 

Onko analyysilla ja viljavuustutkimuksella joku ero vaatimuksissa?

• Esityksessä on käytetty "analyysi" sanaa yleisesti.
• Ehdollisuudessa riittää analyysi, josta pitää selvitä maalaji ja viljavuusluokka.
• Ympäristökorvauksessa vaatimuksena on viljavuustutkimus, joka sisältää enemmän analysoitavia asioita.

Saako riistapeltoa lannoittaa?

• Lannoitus on sallittu.
• Typpi: Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit
• Fosfori: Muut kasvit, peltoviljely --> katsokaa typpi- ja fosforitaulukoiden (taulukko 2 ja 3 ehdollisuuden oppaassa) alta kasvilistat, sieltä selviää millä tasoilla lannoitus on sallittu, jos ei muuten typpi- ja fosforitaulukosta selviä.

Lohkolta (koosta riippumatta), jota ei lannoiteta yli luokan 6 arvoilla, ei tarvitse ottaa näytettä riippumatta kasvilajista?

• Ehdollisuudessa tarvitaan AINA analyysi maalajista (eloperäinen/kivennäismaa). Jos lohkoa lannoittaa enemmän kuin viljavuusluokan 6 arvoilla fosforilla, lohkolta on analysoitava myös viljavuusluokka. 

Entä ne lohkot, jotka kylvetty jo syksyllä tai ennen sopimuskautta, ja joita ei lannoiteta mitenkään 1.5.  jälkeen?

• Ehdollisuudessa ei vaadita analyysiä, jos ei lannoita, mutta ympäristökorvauksessa vaaditaan, jos lohkolla on kasvi, jonka lannoittaminen on mahdollista.

Lannoitus vesistön varrella: Lasketaanko lietteen osalta 3+5+5 vai sisältyykö suojakaista ensimmäiseen 5 metrin alaan eli 5+5?

• 3 metrin suojakaista, jota ei lannoiteta
• 5 metrin kaista peltoa, jota ei lannoiteta
• 5 metrin kaista peltoa, jolle ei saa pintalevittää lantaa, jos ei sitä muokata vuorokauden sisällä levityksestä.

• Jos lohko sijaitsee korkeintaan 10 metrin päässä vesistöstä, lohkolla pitää olla 3 metrin lannoittamaton suojakaista lohkolla. Nitraattiasetuksen perusteella vaadittava 5+5 lannoittamaton/pintalevityskiellon alue katsotaan keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta, joten se alue saattaa jäädä jopa lohkon ulkopuolelle täysin tai osittain lohkon sijainnista riippuen. 

Typpilannoitus vuonna 2023, jos on yli 10v. vanha analyysi jolla maalaji analysoitu, onko teetettävä uusi analyysi maalajista, jos ei käytetä fosforilannoitusta vuonna 2023?

• Tällaisessa tapauksessa ei tarvitse teettää, jos fosforilannoitusta ei laiteta.

Suojavyöhykkeen perustaminen 2023. Lohkolta ei ole maanäytettä ja ympäristökorvauksen sitoumusehtojen mukaan tällaisissa tapauksessa riittää, että maanäytteen ottaa sitoumusvuoden loppuun mennessä. Pitääkö kuitenkin ehdollisuuden ehtojen mukaan lohkolta kuitenkin olla jo ennen perustamista maksimissaan 10 vuotta vanha maanäyte käytettävissä, vaikka ei lannoittaisi?

• Jos alaa ei lannoita, ehdollisuus ei vaadi maa-analyysiä.

Tilakohtaisen valinnaisen toimenpiteen laaja maa-analyysi: yksi näyte/lohko vai 1 näyte/alkava 5 ha?

• 1 näyte / alkava 5 ha.

Kasvipeitteisyys

Miten Talviaikainen vähimmäismaanpeite täytetään tilalla, jolla yli 70 % pinta-alasta on pysyvällä nurmella?

• Vähimmäismaanpeitteen alan laskennassa huomioidaan lohkot, jotka ovat peltoa ja pysyvien kasvien alaa. Pysyvän nurmen alaa ei lasketa mukaan vaatimukseen. Eli lasketaan muusta kuin pysyvän nurmen alasta.

Katsotaanko jyrsintä aina kyntöön verrattavaksi? Nykyään on jyrsimiä, joilla ajetaan alle 10 senttiin ja pintaan jää olkea, käytännössä siis kevytmuokkausta

• Kevytmuokkaus on säädetty ehdollisuutta koskevalla VNa:lla 1384/2022. Siellä hyväksyttyihin laitteisiin lukeutuvat: kultivaattori, lautasäes, joustopiikkiäes, lapiorullaäes tai rullailmastin.

Miten talviaikainen vähimmäismaanpeite täytetään tilalla, jolla on yli 70 % pinta-alasta pysyvällä nurmella?

• Vaatimus lasketaan peltojen ja pysyvien kasvien alasta. 

Maanparannus- ja saneerauskasvit

Maanparannus ja saneerauskasvit. Kasveista kaikki muut kuin retikat, sinappi, kumina, hunajakukka ja sikuri ovat tukikelpoisisa pohjoisessa tuessa. Voinko kylvää seoksena esimerkiksi auringonkukkaa ja rehuvirnaa ja saada pohjoisen tuen vai pitääkö kasvuston olla  puhdaskasvusto?

• Auringonkukan ja virnan seos on öljykasvin ja valkuaiskasvin seos, joka ilmoitetaan kasvinimikkeellä Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit). Tämä saa pohjoisen hehtaarituen peltokasvina tukialueella C1 ja C2. Maanparannus- tai saneerauskasvin korvausta tämä kasvinimike ei saa, vaan pitää olla ilmoitettu se tietty kasvi, jolle pohjoinen tuki voidaan maksaa.

Voinko todella saada sanktion tai tuen hylkäämisen, jos kylvän hiilensidontaa edistävän ja rikkakasvien varjostusta varten nurmiseoksen maanparannus ja saneerauskasvuston alle?

• Ehdoissa on lueteltu tässä toimenpiteessä kelpaavat kasvit tai niiden seokset. Muuta kasvia ei tähän kasvustoon hyväksytä. 

Monimuotoisuuskasvit ja -kaistat

Maksetaanko ekojärjestelmän monimuotoisuuskorvaus alalle, joka on merkitty esimerkiksi monimuotoisuuskasvit, riista ja samalla tuottamattomaksi alaksi?

• Kyllä.

Saako vuonna 2023 tuottamattomaksi alaksi merkitty lohko kaikki merkityn kasvikoodin mukaiset tuet (erikoiskasvipalkkio, kerääjäkasvituki, luonnonhoitonurmi ym.)?

• Kyllä. 

Voiko monimuotoisuuspellon (riista/maisema) kylvää kahdessa vaiheessa? Esimerkiksi riistapellolle ensiksi viljan ja sitten toisella kerralla herneen, härkäpavun, rypsin tai rapsin? Toimiiko myös, jos kyseessä on syysvilja ja keväällä kylvettävä kasvi?

• Esimerkkitapaus on ok. Kuitenkin muistettava, että suorakylvö nurmeen ei ole sallittua.

Ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit.  Muiden kuin riistankasvien kasvustot voidaan niittää 1.8 lähtien ja kasvusto on säilytettävä 30.9. Voiko sadon hyödyntää ennen 30.9 näiltä lohkoilta vai pitääkö kasvusto olla niitettynä ja todennettavissa lohkolla 30.9 asti? Esimerkiksi palkokasvit katoavat niitettynä 2kk ajanjaksolla aika tyystin. Voiko kasvuston murskata 1.8 jälkeen?

• Muiden kuin riistakasvien kasvustoa voi hyödyntää 30.9. jälkeen. Jos kasvuston niittää, sen voi niittää aikaisintaan 1.8., kuitenkin vasta pääasiallisen kukinnan jälkeen.

Voiko monivuotisen monimuotoisuusnurmikaistan (ympäristökorvauksen tilakohtainen toimenpide) perustaa siten, että lohkolla on suojavilja? Eli perustetaan nurmi koko lohkolle, mutta reunaan jätetään se 3 metrin leveä kaista ilman viljaa. Seuraavana vuonna sama homma toisilla kahdella peruslohkolla ja sitten taas seuraavana vuonna toisilla?” Pitääkö tuo ensimmäisenä vuonna perustettu monivuotinen monimuotoisuuskaista säilyttää 5-vuotiskauden loppuun asti?

• Lähtökohta on, että se ensimmäisenä vuonna valitun lohkon tulee olla edelleen monimuotoisuuskaistapelto, jos sillä on edelleen yksivuotista kasvia.

Monimuotoisuuskasvit. Asetuksessa sanotaan Ei Kasvinsuojelua, mikä edellisenä kautena on tulkittu niin että ennen kylvöä on voinut käyttää kasvinsuojeluaineita. Mistä asetuksesta nykyiseksi tulkinnaksi on ilmestynyt kalenterivuosi?

• Asia säädetään suorien tukien VNa:lla 126/2023.

Saako monimuotoisuuskaistalta korjata sadon?

• Kyllä saa

Pitääkö monimuotoisuuskaistat-toimenpide valita ensimmäisenä vuonna? Voiko hakea esim. vasta toisena vuonna? Mitkä kasvit kelpaavat monimuotoisuuskaistoihin?

• Toimenpidettä ei tarvitse valita ensimmäisenä vuonna. Kaistalla pitää kasvaa nurmi- tai niittykasvi.

Muut ympäristökorvaukseen liittyvät kysymykset

Kasvintuhoojien tunnistus- ja seurantasovellukset: Miten voi osoittaa käyttävänsä sovellusta riittävässä määrin (riittävä määrä kuvakaappauksia?) ja miten sovelluksen käyttö osoitetaan hallinnolle (vaatimus käytön kirjallisesta osoittamisesta 30.11. mennessä)? 

• Käyttö todennataan kuvakaappauksilla, joita on otettava tarvittava määrä kasvukauden aikana, mieluummin enemmän kuin vähemmän. Sovellusten käyttö todennetaan otannan perusteella loppuvuonna.

Voiko ympäristökorvauksen tilakohtaisia valinnaisia toimenpiteitä vaihtaa muutosvaihteessa?

• Voi tarvittaessa vaihtaa. Koko sitoumusta ei voi enää antaa muutosaikana.

Mistä löytyy lista hyväksytyistä "Kasvintuhooja"-sovelluksista?

• Tyhjentävää listaa ei toistaiseksi ole, koska sovelluksia on melko paljon. Katsotaan voidaanko tehdä listaa.

Voiko kasvintuhoojasovelluksia käyttää luomuviljelyssä, jossa suositeltuja torjunta-aineita ei voi käyttää.

• Myös luomutila voi valita toimenpiteen, vaikka kaikkia torjuntatapoja ei voisikaan käyttää

Jos puimurissa on satotasomittari, mutta ei paikkatietoon perustuva, käykö tämä täsmäviljelymenetelmä-toimenpiteen kohtaan D eli paikkatietoon perustuva leikkuupuimurin satotasomittaus?

• Ei kelpaa. Puimurissa olevan satotasomittarin pitää olla paikkatietoon perustuva.

Rivivälinurmi herukkapellolla. Säännöissä sanotaan, että 90% rivivälistä tulee olla katettu. Voiko käyttää rikka-aineita herukan juurelle? Tällöin yli 90% rivivälistä jää käsittelemättä eli ilmoitetulla alalla ei käytetä rikkakasviaineita.

• Korvausta maksetaan koko alalle, joten herbisidien käyttökielto koskee koko kasvulohkoa.

Tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet pölyttäjien ravintokasvit. Voiko lohkon kylvää toimenpiteeseen hyväksyttävien kasvien seoksella ja voiko lohkolle valita kerääjäkasvi-toimenpiteen ja käyttää kerääjäkasvina esimerkiksi timoteitä, vaikka heinä ei ole hyväksyttävä pölyttäjien ravintokasvi?

• Tilakohtaisessa toimenpiteessä ilmoitettava kasvi on merkitsevä. Tässä voi kasvaa tuotantokasvin alla esimerkiksi nurmea.

Millainen viljelijäkirje Ruokavirastolta menee viljelijöille tänä keväänä ja milloin kirje lähtee?

• Viljelijöille ei lähetetä enää paperipostilla viljelijäkirjettä. Tästä kerrottiin jo viime vuoden kirjeessä.

Kesän koko tilan valvonnat -  sanoitte niiden alkavan juhannukselta. Miten ne suhtautuu tähän selvityspyyntörumbaan?

• Kokotilavalvonnat alkavat normaaliin aikaan juhannuksen aikoihin. Siinä vaiheessa, kun tuenhakijalle ilmoitetaan kokotilavalvonnasta, muutosmahdollisuus Vipussa lukittuu peltotukien osalta kokonaan. Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen tuenhakijalle ei myöskään lähetetä satelliittiseurannan selvityspyyntöjä. Eli jos tila on kokotilavalvonnassa, tarkastetaan siellä tänä vuonna myös maataloustoiminnan vaatimus, eikä siitä selvityspyyntöjä lähetetä.   Kannattaa tehdä tukihakemus huolellisesti ja korjata mahdolliset virheet heti kun sellaisia huomaa. Jos jää odottelemaan, että korjaan sitten, jos selvityspyyntö tulee, niin kokotilavalvonta voi tulla väliin ja muutosten tekeminen on  myöhäistä.

Onko tänä vuonna aloittava sivutoimiviljelijä, jonka toimiala on "väärä" aktiiviviljelijä. Viljelijä ei ole saanut edellisenä vuonna suoria tukia. Tänä vuonna tuet jäävät alle viiteen tuhanteen.

• Edellisen vuoden suorat tuet ovat olleet tässä tapauksessa 0 €. Tuenhakija on aktiiviviljelijä.

Miten aktiiviviljelijän rooli todetaan, jos tilalla on tehty sukupolvenvaihdos. Viljely on aloitettu vuonna 2023, päätoimiala on Muu kuin maatalous, maatalouden veroilmoitusta ei ole jätetty vuodelta 2022 ja osto- ja myyntikuitit tulevat vasta vuonna 2023.

• Edellisen vuoden suorat tuet ovat olleet tässä tapauksessa 0 €. Tuenhakija on aktiiviviljelijä.

Koska päätoimiala pitää olla muutettu YTJ:n rekisteriin?

• 15.6. mennessä.

Jos puolisot ovat molemmat maatilan osallisia, onko väliä, kenen Y-tunnus ilmoitetaan hakemuksella?

• Ilmoitetaan sen osallisen Y-tunnus, joka on tuenhakija.

Mitä seuraa, jos viljelijä on ilmoittanut hakemuksella eri toimialan kuin YTJ:n rekisterissä?

• Ristiriita käy ilmi, kun kunnassa tarkistetaan hakemusta. Tarvittaessa kunta kuulee viljelijää.

Jos viljelijällä ei ole muita tuloja, kuin maataloustuet (ei siis maataloustuotteiden myyntituloja), jääkö aktiiviviljelijävaatimus täyttymättä?

• Ehdon voi täyttää esimerkiksi kulujen (ostotositteiden) avulla.

Voiko tositteet aktiiviviljelijäehdon täyttämiseksi toimittaa 15.6. jälkeen? Aiheutuuko hakemukselle myöhästymispäiviä? Jäävätkö tuet saamatta, jos tositteita palautetaan 15.6. jälkeen tai myöhästymispäivien jälkeen?

• Lähtökohta on se, että tuenhakija on itse aktiivinen ja toimittaa todisteita 15.6. mennessä. Kunta voi kuitenkin kuulla hakijaa puuttuvista asiakirjoista. Tukia ei jää saamatta, jos tuenhakija toimittaa hyväksyttävät todisteet kuulemisen myötä.

Kuuluvatko monimuotoisuuskasvit, esimerkiksi riistakasvit, viljelykiertoon?

• Monimuotoisuuskasveista niittykasvi- ja peltolintukasvit lasketaan monivuotisiksi kasveiksi eivätkä ne kuulu viljelykierron yksivuotisten joukkoon. Yksivuotisiksi lasketaan monimuotoisuuskasvit riista sekä pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvit. Niihin sovelletaan viljelykiertoa.

Fosforilannoituksen poikkeus, jossa sallitaan 5 kg/ha fosforia. Onko orgaanisen lannoitevalmisteen osalta kyse kokonais- vai liukoisesta typestä?

• Kyse on kokonaistypestä. Fosfori on eroteltava mädätteestä tai lannasta niin tarkoin, että typpi-fosforisuhde on vähintään kymmenen. Esimerkiksi 2 kg/tonni kokonaistyppeä sisältävä lanta ei saa sisältää enempää kuin 0,2 kg kokonaisfosforia / tonni.

Tarkastellaanko satotasokorjauksessa edellisen 5 vuoden sadoista vain yhtä vuotta, jolloin on saatu yli 5000 kg:n sato, vai onko taso pitänyt saavuttaa useampana vuonna?

• Sato voidaan todeta saavutetuksi, jos joko viljoilla tai öljykasveilla viimeisen viiden vuoden aikana kyseiseltä peruslohkolta saatu sato ylittää edellä kuvatut korkean sadon rajat. Saavutettuja satoja voi katsoa ristiin viljojen ja öljykasvien suhteen. Peruste tälle on, että viljelykierrossa ei öljykasveja viljellä samalla paikalla kovin usein. Myöskään viljan viljelykierto ja muut välikasvit eivät poista mahdollisuutta satotasokorjaukseen, kunhan korkea sato on saavutettu jonain vuonna viiden edellisen vuoden aikana.

Jos lohkon muotoa parantaa 6 %, niin tuleeko 1% alalle nurmivaatimus?

• Kyllä tulee.

Kelpaako kerääjäkasvi välikasviksi, jos se kylvetään samaan aikaan kuin pääkasvi?

• Välikasvia ei voi kylvää ennen satokasvia tai satokasvin kanssa samaan aikaan. Voit ilmoittaa peltotukihakemuksella lohkolle joko kerääjäkasvin tai välikasvin.

Miten seosviljat huomioidaan viljelykierrossa?

• Kasvit: seoskasvusto (viljat) ja vihantavilja (seos) luetaan samaksi kasviksi viljelykierrossa.
• Voisitteko esittää laskelmaesimerkin fosforin massaosuuksien laskennasta?
• Aineen massaosuus seoksessa on kyseisen aineen massa jaettuna seoksen massalla. Jos tuoteselosteessa ei ole tietoa ainesosan massaosuudesta, fosforin otetaan huomioon kokonaan (100 prosenttia).
• Esimerkiksi. Tuotteen massasta on 50% lihaluujauhoa ja 50% tuhkaa. Kun lannoitteen lihaluujauhon fosforista huomioidaan P 60 % ja tuhkan fosforista P 40 %, niin kokonaisfosforista lasketaan huomioitava määrä Plask = 0,5 x 0,6 x Pilm + 0,5 x 0,4 x Pilm.

Lähteekö fosforilannoituksessa satotasokorjaus 4 000 kg/ha ylöspäin vai vasta kun lohkolla saavutettu satotaso on ollut yli 5 000 kg/ha?

• Voi soveltaa kun sato on yli 5000 kg.

Pitääkö 3 metriä leveä suojakaista niittää/murskata vuosittain? Pitääkö niittojäte kerätä pois?

• Suojakaistalla on avoimena säilyttämisen vaatimus (maataloustoiminta), mutta ei vuosittaista niittovelvoitetta. Jos kaistan niittää, niittojätettä ei tarvitse kerätä. Huomioi, että suojakaistaa ja suojavyöhykettä koskevat eri ehdot.

Löytyykö jostain lista, mitkä nurmikasvit/kasvikoodit kerryttävät pysyvän nurmen vuosia ja mitkä taas jäädyttävät pysyvän nurmen vuosien kertymisen?

• Nämä tullaan listaamaan Peltotukien hakuoppaassa kohdassa Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot.

Hallinto on yhdistänyt korvauskelvottoman lohkon korvauskelpoiseen ja tämän takia peruslohkon pinta-ala ylittää 5 hehtaaria. Lohkolta on olemassa yksi voimassa oleva maanäyte. Riittääkö P-lannoitukseen yksi näyte (1 näyte/10 ha)? Onko lohkolta otettava lisänäyte kasvukauden aikana vai riittääkö, että lisänäytteen ottaa, kun "päälohkon" näyte vanhenee (5 v)?

• Ehdollisuus: riittää, jos näyte edustaa kattavasti lohkoa.
• Ympäristösitoumus: jos peruslohkon ala korvauskelpoinen ala kasvaa yli 5 hehtaariin, alalta on oltava kaksi näytettä. Lisänäyte on otettava 1. sitoumusvuoden loppuun mennessä

Ympäristökorvauksessa pitää olla yksi näyte 4 hehtaarin lohkolta, mutta jos lohkolla on monta maalajia, ehdollisuus vaatii, että pitää olla yhtä monta näytettä kuin on maalajeja. Mitä viljelijän pitää huomioida näytteenotossa?

• Ympäristösitoumuksen mukainen näyte riittää täyttämään ehdollisuuden vaatimuksen eli tässä tapauksessa ei tarvitse ottaa kahta näytettä.

Näkyvätkö viljelykierron %-määrät Vipussa automaattisesti, kun kasvulohkolohkotiedot on tallennettu?

• Kyllä. Vipuneuvoja kertoo, täyttyykö viljelykiertovaatimus.

Ovatko kevytmuokkausmenetelmät 2022 jälkeen raivatuilla aloilla nurmien uusimisessa samat kuin talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä?

• Kyllä voidaan soveltaa samoja menetelmiä.

Saako välikasvin kylvää samana päivänä kun pääkasvin?

• Pääkasvin jälkeen voi kylvää, mutta on huomioitava, että välikasvin on tarkoitus muodostaa kasvusto. Eli kun pääkasvi puidaan, välikasviksi kylvetyn kasvuston on oltava vielä olemassa. Eli aamulla kylvetty kaura ja samana iltana kylvetty ohra eivät täytä ehtoja. Se on viljojen seoskasvusto.

Katkeaako turvemaalla oleva pysyvä nurmi samalla tavalla kuin muuallakin? Eli poistuuko 4 vuoden kyntökielto, jos pysyvä nurmi poistuu?

• Kyllä, toimii samalla tapaa kuin muutkin pysyvän nurmen lohkot.

Edellisenä vuonna on lohkon pääkasvi ollut rehuohra ja seuraavana vuonna on ohra-vehnä seos. Paljonko seoksessa pitää ohran lisäksi olla vehnän siementä, jotta seoskasvusto hyväksytään eri kasviksi kuin edellisen vuoden rehuohra?

• Jos viljelijä ilmoittaa lohkolle 1. vuonna rehuohran ja 2. vuonna seoskasvusto (viljat), kasvi vaihtuu. Ehdollisuuden oppaassa kerrotaan, mitkä kasvit ja seoskasvustot luetaan eri kasveiksi viljelykierrossa.

Miten lohkon hallinnanmuutokset vaikuttavat viljelykiertovaatimukseen?

• Viljelykiertovaatimusta on noudatettava, vaikka lohkon hallinta muuttuu.

Mistä tietää, mitä edellinen vuokraaja on viljellyt edellisenä vuonna?

• Tieto tulee Vipuun näkyviin.

Voiko tavanomainen yli 10 hehtaarin tila ilmoittaa vuosittain koko viljelyalansa yhdelle kasville, eli vaikka kaura tänä vuonna ja ohra ensi vuonna, kunhan viljelykierrosta on huolehdittu?

• Kyllä voi. Monipuolistamisen eli kahden tai kolmen kasvin vaatimusta ei enää ole

Virre-tietopalvelun rekisteriotteessa lukee, että elinkeinotoiminta on lopetettu vuonna 2022. Y-tunnus ilmoitettu kuitenkin alkuvuoden eläintukihakemuksella. Onko tämä ok?

• Y-tunnuksen on oltava voimassa 15.6.2023. Jos näin ei ole, kyseistä Y-tunnusta ei voi käyttää.

Karjatilalla ei ole ollut ympäristösitoumusta eikä tilalla ole tehty viljavuustutkimuksia. Pitääkö kevään lannanlevitykseen olla analyysit?

• Kyllä pitää olla. Ehdollisuuden lannoituksen on perustuttava maalajin ja viljavuusluokan analyysiin ja tulosten on oltava ennen lannoittamista olemassa. Ehdollisuuden mukainen analyysi (maalaji ja viljavuusluokka) edellytetään kaikilta lohkoilta, joita lannoittaa. Ympäristösitoumuksen mukainen viljavuustutkimus pitää olla lohkoista, joita on sallittua lannoittaa. 

Koska analyysien on oltava käytettävissä uusilla hallintaan tulevilla lohkoilla?

• Ehdollisuudessa analyysi pitää olla käytettävissä ennen lannoittamista.

Poimintaan kylvetty maissi pidetään joka vuosi samalla alalla. Mitä seuraamuksia aiheutuu?

• Tästä seuraa ehdollisuuden seuraamus vuodesta 2024 lähtien. Seuraamuksen suuruus riippuu laiminlyönnin vakavuudesta, laajuudesta ja jatkuvuudesta. Ehdollisuuden oppaan luvussa 12 on kerrottutarkemmin seuraamuksista. Myös myöhemmin julkaistavassa peltovalvontaohjeessa kerrotaan seuraamuksista tarkemmin.

Är mellangröda godkänd om den sås i huvudgrödan under bråddstadiet eller strax före skörd av spannmål?

• Välikasvin voi kylvää satokasvin kylvön jälkeen. Ei voi kylvää satokasvin kanssa samaan aikaan tai ennen satokasvin kylvöä. Välikasvi on kylvettävä viimeistään 31.8. ja säilytettävä 31.10. asti. Välikasvin pitää muodostaa kasvusto.

Vaikuttaako hukkakaura viljelykiertoon?

• Lohkolla, jolla on hukkakauraa, ei saa viljellä kauraa. Viljelykierron vaatimuksen täyttämiseksi viljeltävä jotain muuta kasvia.

Onko riistapelto yksivuotinen vai monivuotinen kasvi? Pitääkö noudattaa viljelykiertoa?

• Pitää noudattaa viljelykiertoa.

Tilalla on peltoa 9 hehtaaria (viljelykiertovaatimus ei koske tilaa). Koko pinta-ala on ohralla vuodet 2022, 2023, 2024. Vuonna 2025 tilalla onkin hallinnassa 11 hehtaaria, joten viljelykiertovaatimus koskee tilaa. Koskeeko monivuotinen viljelykiertovaatimus heti myös tätä tilaa? Voiko hän ilmoittaa ohraa vuonna 2025 lainkaan tälle 9 hehtaarin alalle?

• Monivuotinen viljelykiertovaatimus (kuin myös yksivuotinen) koskee tilaa vuonna 2025. Jos ilmoittaa ohraa, tulee seuraamus.

Kesantojen kohdalla asetuksessa 77/2023  § 7 sanotaan, että kesannot ja luonnonlaitumet/niityt tulee niittää 31.8. mennessä. Ehdollisuuden oppaasta emme kuitenkaan tätä löytäneet. Eikö sänkikesantoja saa ruiskuttaa?

• Sänkikesantoja ei saa ruiskuttaa. Avokesantoja voi ruiskuttaa, kun torjutaan vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja.
• Ehdollisuuden oppaaseen on suunnitteilla tarkennuksia ainakin maa-analyysien kohtaan, suojakaistojen osuuteen, tarkempia kasvilistauksia eri vaatimuksiin, viljelykiertoon esimerkkikuvia. Ehdollisuuden opas keskittyy ehdollisuuden vaatimuksiin, joten sen vuoksi tuota asetuksen 77/2023 kohtaa ei ole oppaalle kirjattu.

Mitä tietoja on jatkossa ilmoitettava syysilmoituksella?

• Talviaikainen kasvipeite
  • Ehdollisuuden vähimmäismaanpeitevaatimus
  • Ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeitteisyys
• Ympäristökorvauksen toimenpiteistä riippuen kiertotalouden edistäminen, käytetyt kasvinsuojeluaineet, valumavesien hallinta, lintupellot

Jääkö tuottamattomalta alalta jokin tuki pois?

• Riippuu kasvista, jonka ilmoittaa tuottamattomaksi alaksi. Tuottamattomasta alasta riippumattomat, muut säädetyt asiat ja maksujen rajoitteet ovat voimassa. Esimerkiksi, jos luomutila ilmoittaa vuonna 2023 tuottamattomana alana ekojärjestelmän luonnonhoitonurmen tai monimuotoisuuskasvit, maksetaan tällöin vain ekojärjestelmän tuki.

Miten tuottamaton ala ilmoitetaan?

• Vuonna 2023 voi tuottamattoman alan rastin voi merkitä lähes mille kasville hyvänsä. Lisätietokenttää ei tarvitse käyttää.

Kelpaako kerääjäkasvi välikasviksi, jos se kylvetään samaan aikaan kuin pääkasvi?

• Ei kelpaa. Hakemuksella voi ilmoittaa kasvulohkolle kerralla joko kerääjäkasvin tai välikasvin, ei molempia yhtä aikaa. Välikasvia ei voi kylvää ennen pääkasvia tai samaan aikaan kuin pääkasvi.

Onko GAEC 8 vahvempi kuin tukiehtojen säännöt? ( hukkakauran kemiallinen torjunta)

• Jos lohkolla on hukkakauran torjuntasuunnitelma, jossa edellytetään kemiallista torjuntaa, niin lohkolle ei voi ilmoittaa sellaista toimenpidettä, jossa ei voi käyttää kasvinsuojeluaineita.

Menettävätkö pysyvät nurmipellot jossakin vaiheessa tukikelpoisuutensa?

• Tällaisesta muutoksesta ei ole tietoa.

Mistä sanoista SMR tulee?

• Statutory management requirement

Eikö kesannolla (tuottamaton ala) saa käyttää ollenkaan kasvinsuojeluaineita koko vuonna? Saako lohkon ruiskuttaa 1.8, kun saa aloittaa syyskylvöihin liittyvät toimenpiteet?

• Tuottamattomissa aloissa on poikkeus vuonna 2023: Tuottamattomalla alalla voi viljellä muutakin kuin kesantokasveja vuonna 2023. Jos vuonna 2023 ilmoittaa tuottamattomaksi alaksi tuotantokasvin, voi kasvinsuojelua ja lannoitusta käyttää. Jos tuottamattomaksi alaksi ilmoittaa vuonna 2023 avo-, sänki- tai viherkesannon, ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita 1.1.-31.8. välisenä aikana. Viherkesannon kasvuston saa korjata.
• Vuodesta 2024 alkaen tuottamattomien alojen kesannoilla ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita 1.1.–31.8. välisenä aikana. Jos tuottamattoman alan kesannolle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, kesannon voi päättää ja muokata aikaisintaan 1.8. (Ehdollisuuden opas, luku 5.)

Onko tuottamattoman alan ilmoittamiselle ylärajaa?

• Ei ole.

Voiko välikasvi olla mikä tahansa viljelykasvi?

• Ei ihan mikä tahansa. Ehdollisuuden oppaalle lisätään erillinen lista kasveista, jotka hyväksytään välikasveiksi. Esimerkiksi raparperia, päärynää tai monimuotoisuuskasvia ei voi ilmoittaa välikasvina.

Mistä alasta tuottamaton ala lasketaan?

• Maatilan peltoalasta.

Mitä % tarkoitetaan koulutuksen viljelykierron Vipu-esimerkissä. Koska viljelykierto on toteutunut 12 ha/13,5 ha = 88,88% ja esimerkkiin on kirjattu 100 %. Tarkoitetaanko esimerkillä toteutuu / ei toteudu.

• Kyseessä on demokuva, varsinainen tietosisältö siinä on kuvitettua eli näkyvillä on useita mahdollisia vaihtoehtoja. Tärkeintä on seurata ylintä riviä, jossa Vipuneuvoja kertoo toteutuuko vaatimus.

Ovatko ohra ja vihantaohra eri kasveja?

• Ne ovat sama kasvi (ehdollisuuden oppaan taulukokko 10) Ohraksi luetaan kasvit: rehuohra, mallasohra ja vihantavilja (ohra).

Voidaanko yhteen aumaan voidaan sijoittaa lantaa, joka levitetään vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajoittuville lohkoille levitettävä lantamäärä/orgaaninen lannoite?

• Sijoita yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta.

Miten lohko, johon auma sijoitetaan, voi rajoittua? Vaaditaanko yhtenevä raja, vai voiko välissä olla vaikka kiviaita tai pienempi metsälö?

• Viereiseksi lohkoksi katsotaan myös sellainen lohko, jonka välissä menee peltotie, ei kuitenkaan, jos välissä on yleinen tie tai metsälö. Jos välissä on kiviaita, se on ok

Noudatetaanko suojakaistojen yhteydessä uomaverkoston tietoja? Jos noudatetaan, niin päivitetäänkö sitä ajantasaiseksi?

• Aineisto päivitetään vuosittain Vipuun. Jos aineistossa on puutteita, voi palautetta jättää uomat@ymparisto.fi -osoitteeseen. SYKE käsittelee palautteet vuosittain ja aineistoa päivitetään tarpeen mukaan.

Riittääkö ehdollisuudessa 10 hehtaarin lohkosta yksi näyte vai pitääkö lohkolta ottaa 2 näytettä, kuten ympäristökorvauksessa?

• Riittää yksi näyte, joka koostuu useammasta osanäytteestä, mikäli se edustaa kattavasti peruslohkoa. Jos isolla lohkolla maalaji vaihtelee, niin siinä tapauksessa yksi näyte ei edusta kattavasti koko lohkoa.

Tuleeko kesannon niittovaatimukset (31.8 mennessä) myös ehdollisuuden oppaaseen vai vain tuonne Hakuoppaan maataloustoiminta osioon?

• Voimme täydentää ehdollisuuden opasta tältä osin/lisätä linkin hakuoppaan ko. lukuun.

Tuleeko ehdollisuuden oppaaseen vielä muutoksia?

• Ehdollisuuden oppaaseen on suunnitteilla tarkennuksia ainakin maa-analyysien kohtaan, suojakaistojen osuuteen, tarkempia kasvilistauksia eri vaatimuksiin, viljelykiertoon esimerkkikuvia. Ehdollisuuden opas keskittyy ehdollisuuden vaatimuksiin, joten sen vuoksi tuota yleisVNa:n kohtaa ei ole oppaalle kirjattu.

Voiko Neuvo2030-neuvontaa käyttää lannoituksen suunnitteluun ja uudistuuko tilaneuvojarekisteri?

• Neuvontakorvauksen osiossa 5.2 maan rakenteen parantaminen on mainittu viljelysuunnittelu ja muita lannoittamiseen liittyviä aihepiirejä. Erityisesti ravinteiden tehokas hyödyntäminen digitaalisia ravinnevälineitä käyttäen on yksi kenttätason päätätavoitteista mm. AKIS-toiminnan kehittämisessä.

Ehdollisuuden kasvipeitteisyysvaatimusta ei voi täyttää pysyvällä nurmella. Mitä tämä tarkoittaa tiloilla, joilla on 100% pysyvää nurmea?

• Ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimus ei koske tilaa.

Koska pitää olla voimassa oleva viljavuustutkimus raivioille, jotka on tehty valmiiksi ennen vuotta 2023?

• Maalajin tieto pitää olla ennen lannoittamista vuonna 2023.

Koskeeko viljelykiertovaatimus auringonkukkaa?

• Viljelykiertovaatimus koskee auringonkukkaa.

Saako valvonnassa pysyvästi viljelemättömäksi todetut alat korvauskelpoisiksi, jos ne on kunnostettu 31.12.2022 mennessä? Entä keväällä 2023?

• YleisVNA:lla (77/2023) on erikseen kohdat vuosina 2015–2022, ja vuodesta 2023 alkaen korvauskelpoisuuden menettäneiden alojen korvauskelpoisuuden palauttamiselle. Vuosina 2015–2022 korvauskelpoisuuden menettäneet alat vaativat erillisen kirjauksen vuosittain annettavalla hakuasetuksella, mainintaa ei ole vuoden 2023 asetuksella. Vuodesta 2023 alkaen korvauskelpoisuuden menettäneet alat voivat saada kelpoisuuden takaisin ilman hakuasetuskirjausta.

Miten hoidetaan aiemmin pientareina ilmoitettuja aloja, pitääkö ne kyntää?

• Jos valtaoja on ollut peruslohkon reunaoja, ojan varrella voi jatkossa olla enintään 4 metriä leveä monimuotoisuuskaista, joka hyväksytään viljelykasvin alaan. Monimuotoisuuskaistan on oltava perustettu yksi- tai monivuotisella kukka- tai nurmikasvustolla. Myös aiempina vuosina perustettu kasvusto käy. Monimuotoisuuskaistalla ei saa kasvaa puuvartisia kasveja. Jos vanha piennar täyttää monimuotoisuuskaistan vaatimukset, sitä ei tarvitse kyntää. Jos valtaoja on Vipu-vesistön mukainen vesistö, ojan varrelle täytyy jättää vähintään 3 metriä, mutta enintään 4 metriä leveä suojakaista. 
• Jos valtaoja on ollut peruslohkon keskellä olevassa ojassa (ei peruslohkon reunaoja), se voidaan hyväksyä jatkossa lohkon alaan, jos ojan leveys pientareineen on yhteensä enintään 3 metriä. Jos leveys pientareineen on yli 3 metriä, ala täytyy poistaa peruslohkon alasta.

Onko 2022 valvonnassa pysyvästi viljelemättömäksi todettu ala maatalousmaata 31.12.2022?

• Riippuu siitä, onko ala kunnostettu vuoden loppuun mennessä. Ei ole automaattisesti viljelykelvotonta tai -kelpoista.

Voiko alle 3 metrinen avo-oja jakaa peruslohkon, vai pitääkö olla viljely-yhteys koko lohkon sisällä?

• Jatkossa alle 3 metriä leveä avo-oja voi jakaa lohkon. Lohko voi jatkua myös ojan toisella puolen.

Voiko korvauskelpoisuutta vaihtaa missään tapauksessa vuonna 2023 tai jälkeen raivatulle alalle?

• Käytännössä ei voi, pois lukien mahdolliset tilusjärjestelyiden poikkeukset (ehdollisuus).

Voiko putkitetun ojan lisätä peruslohkon alaan ja saako se korvauskelpoisuuden, vaikka pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria tai 5 %?

• Kyllä. Putkitettuja ojia ei lasketa alan kasvamiseksi. Samoin digitointivirheiden korjaamista ei huomioida laskettaessa lohkon muotoa korjaavan lisäyksen pinta-alaa.

Onko tänä vuonna valtaojia siirtynyt vesistöiksi (oma havainto Vipusta)?

• Vesistömerkintä riippuu uoman valuma-alueen koosta. Aineistoa on saatettu päivittää ja vesistöksi on voinut muuttua uoma, joka ei aiemmin vesistö ole ollut. 

Mitä seuraamuksia tulee, jos löytyy alueita, joita ei ole ilmoitettu tukihakemuksella, mutta ovat kuitenkin maatalousmaata?

• Jos ero haetun kokonaisalan ja haetun alan ja ilmoittamattomien peruslohkojen kokonaisalan summan välillä on yli kolme prosenttia haetusta pinta-alasta, pinta-alan perusteella maksettaviin tukiin sovelletaan enintään kolmen prosentin vähennystä riippuen laiminlyönnin vakavuudesta.

Miten ilmoitetaan lohko, jossa viljellään yksivuotista kasvia ja jossa on viljelyteknisine pientareineen yli 3 metriä leveä alle 3 metrin sarkaoja?

• Viljelytekninen päiste lasketaan mukaan viljeltyyn alaan, jolloin ilmoitetaan koko alalle alalla viljeltävä kasvi.

Voiko viljelijä itse passivoida/aktivoida lohkoja vai tehdäänkö kunnassa?

• Kyllä maatalouskäytöstä poisto on yhä käytössä. Aktivoida ei voi, mutta uusia peruslohkoja voi piirtää.

Katsotaanko maatalousmaan säilytys kasvukauden loppuun paikkakuntakohtaisesti termisen kasvukauden päättymisestä vai mistä?

• Maatalousmaa on säilytettävä kasvukauden loppuun, kuitenkin aina vähintään 31.8. asti. Muilta osin kasvukauden päättyminen huomioidaan termisen kasvukauden päättymisen mukaisesti.

Saako suojakaistalla olla puuvartista kasvia, jos lohko on statukseltaan pysyvää nurmea?

• Saa olla hajanaisesti.

Menettääkö viljelijä kaikki tuet lohkolta, jolla käytetty liian alhaista taimi- tai siemenmäärää tai alueelle soveltumatonta kasvilajia? Miten nämä vähimmäismäärät määritellään?

• Osalle puutarhakasveista on määritetty Peltotukien hakuoppaalla tiheysvaatimukset. Muilla kasveilla tulee aikaansaada kattava kasvusto. Valvonnassa tiheyttä arvioidaan silmämääräisesti ja satelliittiseurannassa selvityspyyntöön annetun kuvavastauksen perusteella.

Tehdäänkö rajakorjaukset, joihin ei liity peruslohkomuutosta, edelleen tukihaun puolella, jolloin ne näkyvät kunnassa vasta tukihakemuksen palauttamisen jälkeen?

• Kyllä. Kunnan hylätessä rajakorjauksen, viljelijän tulee muutoshaun aikana käydä päivittämässä kasvulohkot peltotukihakemukselle.

Jos lohkolla on useita raivattuja kohtia ympäri lohkoa, joita voisi lisätä pinta-alaan, mutta kokonaisuudessa lisättävä ala on yli 0,5 ha, niin voiko näitä aloja liittää korvauskelpoiseen alaan vai tuleeko ne piirtää omina peruslohkoina?

• Ei voida liitää pinta-alarajoitetta ylittävää määrää aiemmin korvauskelvotonta alaa. Kaikki maatalousmaa tulee ilmoittaa, joten hyvä olisi, jos yli rajoitteen ei valmistuisi viljelykelpoista alaa yhtenä vuonna.

Milloin hallinnon tänä keväänä liittämät pienet alat näkyvät Vipussa?

• Peltotukihaun auetessa. Vuoden 2023 digitointi alkaa 20.3., jolloin aika pian tuon jälkeen pitäisi olla imuroitavissa viljelysuunnitteluohjelmistoon uudet pinta-alat ja geometriat.

Voiko maanomistaja siirtää korvauskelpoisuuden kolmannelle osapuolelle pois vuokraamaltaan lohkolta?

• Lähdetään siitä, ettei ilman vuokralaisen suostumusta voi hänen hallinnassaan olevalta alalta vaihtaa pois korvauskelpoisuutta.

Jos ala poistuu valvonnassa pusikoituneena maatalouskäytöstä, saako sen palautettua maatalouskäyttöön, jos alan hoitaa kuntoon? Saako myös korvauskelpoisuuden takaisin?

• Kyllä. Kunnan pyytäessä viljelijän on lisäksi toimitettava paikkaan sidottu kuva lohkosta.

Millä ehdoin korvauskelpoisuuden voi saada lohkolle?

• Vuonna 2022 korvauskelpoisina olleilla lohkoilla säilyy korvauskelpoisuus. Uudelle alalle korvauskelpoisuuden voi saada ainoastaan tilusjärjestelyn kautta tai vaihtamalla toiselta lohkolta.

Voiko vain luonnonhaittakorvauksen (LHK) korvauskelpoisuuden vaihtaa korvauskelvottomalle peltoalalle?

• Ei voi. Korvauskelpoisuutta saa vaihtaa vain saman maankäyttölajin lohkojen kesken. Jos vain-LHK lohkon vaihtaa pelloksi, alalta poistuu korvauskelpoisuus.

Miten ilmoitetaan raiviolle (v. 2022) jääneet maakasat, joissa ei ole kantoja? Tarkoitus on levittää ne peltoon.

• Alan tulee olla viljelykelpoista. Maakasalliset raiviot eivät ole maakasojen osalta viljelykelpoisia, joten niitä ei saa sisällyttää lohkon alaan.

Voiko korvauskelpoiseksi alaksi palauttaa edellisellä ohjelmakaudella valvonnan poistama lohkon?

• YleisVNa:lla (77/2023) on asiaa koskeva kirjaus, mutta vaatii haun "aktivoinnin" vuosittain annettavalla hakuasetuksella. Ei ole mahdollista ainakaan vuonna 2023.

Sähköyhtiöt vaihtavat ilmajohtoja maakaapeleihin, ilmoitetaanko nämä alat kesantoina, jos kaivaminen tapahtuu kasvukauden aikana?

• Tavallisesti kaapelointi tehdään aika siististi auraamalla, jolloin alat voi ilmoittaa kesantona. Jos tehdään isompia töitä, esimerkiksi viemärin kaivuuta tai vastaavaa, ala on poistettava peruslohkosta töiden ajaksi, jos ala ei täytä maatalousmaan vaatimuksia peltotukihaun päättymisestä kasvukauden loppuun.

Pohjoisen kotieläintuen ehdoissa on viiden hehtaarin hallinnassaolovaatimus. Tila on lopettamassa karjanpidon ennen kesää ja hiehoja menee teuraaksi. Mitä hallinnassa olevalla peltoalalla pitää vähintään tehdä, jos tila ei hae peltotukia?

• Alalla on noudatettava lainsäädännön pakollisia vaatimuksia lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Jos tila on hakenut myös eläinpalkkioita, pelloilla on noudatettava ehdollisuuden vaatimuksia.

Onko jokin pinta-ala raja, jonka jälkeen lohko on jaettava, jos osa lohkosta on tilapäisesti poissa viljelykäytöstä vai voidaanko tällaiset alat vähentää aina rajakorjauksen kautta?

• Ei ole pinta-alarajaa, voi vähentää rajakorjauksella.

Miten lohkolla tai alalla säilyy historiatieto tai "ominaisuudet" esimerkiksi korvauskelpoisuus?

• Alan voi rajakorjauksella kasvattaa takaisin aiempiin lohkorajoihin, jolloin lisätyllä alalla on vastaavat ominaisuudet. Jos on kyse passivoidusta peruslohkosta, tilalle perustetaan uusi peruslohko ja hallinto (kunta) kopioi ominaisuustiedot vanhalta peruslohkolta. Jos viljelijä palauttaa edellisvuonna poistettua alaa, apuna voi käyttää edellisvuoden kasvulohkorajoja.

Milloin avokesannon hoito on aloitettava ja milloin sille voi kylvää syyskasvin? Mikä on avokesannolle riittävä maataloustoiminta?

• Avokesannolla maataloustoiminnan vaatimuksena käy muokkaaminen, kasvinsuojeluaineiden käyttö tai niitto. Jos on avokesannoinnin syynä on ojankaivuu, salaojitus tai vastaava, se riittää maataloustoimintana sille osalle, jossa kyseistä toimenpidettä tehdään. Lohko voi olla avokesantona sen aikaa, kun avokesannoinnin syy vaatii eli lohkon kylvämiseen ei ole erityistä aikarajaa.

Mansikalla on välillä tarpeen vahvistaa esimerkiksi hiekalla ajokäytäviä kantavuuden varmistamiseksi, koska pellolla kuormataan marjat suoraan kylmärekkaan ja kuljetetaan pois. Tämä lienee sallittua, koska mansikan jälkeen nuo ajokäytävät muokataan ja kylvetään esim. viljalle eli ovat maatalousmaata?

• Hiekka on ok. Jos laajemmin käytetään mursketta tai muuta päällystystä tai pinnoitusta, alat on rajattava pois peruslohkosta.

Voiko mehiläispesät laskea mukaan lohkon alaan, jos niiden paikkoja vaihdetaan tarvittaessa vuosittain?

• Siirrettävät kyllä, kiinteät isot rakennelmat on rajattava pois.

Keväällä hallinto on tehnyt korvauskelpoisen ja -kelvottoman alan yhdistämisiä tilanteessa, missä korvauskelvoton ala on ollut liian iso. Voiko tällaisenkin peruslohkon jakaa kahteen lohkoon, jotta toinen täyttäisi yhdistämisen edellytykset?

• Hakuasetuksella on digitoinnista vastaavalle viranomaiselle annettu valtuus hyväksyä yhdistämiset, joka käytännössä on toteutettu tuottamalla valmis lista yhdistettäväksi kelpaavista peruslohkoista.

Maatalousmaasta poistui tällä ohjelmakaudella metsätalouden taimitarhat, leikkohavut ym. Onko nämä alat nyt passivoitava? Jos tällainen ala otetaan takaisin maatalouskäyttöön, voidaanko se vain aktivoida? Onko ala edelleen korvauskelpoista ja voidaanko se hyväksyä ympäristösitoumukselle?

• Kyllä, alan voi poistaa rajakorjauksella tai koko lohkon passivoinnilla. Koska ala on täyttänyt edellisen kauden maatalousmaan edellytykset, katsotaan, että ala on ollut viljelykelpoista 31.12.2022, ja se on korvauskelpoista ja voidaan hyväksyä sitoumukselle.

Hyväksytäänkö kahden peruslohkon välillä olevan valtaojan pinta-ala korvauskelpoiseksi, jos se putkitetaan lohkon viljelyn parantamiseksi ja ala täyttää muuten yhdistämisen vaatimukset?

• Ojien alan voi lisätä peruslohkoon, jos oja putkitetaan tai oja on riittävän kapea ja oja on digitoinnissa virheellisesti poistettu lohkon pinta-alasta. Lohkoon lisätyn ojan alaa ei lasketa lohkon muotoa parantavaan enimmäisalaan (5 % ja enintään 0,50 ha).

Kun eri omistajalta siirtyy korvauskelpoisuus toiselle, onko luovuttajan tehtävä tukihakemus?

• Vaihtoa haetaan lomakkeella 471. Täytetään täyttöohjeen mukaisesti.

Voiko käytöstä jo vuosia sitten poistetun lohkon saada korvauskelpoiseksi?

• Jos lohko on poistettu maatalouskäytöstä viljelijän tai valvonnan toimesta, korvauskelpoisuus on poistunut. Jos on jäänyt ilmoittamatta, korvauskelpoisuus säilyy lohkolla.

Jos raivaa 0,5 ha/5 % ja määrärahat loppuvat kuitenkin, niin tuleeko alalle nurmivaatimus?

• Ehdollisuudessa on samanmuotoinen lisäysmahdollisuus kuin korvauskelpoisessa alassa. Jos hakuasetus ei mahdollista korvauskelpoisen alan kasvattamista, tulee alasta tehdä erillinen peruslohko. Tällaista peruslohkoa ei kuitenkaan koske nurmivaatimus, koska ehdollisuus mahdollistaa lohkon muodon parantamisen.

Salaojitusta heinäkuussa: voiko lohkolle ilmoittaa rehunurmena vai onko kasvikoodi kesanto?

• Lohkolta tulee korjata sato, laiduntaa tai niittää lohko viimeistään 31.8., kuitenkin ennen salaojituksen aloittamista.

Voiko maatalouskäytöstä poistetun lohkon poistaa hallinnasta ja lisätä sitten, kun on kunnossa vai onko pakko passivoida/aktivoida?

• Jos ala on muuta kuin maatalousmaata, se on poistettava maatalouskäytöstä Peruslohkomuutokset osiossa.

Jos lohkoa ei ilmoita kahteen vuoteen, passivoidaanko se automaattisesti?

• Hallinto passivoi lohkot, joilla ei ole kahteen vuoteen kasvulohkoja. Tällä siivotaan peltolohkorekisteristä pois ilmoittamattomia lohkoja. Kuitenkin viljelijän tulisi omatoimisesti passivoida tai rajata viljelemättömät alat pois peruslohkosta. Hallinnon tekemä passivointi (eli maatalouskäytöstä poisto) on teknisluontoinen toimenpide, joka on luvattu komissiolle.

Jos maatalousmaalla olevan hakekasan alan poistaa lohkosta rajakorjauksella, jääkö lohkolle historiatieto? Miten tiedetään, jos ala palautetaan rajakorjauksella, että lohkolle palautetaan vain kyseinen ala, eikä ylimääräistä?

• Lohkolle jää historiatieto. Viranomainen voi tarkistaa tiedot Tukisovelluksen Peruslohkohallinnassa kohdasta digitoinnin koodit.
• Jos viljelijä on epävarma siitä, missä lohkoraja on aiemmin ollut, hän voi tarkistaa sijainnin aiempien vuosien peruslohkoilta Vipun selailupuolelta. Kunta tarkistaa tiedot rajakorjauksen hyväksymisen yhteydessä.

Voiko myös esimerkiksi sähkölinjan rakentamisen, vesijohdon tai jätevesiviemärin rakentaminen mahdollistaa lohkon ilmoittamiseksi kesantona?

• Kyllä.

Onko raivioista tulossa tarkempaa ohjetta kuntakäsittelijöille?

• Lohkojen käsittelyjen ohjeeseen tulossa myöhemmin keväällä.

Viljelijälle tulossa kaksi vanhaa peltoa vuokralle, jotka eivät ole olleet tukihakemuksella muutamaan vuoteen. Toinen lohko on hoidettu niittämällä, joten se on pysynyt avoimena, toinen on pajukoitunut. Koskeeko lohkoja nurmikasvivaatimus, jos pajut raivataan pois vasta 2023 vuoden puolella? (lisätty 28.3.)

• • Avoimena pysynyttä peltoa ei koske nurmivaatimus. Jos lohko ei ole ollut viljelykelpoinen 31.12.2022, alaa koskee nurmivaatimus.

Miten pienellä tilalla arvioidaan tilan oikeus tukiin, kun perustulotuen tukitasosta on haettaessa käytettävissä vain arvio?

• Laskenta hylkää tuen, jos myönnetty tukisumma on liian pieni. Oletettavasti ensimmäisenä hakuvuonna tukitasoissa on eniten epävarmuutta, myöhempinä toivottavasti tasaantuu ja arviointi on helpompaa.

Hur mycket är en liten mängd stödväxter som får sås i samband med odling av ärt (foderärt/matärt)?

• Pieni määrä viljaa tukikasvina käy. Pienenä määränä voidaan pitää alle 10 % osuutta kasvustosta.

Mihin mennessä hampun vakuustodistukset, sokerijuurikkaan viljelysopimus/todistus, tärkkelysperunan viljelysopimus on palautettava?

• Ne on palautettava viimeistään 15.6.

Hyväksytäänkö vain puhtaat valkuaiskasvien kasvustot?

• Vain puhtaat kasvustot ovat palkkiokelpoisia.

Odlingsavtal ska ingås, före utgången av ansökan om åkerstöd, det blev oklart vilket datum som gäller?

• Tänä vuonna 15.6.

Onko kasveilla sadonkorjuuvelvoite?

Ei ole.

Saako auringonkukka olla linnunsiemenpussista kylvetty?

• Linnuille tarkoitetut auringonkukan siemenet ovat rehuja. Niiden myyntipakkauksissa ei ole mainittu, mitä auringonkukan lajiketta tai lajikkeita ne sisältävät. Kasvien viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvaa lajia ja lajiketta (77/2023 6 §). Jos auringonkukan kylvösiemenen lajiketta ei tiedetä, niin sen soveltuvuudesta alueelle, sen kasvuajasta, itävyydestä, puhtaudesta ym. ei myöskään ole varmuutta. Näin ollen, jos auringonkukan linnunsiementä käytetään kylvösiemenenä, niin kasvilajia ja lajiketta koskeva vaatimus ei täyty.

Korvaako kasvinsuojeluaineiden käyttö niiton?

• Riippuu tilanteesta. Esimerkiksi 2. vuoden luonnonhoitonurmi on niitettävä viimeistään 31.8. Ala voidaan päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 1.9., jos alalle ei kylvetä syyskylvöisiä kasveja. Tällöin kasvinsuojeluaineiden käyttö ei korvaa niittoa. Jos taas alalle kylvetään syyskylvöinen kasvi 1.8. alkaen, mutta ennen 31.8. ja kasvusto päätetään kasvinsuojeluaineilla, ei niittoa tarvitse tehdä.

Maksetaanko luonnonhoitonurmen korvaus luomukorvauksen päälle?

• Jos luomusitoumuslohkolle ilmoittaa ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit- tai luonnonhoitonurmet -toimenpiteen, maksetaan kyseisenä vuonna vain ekojärjestelmän tuki.
• Luomukotieläinkorotus maksetaan sitoumusalan perusteella niin monelle sitoumukseen sisältyvälle alalle kuin viljelijän eläinyksiköt riittävät sitoumuksen kokonaisalalle kasvista riippumatta.

Saako viherlannoitusnurmen sadon korjata?

• Saa korjata.

Saako glyfosaattia ruiskuttaa keväällä ennen viherlannoitusnurmen kylvöä? Vastausta täydennetty 30.3.2023

• Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Ei ole sallittua ruiskuttaa myöskään vanhaa nurmea keväällä, jos aikoo siihen viherlannoitusnurmen tai luonnonhoitonurmen kylvää. Monimuotoisuuskasveilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita ollenkaan koko kalenterivuonna.

Onko luonnonhoitonurmen jälkeen mahdollista kylvää esimerkiksi syysviljaa, jota lannoittaisi?

• Vuonna 2023 luonnonhoitonurmi on ensimmäistä vuotta ekojärjestelmätuen mukainen luonnonhoitonurmi ja se on säilytettävä 31.8. asti. Toisesta luonnonhoitonurmi-vuodesta alkaen syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua 1.8. alkaen.

Hyväksytäänkö talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kemiallisesti päätetty luonnonhoitopelto ja viherlannoitusnurmi?

• Nurmikasveista hyväksytään myös kemiallisesti päätetty.

Saako pellon käsitellä kasvinsuojeluaineella ennen luonnonhoitonurmen ja viherlannoitusnurmen kylvöä? Vastausta täydennetty 30.3.2023

Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Ei ole sallittua ruiskuttaa myöskään vanhaa nurmea keväällä, jos aikoo siihen viherlannoitusnurmen tai luonnonhoitonurmen kylvää. Monimuotoisuuskasveilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita ollenkaan koko kalenterivuonna.

Mihin perustuu kasvipeitteisyyden päivämäärä 15.4.?

• Vaatimus perustuu komission vaatimuksiin. Ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyysvaatimuksen on oltava vaativampi kuin ehdollisuuden kasvipeitteisyyden vaatimuksen.

Voiko luomutila ilmoittaa ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasveja?

• Jos sitoumuslohkolle ilmoittaa ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit- tai luonnonhoitonurmet-toimenpiteen, maksetaan kyseisenä vuonna vain ekojärjestelmän tuki.
• Luomukotieläinkorotus maksetaan sitoumusalan perusteella niin monelle sitoumukseen sisältyvälle alalle kuin viljelijän eläinyksiköt riittävät sitoumuksen kokonais-alalle kasvista riippumatta.

Jos pysyvän nurmen alan kylvää syksyllä syyskasville, kelpaako ala ehdollisuuden kasvipeitteisyyteen?

• Ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimus koskee peltojen ja pysyvien kasvien alaa. Alaa, joka on peltotukien haussa pysyvää nurmea, ei oteta huomioon ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteessä, vaikka se olisi kynnetty kesällä/syksyllä.

Onko eroa, että lohkolle on muodostunut pysyvää nurmea vai, että lohko on ilmoitettu tukihakemuksella pysyväksi nurmeksi?

• Pysyvän nurmen käsittelyyn ei vaikuta, onko lohkolle ilmoitettu kasvikoodi, joka on suoraan pysyvää nurmea vai onko lohkolle muodostunut pysyvää nurmea.

Aloitetaanko luonnonhoitonurmen ja viherlannoitusnurmen niittovaatimuksen laskenta tästä vuodesta, vaikka ala ilmoitettu ko. kasvilla jo viime vuonna eikä sitä ole niitetty?

• Luonnonhoitonurmissa vuosi 2023 on ensimmäinen vuosi, nurmi on niitettävä viimeistään vuonna 2024. Säilytysvaatimus tänä vuonna 31.8. saakka.
• Viherlannoitusnurmissa seurataan ympäristösitoumuksen viherlannoitusnurmena ilmoitettuja aloja. Alat on niitettävä viimeistään 2024.

Kelpaako sokerijuurikasala talviaikaisen kasvipeitteisyyden täyttämiseen, jos naatit jäävät pinnalle ja maksetaanko siitä siinä tapauksessa tukea?

• Ehdollisuuden vaatimukset täyttyvät, mutta ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyysvaatimukset eivät täyty. Alalle ei makseta ekojärjestelmätukea.

Ovatko ehdollisuuden ja ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehdot erilaiset?

• Kyllä on.

Edellisenä vuonna suojaviljaan kylvettyä viherlannoitusnurmea ei saa täydennyskylvää siten, että neljä kasvilajia täyttyy, mutta saako "täydennyskylvää" neljällä kasvilajilla suorakylvönä edellisenä vuonna perustettuun kasvustoon?

• Ei saa. On pitänyt perustaa neljällä lajilla.

Onko kesannot niitettävä joka vuosi (paitsi kylvövuonna) 31.8. mennessä?

• Avokesannon maataloustoiminnaksi käy muokkaaminen/ruiskutus/niitto. Jos esim. ojankaivuu, salaojitus tms. on syynä avokesannointiin, se riittää maataloustoimintana sille osalle, jossa ko. toimenpidettä tehdään.
• Sänkikesanto on niitettävä, jos on kasvustoa, myös syyskasvin kylvöön liittyvä muokkaus ok. Jos ei ole rikkaa, ei tarvitse tehdä mitään.
• Viherkesantojen maataloustoiminnaksi riittää perustaminen ensimmäisenä vuonna, niitto on pakollinen jatkovuosina.

Saako monimuotoisuuspeltoa perustettaessa käyttää kasvinsuojeluaineita?

• Ei saa.

Saako pysyvää nurmea, joka on ilmoitettu kasvipeitteiseksi, lannoittaa ja tehdä kasvinsuojelutoimia ennen 16.5? Saako sen päättää glyfosaatilla?

• Kemiallisesti tuhottu nurmi käy ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyyteen. Lannoitteiden käyttö ei ole sallittua ennen 1.4. Sen jälkeen, jos olosuhteet muuten sallivat, lan­nan tai or­gaa­ni­sen lan­noi­te­val­mis­teen levitys kas­vus­toon let­ku­le­vit­ti­mel­lä tai haja­le­vi­tyk­se­nä on sallittua.

Saako monimuotoisuuspellolla käyttää kasvinsuojeluaineita ennen kylvöä?

• Ei saa.

Saako luonnonhoitonurmen päättää toisena vuonna 1.8. alkaen, jos kylvää syyskylvöisen kasvin?

• Luonnonhoitonurmissa vuosi 2023 on ensimmäinen vuosi, ala on niitettävä vuodesta 2024 alkaen. Säilytysvaatimus tänä vuonna 31.8. saakka. Toisesta luonnonhoitonurmi-vuodesta alkaen syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua 1.8. alkaen.

Får det finnas gräsväxter i mångfaldsåkrar?

• Voi olla sekä riistakasvustossa (heinäkasvit) että niittykasvustossa (nurmirölli, lampaannata, jäykkänata).

Voiko niittykasviseoksessa olla monivuotisten nurmikasvien siemeniä?

Seoksessa on oltava:

• nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siementä JA
• vähintään yksi niittykasveista (harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava kotimainen niittykasvilaji).
• Lisäksi seoksessa saa olla yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan viljojen siemeniä.

Voiko luonnonhoitonurmea ilmoittaa pysyvän nurmen alalle ja saada siitä korvauksen, jos ennallistamista ei ole otettu käyttöön?

• Voi ilmoittaa.

Teettekö eri päivämääristä kokoomataulukon?

• Kaikenlaisia koonteja on suunnitteilla ja tekeillä. Jollain aikataululla teemme varmasti. Kaikkea ei ehkä saada ennen tukihakua valmiiksi.

Onko luomutilojen viherlannoitusnurmelle oma kasvikoodi vai ilmoitetaanko se satonurmena?

• Ei ole omaa kasvikoodia, ilmoitetaan kasvina ”viherlannoitusnurmi”. Ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmessa täytyy erikseen rastia kohta, jolla ilmoittaa täyttävänsä ekojärjestelmätuen ehdot.

Tuleeko Vipuun tieto, josta saa tien liikennetiheyden tarkistettua riistapeltoja varten?

• Kyllä.

Voiko ekojärjestelmätuen sitoumuksia lisätä vielä muutosvaiheessa?

• Kyllä voi.

Maksetaan luonnonhoitopellolle ja monimuotoisuuskasveille luomukorvausta?

• Jos ala on luomusitoumuksella ja ilmoittaa viljelijä ilmoittaa alalle luonnonhoitopeltoa tai monimuotoisuuskasveja, alalla maksetaan ekojärjestelmän tuki, mutta ei luomukorvausta.

Jos valitset tukihaussa ekojärjestelmätuen toimenpiteen, mutta et toteuta sitä, tuleeko seuraamuksia? Esimerkiksi haet monimuotoisuuskasveja, mutta et kylväkään niitä.

• Jos et ilmoita lainkaan kasvulohkoja toimenpiteeseen, seuraamuksia ei tule.
• Jos ilmoitat hakemuksella monimuotoisuuskasvin, sinun on noudatettava ehtoja tai saat seuraamuksia.

Viljelykiertovaatimus: Ovatko riistapelto ja peltolintupelto eri kasveja?

• Ovat eri kasveja.

Ehdollisuudessa on sallittu kevennetty muokkaus vähimmäiskasvipeitteisyydessä, mutta ekojärjestelmätuen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä ei kevennettyä muokkausta sallita?

• Ei sallita.

Saako monimuotoisuuskasvin tukea myös vuoden 2022 jälkeen raivatulle alalle?

• Ei saa.

Jos pysyvän nurmen kyntää ennen 31.10., onko alalle pakko kylvää syyskasvi/nurmi vai saako se jäädä kynnökselle?

• Saa jäädä kynnökselle. Jos alan kyntää ennen 31.10., ala ilmoitetaan muokattuna ja kasvipeitteisyyden säilyttämisvaatimus ei koske sitä.

Onko ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen alalle mahdollista saada myös tukea ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyys-toimenpiteestä, koska kasvipeitteisyyden kausi on pidempi?

• Kyllä on, jos ala on aitoa kasvipeitettä tai sänkeä.

Monitoroidaanko talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja lähetetäänkö havaituista puutteista selvityspyyntö? Onko muutosmahdollisuutta?

• Kyllä monitoroidaan ja lähetetään tarvittaessa selvityspyyntö. Muutosmahdollisuuskin pitäisi olla.

Pitääkö peltolintukasveissa tai lintukasveissa olla pakollista niittykasvia (esim. jäykkänata) vai riittääkö peltolintukasveihin niittykasveista vain esimerkiksi päivänkakkara ja lintukasveista auringonkukka?

• Pelkkä päivänkakkara tai auringonkukka riittää.

Miten maataloustoiminta osoitetaan luonnonhoitonurmilla ja viherlannoitusnurmilla, silloin kun ei ole niittovuosi?

• Näillä aloilla maataloustoiminnan vaatimus on avoimena pitäminen. Niitto vähintään joka toinen vuosi on toimenpiteiden tukiehtona.

Jäädyttääkö luonnonhoitopelto pysyvän nurmen kertymisen?

• Luonnonhoitonurmi jäädyttää pysyvien nurmien kertymisen. Sinä vuonna, kun lohkolle on ilmoitettu luonnonhoitonurmi, lohkon pysyvän nurmen ala on 0, mutta nurmivuosien lukumäärä taustalla säilyy ennallaan. Eli seuraavana vuonna lohkolla näkyy nurmivuosien lukumääränä sama määrä kuin ennen luonnonhoitonurmen ilmoittamista.

Pysyvä nurmi: Lasketaanko ruohot heinä- ja nurmirehukasveihin?

• Jos ruoholla tarkoitetaan heinäkasvia, niin ne lasketaan heinä- ja nurmikasveihin.
• Jos ruoholla tarkoitetaan yleisesti ruohovartisia kasveja, niitä ei pääsääntöisesti lasketa heinä- ja nurmikasveihin.

Voinko ilmoittaa pysyvälle nurmelle tuottamatonta alaa?

• Kyllä voit.

Miten pysyvät nurmet vaikuttavat viljelykiertovaatimuksen laskentaan?

• Pysyvää nurmea ei huomioida laskennassa.

Riistapelto on kylvetty herneellä ja auringonkukalla, mutta roskat ottavat vallan, eivätkä kyseiset kasvit enää niittämisen jälkeen jaksa kasvaa. Voiko Vipu-mobiililla otetulla kuvalla todentaa valvonnassa, että kasvit on kylvetty ja välttyä seuraamuksilta, jos valvonta tulee elokuussa ja riistapelto on niitetty jo juhannuksena?

• Tilanteen voi todentaa valokuvalla ja Vipu-mobiililla otettu valokuva käy erityisen hyvin, sillä kuvasta käy ilmi kuvan ottamisen ajankohta ja paikkatieto.

Voiko tuottamattomalla alalla tehdä kunnostustöitä esimerkiksi ojitusta?

• Kyllä voi.

"Silloin, jos tuenhakija hakee osalle tilan pysyvistä nurmista talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, hänen on säilytettävä myös sellainen tilan pysyvän nurmen ala muokkaamattomana 31.10.2023 -15.4.2024, jolle hän ei hae tukea. " Tarkoittaako tämä siis sitä, että jos haluaa kyntää yhdenkin pysyvän nurmen lohkon syksyllä 2023, tukea talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei voi hakea lainkaan?

• Ei tarkoita. Voi kyntää ennen 31.10. Jos kyntää 31.10. tai sen jälkeen, niin talviaikaiseen kasvipeitteisyyden tukeen tulee seuraamuksia, jos on hakenut tukea tilan pysyvän nurmen alalle (osalle tai kaikelle)

Monimuotoisuuskasveilla kasvinsuojeluainetta saa käyttää vaan kasvustoa päättäessä. Jos monimuotoisuuskasvi riistan kylvää esimerkiksi 30.6 niin voiko kasvinsuojeluaineita käyttää ennen kasvuston perustamista?

• Monimuotoisuuskasveilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kyseisenä kalenterivuonna.

Koskeeko avioparin viljellessä yhdessä koulutusvaatimus molempia?

• Jos tila on molempien hallinnassa kauppakirjan, vuokrasopimuksen tai vastaavan perusteella, ovat molemmat tällöin tukeen liittyviä henkilöitä, ja molempia tulee tarkastella ikävaatimuksen, aloittamisen ja koulutuksen osalta.

Nuoren viljelijän tulotuki yhteisössä. Riittääkö päätösvalta vai onko myös yli 50 % vaatimus osakemäärissä?

• Osakeyhtiössä oltava yli 50 % äänimäärästä nuorilla. Osuuskunnassa yli puolen jäsenistä on täytettävä vaatimukset, kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on oltava ehdot täyttäviä, avoimessa yhtiössä kaikkien osakkaiden on oltava ehdot täyttäviä. Erillisillä sopimuksilla tms. ei voi perustella ”päätösvaltaa”.

Jos koulutusvaatimus ei täyty tänä vuonna eli tukea ei voi saada. Kannattaako tukea hakea vasta sitten, kun vaatimus täyttyy?

• Kannattaa hakea vasta kun ehdot täyttyvät.

Riittääkö jos lukion jälkeen käy agrologi- tai metsätalousinsinöörikoulutuksen tai toisen asteen koulutuksen?

• Toisella asteella tarkoitetaan peruskoulun jälkeen suoritettavaa tutkintoa, esim. viljelijän ammattitutkinto. Agrologi tai insinööri ovat korkeakoulututkintoja, joten riittävät vallan mainiosti.

Hevostenhoitaja saa viljellä tuetusti muttei 20 vuotta tilan töitä tehnyt nuorukainen?

• Nuoren viljelijän tulotuen saamiseksi on käytännön kokemuksen lisäksi käytävä lisäksi jonkin verran kursseja.

Jos LHK-kelpoinen luonnonlaidun on ollut nyt päättyneellä ohjelmakaudella maankäyttölajiltaan pelto, mutta on valvonnan tai tilan oman muutoksen kautta muuttunut maankäyttölajiltaan luonnonlaitumeksi, niin menettääkö tällainenkin lohko korvauskelpoisuuden jos se palautetaan maankäyttölajiltaan pelloksi??

• Menettää Vain LHK-korvauskelpoisuuden. Koskee vain tästä eteenpäin tulevia muutoksia eli tukihakuvuodesta 2023.

Ovatko ekojärjestelmätuen 25 % rajoite ja luonnonhaittakorvauksen 25 % rajoite jotenkin kytköksissä toisiinsa?

• Eivät ole.

Lasketaanko suojavyöhykkeet mukaan kesantorajoitteeseen vasta vuodesta 2024 tuohon 25 %:iin?

• Eivät tällä hetkellä kuulu kesantorajoitteeseen CAP-suunnitelman perusteella. Muutos vaatii CAP-suunnitelman muuttamista. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että muutosta oltaisiin hakemassa.

Saako virnalle pohjoisen tuen, kun sen ilmoittaa saneerauskasviksi?

• Virna luetaan valkuaiskasvina peltokasviksi pohjoisessa hehtaarituessa. Saa siis peltokasvin mukaisen tuen. Tällaista käyttötarkoitusta ei ole rajattu pois. Tuesta on rajattu pois ns. tuottamattomat alat (kesannot, luonnonlaitumet yms.).

Jos vain LHK-kelpoinen lohko katsotaan esim. metsälaitumeksi liiallisen puustoisuuden vuoksi, voiko se saada enää takaisin korvauskelpoisuutta, vaikka täyttäisi jatkossa tuon luonnonlaitumen määritelmän?

• Ala voi saada korvauskelpoisuuden takaisin hakemuksesta.

Onko maksujen suhde edelleen 90–95 % eli ensimmäinen erä tämä ja loput toisessa erässä?

• Luonnonhaittakorvauksesta pyritään maksamaan suurin osa 1. erässä ja loppu pienempi osa 2. erässä.

Mitkä degression prosentit on?

• Yli 150 ha – 300 ha asti 10 %
• yli 300 ha 20 %.

Onko kaikkien maatalousyhtymän osakkaiden oltava yli 18-vuotiaita?

• Yhden yhtymän jäsenen on täytettävä ikävaatimus. Kansallisissa tuissa kaikilla yhteisömuotoisilla hakijoilla on samanlainen vaatimus.

Pitääkö hakijalla olla hallussaan 5 hehtaaria C-alueella, jotta saa kansallista tukea, vai luetaanko hyväksi myös AB-alueen pellot minimialan tarkastelussa?

• Hakijan hallinnassa oleva maatalousmaa, joten vähimmäisalan tarkastelu on hakijakohtainen.

Mitä tapahtuu, jos hakee tänä vuonna nuoren viljelijän tukea, mutta ei jostain syystä koulutus onnistukaan 31.8.?

• Uudelle hakijalle ei myönnetä nuorten viljelijöiden tukea, jos hän ei täytä koulutusvaatimusta ajoissa. Hakija voi kuitenkin hakea ”ensi kertaa” seuraavana vuonna, jos hakijan ikä on edelleen korkeintaan 40-vuotta ja tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut yli 5 vuotta.

Riittääkö nuoren viljelijän tuen ammattitaitovaatimukseen kesken oleva koulutus, jos opintopistevaatimukset täyttyvät?

• Vaatimuksena on joko tutkinto tai kokemuksen lisäksi riittävästi kursseja. Opintopistevaatimus on luonnollisella henkilöllä 30 opintopistettä, josta osan pitää olla talousopintoja.

Voiko luomuala saada tukea myös ekojärjestelmän monimuotoisuuskasveista?

• Kyllä, mutta ei luomukorvausta.

Eivätkö mitkään viljan ja palkoviljan seoskasvustot kelpaa myyntikasveiksi? (päivitetty 5.4.2023)

• Asetuksen mukaan seoskasvustoja ei lasketa myyntikasveiksi. Tuleentuminen ei vaikuta tulkintaan.
• Väliaikatieto 28.3. tähän on tulossa päivitetty tieto, osa seoksista saatetaan hyväksyä!
• Aiemmasta poiketen seoskasvustoista hyväksytään myyntikasveiksi jatkossa vain sellaiset tuleentuneet kasvustot, joiden sadosta eri viljelykasvien siemenet voidaan erotella. MMM:n tiedote 5.4. mmm.f/uusi-seoskasvustotulkinta-edistaa-luomukorvauksen-tavoitteita

Luomuviljelijällä on vuokralohko, jolla on vuokranantajan kasvimaa. Ala on aiemmin ilmoitettu kasvulohkona, pitääkö ala nyt jakaa pois?

• Vuokranantajan kasvinmaan voi edelleen ilmoittaa omana kasvulohkona, jos kasvulohkon viljelytoimet tehdään luonnonmukaisen tuotannon ehtojen mukaisesti. Jos kasvimaata hoidetaan tavanomaisesti, niin silloin ala rajataan pois lohkon alasta rajakorjauksella.

Jos 50 % luomukotieläintilan sadosta täytyy käyttää rehuksi, täytyykö eläinyksiköitä olla joku tietty määrä vai miten sadon tarve määritellään?

• Vastaus lisätään myöhemmin.

Voiko luomukasvitila tehdä sopimuksen rehuntuotannosta sellaisen luomukotieläintilan kanssa, jonka eläinyksiköt eivät riitä edes oman tilan pellon täyteen luomukotieläintukeen?

• Tilalla voi olla luomukotieläinsitoumus, vaikka eläinyksikkömäärä ei riittäisi koko sitoumusalalle. Luomukotieläinsitoumuksen edellytys on, että hakijalla on hallinnassaan keskimäärin vähintään 5 ey luonnonmukaisesti kasvatettuja tuotantoeläimiä. Luomukorvaus eläinten perusteella maksetaan niin monelle sitoumukseen sisältyvälle hehtaarille kuin hakijalla on luomukotieläinsitoumukseen sisältyviä eläimiä 0,5 ey hehtaaria kohden.
• Rehuntuotantosopimuksen voi tehdä, mutta tarvitsee tietysti miettiä, että onko se tarpeellinen, jos vastaanottavan tilan eläinmäärä suhteessa tilan pinta-alaan on suuri. Luomukotieläintilan tulee pystyä perustelemaan rehuntuotantotarpeensa.

Saako riistapelto myös luomukorvauksen?

• Jos riistapellon ilmoittaa ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit, riista, lohkolle ei makseta luomukorvausta.
• Jos riistapellon ilmoittaa viherkesanto (riista, maisema ja pölyttäjä), lohkolle maksetaan luomukorvaus.
• Huom! Luomukotieläinkorotus maksetaan sitoumusalan perusteella niin monelle sitoumukseen sisältyvälle alalle kuin viljelijän eläinyksiköt riittävät sitoumuksen kokonaisalalle kasvista riippumatta, mutta kasvintuotannon korvausta ei makseta ekojärjestelmän riistapelloille.

Eikö luomussa ole mahdollista olla sekatilana? Jos tilalla on esimerkiksi nautoja, joiden ruokintaan kaikki tilan pellot tarvitaan, onko sekä peltojen että eläinten on oltava luomussa?

• Kyllä voi olla ns. sekatila eli eläimet tavanomaisia ja pellot luomusitoumuksella, mutta myyntikasveja on viljeltävä vuosittain vähittäin 30 % luomuvaiheessa olevalla sitoumusalalla tai tehtävä rehuntuotantosopimus luomukotieläinsitoumuksen tehneen tilan kanssa, jotta sitoumusehdot täyttyvät.
• Jos eläinten ruokintaan tarvitaan kaikki tilan pellot, tilan kannattaa harkita, että voisiko eläimet siirtää myös luomuvalvontaan ja hakea sitoumusta.

Onko lohkon nurmivuosilla maksimiraja?

• Luomun sitoumusehdot eivät määrittele nurmivuosien ikää. Luomun tuotantoehdoissa on määritelty luomun viljelykiertovaatimukset https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/Luomukasvintuotanto/luomu-kasvintuotanto/#id-2-viljelykierto-ja-maan-viljavuus

Minkä verran tilan pitää hyödyntää Neuvo2030-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa toteuttaakseen lisäkoulutusehdon?

• Neuvontaa tulee olla vähintään kolme tuntia. Neuvonta-aikaan ei saa sisältyä neuvojan käyttämää valmisteluaika. 

Onko hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto poistunut myyntikasvilistalta?

• Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto -kasvikoodia ei ole enää käytettävissä ja eikä myöskään ole myyntikasvi. Tällainen kasvusto ilmoitetaan jatkossa viherkesantona (riista, maisema ja pölyttäjä).

Maksetaanko luomukotieläinkorvaus suojavyöhykkeelle vaikka luomukorvausta ei makseta?

• Luomukotieläinkorotus maksetaan, mutta luomukorvausta 160€/ha ei makseta. Luomukotieläinkorotus maksetaan sitoumusalan perusteella niin monelle sitoumukseen sisältyvälle alalle kuin viljelijän eläinyksiköt riittävät sitoumuksen kokonaisalalle kasvista riippumatta.

Missä tilanteissa toimenpiteet on toteutettava kasvukauden loppuun mennessä ja missä kalenterivuoden loppuun mennessä, jotta tukea voidaan maksaa?

• Sopimuksen korvaus voidaan maksaa, jos peruskunnostettavalla ehditään toteuttamaan kasvukauden aikana laidunnus tai niitto. Tuenhakijan on peruttava ympäristösopimuksen tuki, jos toimenpiteitä ei ehdi toteuttamaan, esimerkiksi jos aidan tai peruskunnostustoimenpiteen toteuttaminen venyy syksyyn. Yksivuotisissa kunnostustoimenpiteissä toteutusaikaa on hakuvuoden loppuun (31.12.) asti.

Onko kiinteistöjaotuksella merkitystä sopimuksissa eli voiko sopimusalue (lohko) voi olla usean eri kiinteistön omistajan alueella, kunhan vuokrasopimukset ovat kunnossa?

• Ei ole merkitystä, kunhan vuokrasopimukset ovat voimassa sopimuskauden loppuun saakka.

Mitä tarkoitetaan vanhan hoitosopimuksen päivittämisellä?

• Jos tuenhakija aikoo pitää voimassa vanhan sopimuksen, hoitosuunnitelma on päivitettävä vastaamaan uuden kauden minimivaatimuksia. Suunnitelma on palautettava peltotukien haun yhteydessä.

Sopimukseen voi lisätä vuosittain sopimukseen soveltuvaa alaa, jos valtion talousarvion määrärahatilanne sen sallii. Onko lisäyksellä enimmäisalarajaa?

• Asia tarkentuu vuosittaisella hakuasetuksella.

Piirretäänkö rantalaidunten sopimusalat todellisen laidunnettavan alan vai Vipun vesistörajan mukaan? Todellinen laiduntamalla avoimena pidetty ala voi olla merkittävästi suurempi kuin Vipun määrittämä.

• Asia varmistuu lähiaikoina ja vastaus tarkennetaan myöhemmin.

Esityskalvolla on virhe? Sopimuslohkolta poistettava tukikelvoton ala lienee 0,01 ha eikä 0,10 ha? Esim. siirtolohkareet?

• Kyllä vähintään 0,01 ha:n eli 100 m²:n suuruiset alat on poistettava. Romukasoja tai selkeästi nähtävissä olevaa tukikelvotonta alaa ei saisi olla lainkaan. 100 m² koskee lähinnä ilmakuvilta havaittavaa. Sopimusalat käydään paikan päällä katselmoimassa, joten rajaukset voivat olla tarkempiakin.

Tuleeko näille uuden kauden maastokatselmuksille missään tilanteissa takaisinperintää edelliseen kauteen?

• Tämä asia on vielä tarkastelussa, mutta ainakin niissä tapauksissa, jos katselmointi ehditään tehdä vasta vuonna 2024 ja 2023 tukea on ehditty jo maksaa ja katselmoinnissa ala todetaan tukikelvottomaksi.

Voiko yksittäisen kosteikkolohkon siirtää vuokralle toiselle viljelijälle?

• Hallinnan siirrot ovat mahdollisia.

Vuokratun sopimuslohkon omistaja on vaihtunut, mutta uusi omistaja hyväksyy vuokrasopimuksen, joka on myös merkitty kauppakirjaan. Onko vuokrasopimus uusittava, kun haetaan uusi kosteikon hoitosopimusta 2023?

• Sopimusalan tulee olla tuenhakijan hallinnassa, joten vuokrasopimuksesta tulisi käydä ilmi se, että vuokraaja on sama kuin sopimuksenhakija.

Ett område som nyligen röjts så att den uppfyller regeln om mindre än 50 träd/ha och där växer mestadels vallväxtlighet, kan området anmälas som miljöavtalsareal, permanent vall?

• Det kan anmälas som miljöavtalsareal, permanent vall.

Onko mahdollinen puuston poisto tehtävä ensimmäisen sopimusvuoden aikana? Saako puut myydä vai ottaa vain omaan käyttöön?

• Puustoa voi poistaa koko sopimuskauden ajan, mutta se on mainittava hoitosuunnitelmassa. Jos puustoa on niin paljon, että alaa ei pysty laiduntamaan, ala pitää hakea sopimukseen vasta puuston poiston jälkeen. Puut voi myydä tai käyttää itse.

Pitääkö kesken olevista alkuperäiskasvisopimuksista lähettää samanlainen tiedote tuenhakijoille kuin maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksista?

• Tästä tulee informaatiota ELY-keskuksiin.

Voiko laiduntaa kevytaidalla vai tarvitaanko monivuotinen aita? (Lisäys 28.3.)

• Aitauskorvaukseen saamiseksi pitää aidan olla kiinteä.

Saako saneerauskasvilta torjua hukkakauraa kemiallisesti?

• Maanparannus- ja saneerauskasvialalla saa käyttää kasvinsuojeluaineita.

Voiko viljan aluskasviksi kylvetylle kerääjäkasville levittää karjanlantaa syksyllä jostain päivästä alkaen?

• Lantaa voi levittää 1.10. lähtien, jolloin kerääjäkasvin päättäminen on sallittu.

Miksi ilmasto- ja ympäristökoulutusten suorittaminen on rajattu yhteen per vuosi? Miksi ei voisi käydä kaikkia viittä koulutusta ja saada jokaisesta suoritusmerkinnän myös tuleville vuosille?

• Tämä on varteenotettava ehdotus. Katsotaan, miten asian kanssa voidaan tehdä.

Käyvätkö kaikki nurmen kasvikoodit biokaasulaitokseen syötteeksi toimitettavalle vähintään 25 m³ määrälle?

• Kaikki korjatut nurmet käyvät. Kasvilla ei ole merkitystä

Käykö kiertotalouden edistämiseen biokaasulaitoksen rejekti (orgaaninen materiaali), jos sen kuiva-ainepitoisuus on vähintään sen 20 %?

• Kyllä käy.

Mitkä sovellukset kelpaavat kasvintuhoojien ja kasvitautien seurantaan? Mitä tarkoitetaan vuorovaikutteisella sovelluksella.

• Ympäristökorvauksen asetuksen muistiossa on mainittu Luken KasKas-sovellus. Kaikki vuorovaikutteiset sovellukset kelpaavat. Vuorovaikutteisella sovelluksella tarkoitetaan sovellusta, johon voit itse kirjata tietoa ja saat sen perusteella kasvinsuojelusta ajankohtaista tietoa alueeseesi ja kasviisi liittyen.

Mitkä nurmipalkokasveista kelpaavat kerääjäkasveiksi? Onko rehuvirna nurmipalkokasvi?

• Kerääjäkasveiksi kelpaavat apilat, mailaset, virnat, keltamaite.

Tuleeko takaisinperintää, jos poistaa maatalouskäytöstä lohkon ja lohko jää omaan hallintaan?

• Ei tule, jos jää omaan hallintaan. Kuitenkin jos ala vähenee alle minimialan tämän takia, takaisinperintä tulee.

Voiko valita vaikka kaikki tilakohtaiset toimenpiteet kunhan täyttää vähintään vaadittavat 2 kpl?

• Voit valita vain kaksi tilakohtaista toimenpidettä vuosittain. Muutosmahdollisuus koskee näitäkin toimenpiteitä.

Kerääjäkasvit: ”usean kasvilajin seos, joka voi sisältää vähäisessä määrin myös muita kukkivia yksivuotisia kasveja.” Mitä tarkoittaa vähäisessä määrin?

• Vähäisessä määrin tarkoittaa 10 % siemenseoksesta. Se on mainittu myös asetuksessa.

Riittääkö kasvintuhoojien JA kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelluksen toteuttamiseen, jos sovellus tunnistaa vain rikkakasvit, mutta ei kasvitauteja. Eli Google Lens?

• Pelkkä rikkakasvien tunnistaminen ei täytä ehtoa eli Google Lens ei riitä.

Pölyttäjien ravintokasvit -toimenpiteessä koko peruslohkolla pitää olla ravintokasveja. Pitääkö samaa kasvia olla kaikilla peruslohkon kasvulohkoilla?

• Ei tarvitse, jos peruslohkolla on kokonaan joku listalla oleva kasvi. Eri kasvulohkoilla voi olla eri ravintokasvi.

Koska uusilla valumavesihallintalohkoilla on oltava säätökaivo paikoillaan ja toiminnassa?

• Heti sitoumuskauden ja -vuoden alussa eli käytännössä 30.4. mennessä.

Täytyykö ajo-opastimen tai satomittarin käyttö todistaa vai riittääkö, että laite on asennettu traktoriin?

• Riittää, jos täsmäviljelystä on saatavilla esimerkiksi tuloste tai tallenne. Muutoin asia pitää todentaa esimerkiksi hankinta-asiakirjoista ja urakoinnin sopimuksista.

Jos sitoumusalasta poistuu alaa, joka ei ole enää maatalousmaata niin paljon, ettei vähimmäisalavaatimus täyty, raukeaako sitoumus ja tulee takaisinperintä?

• Jos alan hallinta siirtyy toiselle, sitoumus raukeaa ilman takaisinperintää. Jos ala jää omaan hallintaan, takaisinperintä tulee.

Jos suojavyöhykkeen perustaa uudelleen tänä vuonna, eikä sitä lannoita perustamisvaiheessa, onko lohkolta oltava viljavuustutkimus?

• Kyllä on oltava, koska alaa voisi lannoittaa.

Tukihaussa kasvina vilja, milloin kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään? Orasvaiheessa vai viimeistään 15.8.?

• Viimeistään 15.8.

Pitääkö kiertotalouden edistämisessä piirtää suojakaistat pois erikseen lohkoilta, joille tuki haetaan?

• Ei tarvitse, tämän hetken tiedon mukaan suojakaistat pyritään rajaamaan pois alasta, joka näkyy viljelijälle Vipussa syysilmoituksella.

Onko kumina oikeutettu puutarhakasvien vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin?

• Ei ole. Se saa puutarhakasvien mukaisen korvauksen 113 €/ha, mutta sitä ei lueta puutarhakasviksi.

Kelpaako Google Lens tunnistussovellukseksi?

• Ei kelpaa.

Pitääkö kasvintuhoojien sovellus -toimenpiteessä sovelluksen käyttö todentaa jo kesän valvonnassa vai riittääkö kuvankaappaukset asiakirjavalvontaan?

• Riittää, että todisteet esitetään asiakirjavalvonnassa, mutta ajantasaiset kuvakaappaukset käytöstä on otettava jo kasvukaudella.

Onko droonien hyödyntämismahdollisuutta pohdittu tilakohtaisten valinnaisten toimenpiteiden kohdalla, lähinnä vaihtoehdossa kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta?

• Tätä ei ole vielä pohdittu.

Jos vähentää viljelyä siten, että esimerkiksi metsittää lohkoja ja sitoumusala laskee alle 5 hehtaarin, tuleeko seuraamuksia?

• Tässä tapauksessa tulee takaisinperintä.

Voiko suojavyöhykkeen perustaa uudestaan sitoumuskauden aikana?

• Vuoden 2023 keväällä voi perustaa ilman muuta perustetta. Muutoin suojavyöhykekasviston voi uusia mm. hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien takia.

Vaihtoehtoisen kasvinsuojelun ennakkosuunnitelma on haastavaa tehdä 31.5 mennessä, kun esim. mansikan istutusaikaa on 30.6 asti. Kaikkien lohkojen kasvit eivät siten ole tiedossa vielä 31.5. mennessä. Mikä peruste tuolle päivämäärälle on? Riittääkö ennakkosuunnitelmaksi, jos lohkokorteille on kirjattu suunniteltu menetelmä?

• Ennakkosuunnitelma tulee tehdä sen hetkisen tiedon perusteella.
• Suunnitelmasta pitää käydä ilmi:
  • mitä vaihtoehtoisen kasvinsuojelun menetelmää aiot käyttää kullakin kasvilajilla ja lohkolla.
  • kuvaus, mitä seurannan apuvälineitä aiot käyttää lohkolla vaihtoehtoisen kasvinsuojelumenetelmän tarpeen ja onnistumisen seurantaan.
  • tilanteet, joissa vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää voidaan täydentää muilla menetelmillä (esim. kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla).
• Muiden menetelmien käytön pitää perustua vaihtoehtoisen menetelmän tehon riittävän pitkään seurantaan ja todettuun täydennystarpeeseen. Seurannasta ja täydennystarpeesta pitää olla merkinnät lohkokirjanpidossa.

Viljelijällä olisi hyvä olla Vipussa näkyvissä samat karttatasot kuin hallinnolla, esimerkiksi vesistöbufferi ja merialueet. Onko näitä tulossa Vipuun?

• Samaa valikoimaa ei tule, mutta mainitsemasi esimerkit todennäköisesti tulevat näkymään myös viljelijöille.

Voiko maanparannus- ja saneerauskasvilohkolle kylvää muita kuin listassa mainittuja kasveja? Esimerkiksi nurmikasveja, joilla on tarkoitus perustaa nurmi seuraavaa vuotta ajatellen.

• Ei voi kylvää muita kuin listassa mainittuja kasveja.

Saako virna saneerauskasvituen ja ympäristökorvauksen tilakohtaisen korvauksen ja pohjoisen tuen C-alueella, jos sen ilmoittaa saneerauskasviksi?

• Kyllä saa. Huom! Maanparannus ja saneerauskasville ei makseta erikoiskasvipalkkiota 
  (muutettu 31.3. Kyllä saa)
  (muutettu 20.4. Jos ilmoitat virnan ympäristökorvauksen maanparannus- tai saneerauskasviksi, et voi saada sille erikoiskasvipalkkiota tai pohjoista hehtaaritukea.

Milloin kerääjäkasvin voi päättää, jos lohkolle kylvetään syysviljeltyjä kasveja?

• Ei ole tarkasti säädetty, mutta varsinainen pääkasvi tulee olla korjattu ennen kuin kerääjäkasvin voi päättää. Esimerkiksi pääkasvin hukkakauraruiskutuksessa tuhottu kerääjäkasvi ei ole sallittu.

Riittävätkö ruiskutusurat kasvinsuojeluaineiden levityksen rajaukseen?

• Eivät riitä. Kasvinsuojeluaineruiskussa tulee olla lohkoautomatiikka.

Maksetaanko luomukotieläinkorvaus suojavyöhykkeelle vaikka luomukorvausta ei makseta?

• Luomukotieläinkorotus maksetaan, mutta luomukorvausta 160€/ha ei makseta. Luomukotieläinkorotus maksetaan sitoumusalan perusteella niin monelle sitoumukseen sisältyvälle alalle kuin viljelijän eläinyksiköt riittävät sitoumuksen kokonaisalalle kasvista riippumatta.

Näkyvätkö vanhat kurki-, hanhi ja joutsenpellot kohdentamisalueella, jos niistä ei ole haettu ELY-keskuksesta korvausta kahta kertaa?

• Eivät näy, koska kohdentamisalueiden määrittely perustuu tuohon rajaukseen.

Miten käy edellisen rahoituskauden lintupeltojen kanssa, voiko hakea lohkokohtaista tukea? Näillehän ei ole haettu vahinkokorvauksia, mutta on ELY-keskuksen hyväksymiä aloja.

• Nämä alat eivät ole mukana vuonna 2023. Alat voidaan määrittää uudelleen sitoumusvuosittain.

Voiko ensi vuonna tehdä sitoumuksen, jos ei nyt sitoudu? Saako sitoumukseen mukaan myös ensi vuonna korvauskelpoiset lohkot, jotka tulevat tilalle viljelijältä, joka ei ole tehnyt ympäristösitoumusta?

• Ensi vuodesta ei vielä tiedetä. Jos uusia ympäristösitoumuksia voi tehdä, tänä vuonna sitoutumattomat tilat voivat hakea sitoumusta korvauskelpoisille lohkoilleen.

Jos suojavyöhykkeen perustaa tänä vuonna 30.4.2023 jälkeen uudelleen, saako käyttää kasvinsuojeluaineita ennen uudelleen perustamista?

• Tätä ei ole estetty tämän vuoden uudelleenkylvössä.

Maaperän seuranta -toimenpide: Voiko kokonaishiilen määrän laskea orgaanisen aineksen analyysin perusteella? Vai pitääkö kokonaishiili olla analysoitu?

• Orgaanisen aineksen perusteella johdettu kokonaishiilenmäärä kelpaa myös.

Koska tilakohtaisen toimenpiteen ilmasto- ja ympäristökoulutus pitää olla käytynä?

• Koulutus pitää käydä sitoumusvuoden loppuun mennessä eli vuonna sitoutuvien 2023 pitää käydä koulutus 30.4.2024 mennessä.

Voiko korvauskelpoisen lohkon vieressä olevaa vanhaa korvauskelvotonta alle 0,5 hehtaarin peruslohkoa pienentää ja lisätä saman verran alaa korvauskelpoiseen lohkoon?

• Kyllä tämä on mahdollista. Alaa voi lisätä 5 % ja enintään 0,5 hehtaaria.

Milloin tilakohtaisen toimenpiteen laajat viljavuusanalyysit pitää olla otettu? Kelpaavatko esimerkiksi syksyllä 2022 otetut ja vuotta 2023 varten uusitut näytteet tai jopa vanhemmat, jos niissä on tehty riittävät analyysit?

• On säädetty, että analyysit pitää ottaa vasta sitoumuskauden alkamisen eli 1.5.2023 jälkeen.

Onko suojavyöhykkeiden määrässä tilakohtaisia rajoituksia, jos koko tila sijaitsee pohjavesialueella?

• Ei ole ympäristökorvauksessa. Suojavyöhykkeet rajoita myöskään luonnonhaittakorvauksen maksua.

Pitääkö kaikkien tilan osallisten käydä ympäristökorvauksen koulutus?

• Riittää, että yksi osallisista käy koulutuksen.

Lannoitusta varten viljavuusanalyysit on oltava tehtynä ennen lannoitusta eli mieluusti ennen 1.5. Voiko samalla lähettää näytteen myös laajaan maa-analyysiin?

• Ei valitettavasti voi, koska laaja maa-analyysi tulee tehdä vasta 1.5. jälkeen.

Voiko maaperän seuranta -toimenpiteen toteuttaa ottamalla yhdellä kerralla kahdelta peruslohkolta 10 näytettä (5+5) ja käyttää näistä yhden näytteen molemmilta lohkoilta seuraavan viiden vuoden aikana?

• Samalta lohkolta voi ottaa, mutta ei samalla kertaa. Eli voi seurata tilanteen kehittymistä.

Voiko kerääjäkasvilla perustaa seuraavan vuoden nurmen?

• Kyllä voi.

Pitikö viljelykierrossa kasvin vaihtua 33 % lohkoista vai pinta-alasta?

• Pinta-alasta.

Tilalla on aikaisemmin ollut isoja aloja lintupeltoja, mutta vahingoista ei ole haettu vahinkokorvausta ELY-keskuksesta, koska viljelijän mielestä korvaus lintupelloista on riittänyt korvaamaan vahingot. Alue on kansallisesti arvokas lintualue – eikö vastaavanlainen alue voisi saada lintupeltotukea?

• Tämä ei valitettavasti ole vuonna 2023 lintupellon kohdentamisaluetta. Alueet päivitetään vuosittain tarpeen mukaan.

Riittääkö, että kerääjäkasvina on typensitojakasvin kanssa pieni määrä näitä ensimmäisenä vuotena kukkivia kaksisirkkaisia kasveja, vai pitääkö kerääjäkasviseoksessa olla aina heinä?

• Kerääjäkasvi ei voi olla pelkästään typensitojakasvia, joten ei ole säädetty muuta. Heinää ei tarvitse välttämättä olla mukana.

Pitääkö suojakaistat piirtää pois kiertotalouden edistäminen -toimenpiteessä?

• Ei tarvitse, tämän hetken tiedon mukaan suojakaistat pyritään rajaamaan pois alasta, joka näkyy viljelijälle Vipussa syysilmoituksella.

Voiko suojavyöhykettä kalkita?

• Voi kalkita, jos kalkissa ei ole typpeä tai fosforia.

Voinko ilmoittaa kaikille lohkoille ekojärjestelmätuen talviaikaista alaa 100 %? Tulkitseeko ohjelma maksettavaksi 100 % alalta korvaus ja laskee automaattisesti 33 % vähimmäismaanpeitteen täytetyksi. Vai pitääkö ehdollisuuden ala ilmoittaa erikseen, jolloin ne jäävät pois ekojärjestelmätuesta?

• Voi ilmoittaa kaikelle, vaikka 100% ja voidaan maksaa 100 % alalle.

Voiko ympäristökorvauksen kaikkia toimenpiteitä siis ruksia vielä ja toimenpiteitä lisätä lohkoille vielä muutosvaiheessa, kunhan on vain sitoumus ja maksu haettuna 15.6.? Entä ekojärjestelmän toimenpiteet, onnistuuko lisääminen vielä muutosvaiheen aikana 2.10 asti?

• Kyllä voi.

Riittääkö turvepeltojen nurmet -toimenpiteen vain yksi lohko tai vaikka olisi useampi lohko, niin riittääkö, että yhdeltä on otettu näyte ja sillä on nurmipeite?

• Kyllä riittää Turvepeltojen nurmet- toimenpiteeseen.

Katsotaanko kasvipeitteisyyden monitoroinnissa myös kasvulohkoja? Miten toimitaan, jos ala on kevytmuokattu? Tuleeko selvityspyyntö muokkaustavasta?

• Kasvipeitteisyyden osalta monitoroidaan toimenpidelohkoja. Kevytmuokkaus kelpaa ehdollisuuden kasvipeitteeksi. Kyntö ja kevytmuokkaus on haastavia erottaa toisistaan, joten on mahdollista että muokkaustavasta tulee selvityspyyntö. 

Pitääkö lohkojen rajat piirtää merialueet ja vesistöt -karttatasot eli pitääkö lohkojen rajat piirtää niiden mukaan?

• Jos uusin ilmakuva ja merialueen rajaus (ranta 10) tukevat toisiaan, voidaan rajaus tehdä ilman maastossa tehtäviä mittauksia. Monin paikoin viivat ovat yhdenmukaisia, mutta on alueita, joissa ne eroavat merkittävästi.
• Jos uusin ilmakuva ja merialueen rajaus eivät tue toisiaan, rajataan lohko lähtökohtaisesti uusimman ilmakuvan mukaisesti.
• Lohkon tulee lähtökohtaisesti olla maata, ei säännöllisesti vedenpeittämää aluetta. Nyt käytössä olevilta ilmakuvilta voidaan havaita maatalousmaaksi ja/tai sopimusaloiksi ilmoitettuja alueita, joiden värityksestä näkee niiden olevan mitä todennäköisimmin jatkuvasti veden alla.
• Tarvittaessa, esim. sopimusaloja määriteltäessä, lohko voidaan rajata myös maastokäynnin perusteella, jolloin tarvitaan GPS –mittauksen lisäksi paikkaan sidottuja valokuvia kasvilajin ja vesirajan todentamiseen. Tämä on tärkeää, koska alavilla rantaniityillä vesialueen raja voi vaihdella jopa sata metriä.
• Mikäli sopimusala ja maatalousmaa (esim. pysyvä nurmi) eivät vastaa toisiaan, on perustettava erillisiä peruslohkoja.

Voiko ympäristökorvausta hakea kiertotalouden edistäminen -toimenpiteessä lietelannalle ja kiinteälle lannalle?

• Kyllä voi, mutta ei samalle alalle.

Onko viljavuustutkimusten oltava valmiina ennen kuin lannoitus aloitetaan?

• Ympäristösitoumuksessa viljavuustutkimus pitää olla voimassa. Poikkeuksena viljavuustutkimus tulee olla voimassa ympäristösitoumuksen osalta viimeistään sitoumusvuoden loppuun mennessä, jos:
  • et ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristösitoumukseen.
  • saat hallintaasi uusia korvauskelpoisia lohkoja ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä, eikä lohkoista ole tutkimusta.
  • korvauskelpoisen lohkon pinta-ala kasvaa sitoumusvuoden aikana siten, että vaadittava näytteenottomäärä lohkolla kasvaa.
  • perustat vuonna 2023 suojavyöhykkeen tai monimuotoisuuskasvin.

Voiko maanparannus- ja saneerauskasvien seokseen lisätä muita kasveja, jotka eivät ole listalla?

• Ei voi, kaikki toimenpiteeseen hyväksyttävät kasvit on lueteltu listalla.

Voiko monimuotoisuuskasvien pölyttäjähyönteis- ja maisemakasveihin kuulua nurmikasveja?

• Ei voi.

Jos peruslohkolla on samana kasvukautena kauraa, vehnää ja ohraa useampi vuosi peräkkäin, miten viljelykiertovaatimuksen toteutumista tarkastellaan tällaisen lohkon kohdalla? Lasketaanko kasvu- vai peruslohkokohtaisesti?

• • Riippuu, millä fyysisellä kohdalla kasvi on ollut (geometria), jonka perusteella velvoitetta seurataan.

Mitä tietoja on jatkossa ilmoitettava syysilmoituksella?

• Talviaikainen kasvipeite
  • Ehdollisuuden vähimmäismaanpeitevaatimus
  • Ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeitteisyys
• Ympäristökorvauksen toimenpiteistä riippuen kiertotalouden edistäminen, käytetyt kasvinsuojeluaineet, valumavesien hallinta, lintupellot.

Mitä tiloja koski kasvinsuojeluaineiden käytön ilmoitus syysilmoituksella?

• Luomutiloja sekä tiloja, joilla on ympäristösitoumuksen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu- toimenpide.

Mihin päivämäärään mennessä syysilmoitus pitää tehdä?

• Aitataulu ei ole vielä tiedossa.

Tuleeko syysilmoitukseen ryhmätäyttömahdollisuus vai pitääkö tiedot ilmoittaa erikseen joka lohkolle?

• Kyllä on tulossa on ryhmätäyttö.

Tarvitseeko syysilmoitus ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteestä tehdä, jos tilan koko on alle 10 hehtaaria tai tilalla on nurmia yli 75 %?

• Pitää jättää.

Jos tila on valinnut puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -toimenpiteen, ilmoitetaanko kaikki tilalla tehdyt kasvinsuojelutoimenpiteet syysilmoituksella, vaikka tila olisi valinnut toimenpiteeksi orgaaninen katteenkäyttö?

• Kyllä ilmoitetaan.

Onko syysilmoitus tehtävä, jos tilan kaikki lohkot ovat pysyvää nurmea, eikä tila ole valinnut ekojärjestelmän kasvipeitteisyys -toimenpidettä?

• Ei tarvitse tehdä, ellei tilalla ei ole muita toimenpiteitä, joista tehtävä syysilmoitus.

Miten menetellään, jos viljelijällä ei ole sähköpostiosoitetta eikä älypuhelinta?

• Ensisijaisesti kannattaa kehottaa hankkimaan sähköposti ja älypuhelin. Viljelijä voi halutessaan valtuuttaa asioimaan puolestaan esimerkiksi neuvojan tai jonkun perheenjäsenen, joka huolehtii tilan asioista.

Milloin Vipussa pääsee tekemään lohkomuutoksia?

• Lohkomuutoksia pääsee tekemään, kun peltotukien haku aukeaa. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa, toukokuun alkupuolella. Ensin kannattaa lähettää peruslohkomuutokset kuntaan käsiteltäväksi ja vasta sen jälkeen tehdä Peltotukien hakemus.

Tuleeko Vipussa näkymään jotenkin Uudenmaan alueen pakollinen kesantoala esim. Vipuneuvojassa?

• Kyllä. Vipuneuvojassa tulee olemaan erikseen tuottamattoman alan laskelma, joka näytetään vain Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tiloille. Laskelman yhteydessä kerrotaan kuinka paljon tuottamatonta alaa pitää jättää.

Jos valitsee kiertotalouden edistäminen toimenpiteen niin onko toimenpidettä pakko toteuttaa ja ilmoittaa syksyllä vai ovatko nämä valinnan ns. vapaaehtoisia?

• Ei ole pakko ilmoittaa toimenpiteeseen alaa syysilmoituksessa, vaikka se mahdollisuus on olemassa.

Onko tulossa listaa Vipuneuvojan tarkisteista, missä vaiheessa?

• Tuotamme listan Vipuneuvojassa näytettävistä tarkisteista sen jälkeen, kun tiedämme, mitkä kaikki tarkisteet pystymme toteuttamaan.

Miten haetaan alkuperäiskasvien sopimusta?

• Alkuperäiskasvien sopimusta ja myös tuen maksua tullaan hakemaan paperilomakkeella 214.

Minkä Android versio pitää puhelimessa olla, jotta Vipu-mobiili toimii?

• Android 6.0 tai uudempi tällä hetkellä.

Mistä viljelijä tietää, että Vipu-mobiiliin on tullut selvityspyyntö?

• Saat tekstiviestin aina, kun sinulle lähetetään uusi satelliittiseurannan selvityspyyntö.  Tekstiviesti lähetetään ensisijaisen viljelijän matkapuhelinnumeroon.
• Vipu-mobiili ei erikseen ilmoita saapuneesta selvityspyynnöstä, mutta ominaisuus on tulossa käyttöön myöhemmin.
• Et saa selvityspyynnöistä ilmoitusta sähköpostiin.

Mitä koordinaatistojärjestelmää Vipu-mobiili käyttää?

• WGS84 koordinaatistoa

Näkeekö hallinto ilman selvityspyyntöjä Vipu-mobiililla otetut kuvat?

• Ei näe, vain selvityspyyntöön lisätyt kuvat näytetään.

Milloin biometrinen tunnistautuminen (mm. sormenjälkitunnistautuminen) on tulossa käyttöön?

• Tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Voiko Neuvo-rahaa käyttää, kun neuvoja käy älypuhelimen kanssa kuvaamassa viljelijän peltoa?

• Ei voi käyttää. Kuvien ottamisesta ei voida osoittaa olevan suoraa neuvonnallista hyötyä.

Mitä seuraamuksia viljelijälle tulee, jos hänellä ei ole älypuhelinta eikä sellaista myöskään hanki? Entä jos viljelijä ei reagoi selvityspyyntöön?

• Selvityspyyntöön ei ole pakko reagoida. Tällöin hallinnon tulkinta siitä, onko tukiehtoja noudatettu jää voimaan.

Voiko Vipu-mobiililla ottaa valokuvia, jos lohkolla ei ole verkkoyhteyttä?

• Kyllä voi. Maaliskuun versiossa kuvan ottaminen ei toimi offline-tilassa, mutta jatkossa kuvan voi ottaa myös ilman verkkoyhteyttä. Lohkon sijaintitieto valokuvaan tulee paikannuksen kautta ilman verkkoyhtyettä. Kirjautumiseen kuitenkin tarvitaan verkkoyhteys. 

Olisiko mahdollista lähettää kaikille valtuutetuille tekstiviesti selvityspyynnöstä. Samoin tekstiviesti, kun selvityspyyntö on hyväksytty tai hylätty olisi tarpeellinen.

• Ei ole mahdollista. Maatilan ensisijainen viljelijä vastaa maatilan asioinnista.

Voiko selvityspyyntöön vastata aiemmin otetulla kuvalla?

• Kyllä. Mutta, kuva otettava niin, että se täyttää kriteerit. Kuvan on oltava kasvulohkon sisältä (kävele 5–10 metriä lohkon sisälle). Vipu-mobiili opastaa kuvakulman valinnassa ja huomauttaa myös, jos on kuva ylivalottunut tai liian tumma.

Mistä viljelijä näkee Vipu-mobiilin tiedot, jos puhelin rikkoutuu?

• Kaikki tiedot tallentuvat hallinnon tietokantaan (myös kaikki Vipu-mobiililla otetut kuvat, vaikka niitä ei olisi liitetty selvityspyyntöön). Kun käyttäjä lataa Vipu-mobiilin uudelle hankkimalleen puhelimelle ja kirjautuu sovellukseen, sovelluksessa näkyvät kaikki aiemmat tiedot.

Toimiiko Vipu-mobiili myös tabletilla?

• Vipu-mobiili toimii Android / iOS -tableteilla, mutta ei ole tehty erikseen niille eli kuvakoko on sama kuin puhelimessa ja näytön reunoille jää mustat rajat. Tabletissa on oltava nettiyhteys sekä GPS-anturi, , jotta kuvanottopaikka sijainti voidaan varmentaa.

Paljonko kuvia mahtuu Vipu-mobiiliin?

• Kuvat eivät kuluta olennaisesti puhelimen tilaa eivätkä Vipu-mobiili sovelluksen tilaa. Kuvien käytettävyyden ja selattavuuden kannalta kannattaa kuitenkin säilyttää vain oleelliset kuvat.

Näkyvätkö selvityspyynnöt myös Vipu-palvelussa?

• Näet Vipu-palvelussa peltotukihaun lohkotiedoissa punaisin symbolein merkittynä ne peruslohkot, joissa on havaittu epäselvyyksiä satelliittiseurannassa. Siirtymällä peruslohkon kasvulohkoihin, näet tarkemmin selitteen, mitä epäselvyyksiä kyseisen kasvulohkon tukiehdoissa on havaittu. Varsinaiset selvityspyynnöt eivät näy erikseen listattuna Vipussa. Todennäköistä on, että myös selvityspyynnöt näytetään jossain vaiheessa Vipussa.

Mihin voi ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia Vipu-mobiilin käytössä?

• Ota ensisijaistesti yhteyttä oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Viranomaiset voivat olla yhteydessä Ruokavirastoon Puimurin kautta.

Voiko selvityspyynnöt hoitaa kokonaan neuvojan/avustajan kautta?

• Voit kysyä asiasta omalta neuvojaltasi, mutta kaikki neuvojat eivät välttämättä halua käsitellä selvityspyyntöjä.

Voiko viljelijä vastata selvityspyyntöön pyytämällä tarkastajan paikanpäälle epäselvälle lohkolle?

• Ei voi.

Tuleeko selvityspyyntö, jos peruslohkolla on monta kasvulohkoa ja pinta-alat täsmäävät, mutta lohkon paikka heittää vaikka 10–20 metriä?

• Voi tulla, sillä 10–20 metrin virhe on sen verran iso, että se saattaa aiheuttaa tulkinnan virheilmoituksen. Pienessä kasvulohkossa virhe korostuu, isommassa menee helpommin läpi.

Lähetetäänkö nurmilohkojen niiton selvityspyynnöt vasta elokuun viimeisen päivän jälkeen?

• Kaikista maataloustoimenpiteistä lähetetään selvityspyynnöt noin elokuun puolivälissä, jos toimenpidettä ei ole havaittu siihen mennessä.
• Esimerkiksi rehunurmilohkojen tukiehtojen mukaan lohkot on niitettävä elokuun loppuun mennessä. Kuva, jolla niittovaatimuksen täyttämistä todistetaan, on otettava viimeistään 31.8.

Kuinka pitkä vastausaika selvityspyyntöissä on?

• Satelliittiseurannan selvityspyyntöön täytyy vastata muutosvaiheen päättymiseen mennessä eli viimeistään 2.10. Jos selvityspyyntöön vastaa kuvalla, kuvan pitää olla otettu viimeistään 31.8.
• Valvonnan selvityspyyntöihin tarkastaja asettaa määräajan jokaiselle selvityspyynnölle tapauskohtaisesti.

Voiko selvityspyyntöön liittyvä tekstiviesti mennä jollekulle muulle kuin ensisijaiselle viljelijälle?

• Tekstiviesti menee aina ensisijaiselle viljelijälle, joka hoitaa maatilan yhteydenpidon hallinnon kanssa. Ensisijainen viljelijä voi tiedon saatuaan ohjata valtuutetun hoitamaan selvityspyynnön.
• Vipu-mobiili toimii samoilla asiointioikeuksilla kuin tukihaku Vipussa. Käyttäjät, jotka voivat palauttaa tilan tukihakemuksen, pystyvät näkemään tilan tiedot Vipu-mobiilissa ja vastaamaan selvityspyyntöihin.

Ratkeaako selvityspyyntö, jos hakija käy niittämässä lohkon, mutta ei lähetä kuvaa siitä? Satelliittiseuranta toteaa seuraavalla kerralla niiton, jos tämä tapahtuu ennen elokuun loppua.

• Ratkeaa, jos niitto tehty ja todettu tehdyksi 31.8 mennessä. On kuitenkin mahdollista, että satelliitti ei havaitse niittoa esimerkiksi pilvisyyden vuoksi, jolloin viimeisin havainto jää voimaan. Jos siinä ei niittoa havaita, eikä kuvalla ole muuta todistettu, tulee seuraamus. Eli selvityspyyntöön kannattaa aina vastata kuvalla, jos toimenpiteen on tehnyt tai käy tekemässä ne selvityspyynnön saatuaan.

Jos osa kasvulohkosta jää kylvämättä esimerkiksi märkyyden vuoksi, minkä kokoinen ala voidaan hyväksyä ilmoitetun kasvin alaan eli milloin kylvämättömästä alasta pitää muodostaa oma kasvulohko (avokesanto)?

• Kylvämättömästä alasta pitää muodostaa oma avokesantokasvulohko silloin, kun yhtenäinen kylvämätön ala on vähintään 5 aaria. Tätä pienemmät alat voidaan hyväksyä ilmoitetun kasvin alaan. Pysyvästi viljelemättömät alueet täytyy rajata pois peruslohkon alasta.

Miten tuottamatonta-alaa 4 % ilmoitetaan, kun lohkolla viljellään satokasvia poikkeuksellisesti?

• Tuottamaton ala ilmoitetaan laittamalla rasti kasvulohkolla kohtaan ”Lohko lasketaan mukaan ehdollisuuden tuottamattomaan alaan”, niissäkin tapauksissa, joissa kasviksi on ilmoitettu jokin satokasvi. Vipuneuvojassa näytetään laskelma, jonka perustella kerrotaan, toteutuuko tuottamattoman alan vaatimus tilalla. Jos tuottamatonta alaa ilmoittaa 15.6. mennessä liian vähän, siitä tulee seuraamus.

Miten yhteiskäyttölohkot ilmoitetaan?

• Yhteiskäyttölohkot ilmoitetaan samalla tavalla kuin tähänkin asti, muutoksia ei ole tullut verrattuna vuoteen 2022.

Saadaanko kasvulohkojen piirrossa paikkatieto näkyviin (GPS), Aiemmin piti kasvulohkojen alan mukaan arvata lohkonjako esim. kahtia ja sitten tarkastaja tuli gps pisteen mukaan katsomaan onko oikein ”arvattu/laskettu” turhaa virhettä ja työtä.

• Kyllä. Vipu-palveluun voi siirtää oman mittauksen.

Onko sadonkorjuu tullut pakolliseksi?

• Sadonkorjuu ei ole pakollista. Yksivuotisilla kasveilla riittää, että kasvuston perustaa ja esimerkiksi nurmilla riittää, että kasvuston niittää maahan.

Pitääkö viherkesanto niittää joka vuosi?

• Viherkesanto on niitettävä joka vuosi viimeistään 31.8.

Jos peruslohkolla on useampi kasvulohko, minkä verran virhettä saa olla pinta-aloissa ettei seuraamuksia?

• Riippuu ilmoitetuista kasveista ja toimenpiteistä. Pinta-alavirheet lasketaan tilatasolla tuittain, kasvilajiryhmäkohtaisesti. Sanktiota alkaa tulla siinä vaiheessa, kun pinta-alavirhettä on kasvilajiryhmätasolla yli 3 % tai yli 2 hehtaaria. Yhtä kasvilajiryhmää ovat pääsääntöisesti ne kasvit, joilla on kyseisessä tuessa sama tukitaso.

Lohkolle on ilmoitettu 5 hehtaaria erikoiskasvipalkkioon oikeutettua rypsiä. Tarkastaja toteaa, että tästä alasta onkin 1 hehtaaria kauraa. Tuleeko seuraamuksia?

• Perustuessa ja luonnonhaittakorvauksessa pinta-alaeroa ei tule lainkaan, sillä molemmat kasvit ovat niissä samaa kasvilajiryhmää.
• Erikoiskasvipalkkioon tulee pinta-alaeroa 1 hehtaaria, koska sitä ei makseta kauralle. Tila on ilmoittanut yhteensä 10 hehtaaria rypsiä à pinta-alaero rypsin kasvilajiryhmässä on 10 %, joten tähän kasvilajiryhmään tulisi seuraamus.

Pitääkö tilapäisesti viljelemättömät alueet (aari siellä, toinen täällä) pystyä kohdistamaan lohkolle oikein?

• Tilapäisesti viljelemätön -kasvikoodia ei ole enää olemassa. Pienet kylvämättä jääneet alat voidaan hyväksyä ilmoitetun viljelykasvin alaan, eikä niitä tarvitse erikseen kohdentaa lohkolle mitenkään. Pysyvästi viljelemättömät alueet täytyy rajata pois peruslohkon alasta.

Kuinka tarkasti pitää pystyä kohdistamaan esimerkiksi rehuauma.?

• Rehuaumat ja rehupaalit voi sisällyttää jatkossa viljelykasvin alaan, niistä ei tarvitse piirtää erillisiä kasvulohkoja. Jos auma on kiinteä tai paalit on useita vuosia varastoituna samaan paikkaan niin, ettei lohkoa esimerkiksi niitetä niiden alta, alat on rajattava peruslohkon ulkopuolelle.

Om en gröda har samma stödnivå och gränserna blir fel, uppstår då sanktioner?

• Ei tule seuraamuksia, jos kasvit ovat samaa kasvilajiryhmää.

Jos alle 3 m leveä sarkaoja pientareineen on yli 3 metriä leveä, onko se pysyvästi viljelemätöntä? Ja sen voi lisätä esim. seuraavana vuonna tukikelpoiseen alaan takaisin?

• Pientareineen yli 3 metriä leveä sarkaoja rajataan pois peruslohkon alasta. Ja jos ojan leveys niskasta niskaan on alle 3 metriä ja pientareet on seuraavana vuonna muokattu kapeammaksi, alan voi seuraavana vuonna palauttaa takaisin peruslohkon alaan ja se on tuki/korvauskelpoista samalla tavalla kuin lohko on muutenkin.

Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, mutta pitääkö nurmia lannoittaa?

• Ei ole suoraa velvoitetta lannoittaa nurmia. Maataloustoiminnan vaatimukseen kuitenkin liittyy se, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Eli lannoitus ja muut tavanomaiset viljelytoimet on tehtävä niin, että ne tukevat sadon tuottamista. Tarvittaessa monivuotinen kasvusto on uudistettava.
• Jos lohkoa ei lannoiteta ja satoa ei korjata, kannattaa miettiä olisiko lohko ennemmin esimerkiksi viherkesantoa tai luonnonhoitonurmea.

Jos kesällä päättää, että rehunurmesta tai apilasta puidaankin siemen omaan käyttöön, saako lohkon jättää niittämättä ja puida syyskuussa vai pitääkö kasvi muuttaa siemennurmeksi?

• Lohkon kasvi täytyy muuttaa kasvi siemennurmeksi.

Täydentävät ehdot: "kesantoa ei tarvitse niittää vuosittain, riittää kun maisema pysyy avoimena " ? Onko ohje virheellinen ?

• Kesannoilla oli tämä vaatimus nyt päättyneellä ohjelmakaudella. Tästä vuodesta eteenpäin kesantoja koskee vaatimus vuosittaisesta toimenpiteestä.
• Aiempina vuosina perustetut viherkesannot (koskee kaikkia eri viherkesantokasvikoodeja) on niitettävä vuosittain elokuun loppuun mennessä.
• Kyseisenä vuonna perustettuja viherkesantoja ei tarvitse niittää, riittää kun kasvusto on perustettu.
• Avokesanto ja sänkikesanto täytyy niittää, jos siellä on kasvustoa. Niittoa ei vaadita, jos lohkolle ei ole noussut mitään kasvustoa, lohkon muokkaa tai päättää kasvuston kasvinsuojeluaineilla.

Lohko on ilmoitettu vuonna 2022 raivatuksi pelloksi. Jos kesäkuussa 2023 satelliittikuvan perusteella ei havaittavissa vielä kasvustoa, tuleeko lohkolle pysyvä nurmivaatimus?

• Jos lohkoa ei kylvä 30.6. mennessä, sitä koskee nurmikasvivaatimus

Monenko metrin tarkkuudella kasvulohkon raja pitäisi pystyä piirtämään?

• Kasvulohkon rajan tulisi olla mahdollisimman oikealla paikalla. Pinta-ala muodostuu suoraan piirroksen perusteella, joten mitä paremmin sen saa tehtyä sen tarkempi ala. Ilmakuvan pikselikoko on 0,5 metriä, joten on realistista päästä noin 1–2 metrin tarkkuuteen.

Monesti viljelijä tietää pinta-alan minkä kokoinen kasvulohko tulisi olla, mutta ei saa piirrettyä rajaa kerralla oikein. Mitä tapahtuu jos rajaa venytetään?

• Valitettavasti useimmiten viljelijä ei tiedä alaa, vaan luulee sen olevan jotain esimerkiksi kylvökoneen mittarin lukeman perusteella. Oikea ala tulee automaattisesti, kun piirros on oikein. Rajojen venyttäminen tietyn alan saavuttamiseksi aiheuttaa useimmiten vaan virhettä. Mikäli piirros on ilmakuvalla oikein, alakin on oikein, vaikka se tuntuisi väärältä. 

Onko oltava yhtä tarkka rajasta, jos kasvulohkolla on A) rehuohra ja B) kaura?

• Tämäkin tilanne on syytä ilmoittaa niin tarkasti kuin mahdollista, vaikka sillä ei olisikaan suoraa vaikutusta maksettaviin tukiin. Tällä on vaikutusta esim. ehdollisuuden viljelykiertovaatimuksen seurantaan, jota tullaan tekemään suoraan kasvulohkogeometrioiden perusteella.

Pitääkö edellisen vuodet rehupaalit ja rehuaumat rajata ulos pinta alasta?

• Ei tarvitse. Rehupaalit ja -aumat täytyy rajata pois peruslohkon pinta-alasta vain siinä tapauksessa, että sama auma tai samat paalit ovat varastoituna useita vuosia. Ei haittaa, jos paalit säilytetään lohkolla talven yli aina samassa kohdassa, kunhan ne ovat ”paalikierrossa” mukana ja ne käytetään vuorollaan pois.

Valvotteko lohkotoimenpiteiden päivämääriä ja verrataanko niitä tarkastuksissa?

• Tänä vuonna satelliittiseurannassa tarkastetaan ainoastaan maataloustoiminnan vaatimukseen liittyviä päivämääriä;
  • lohkolle on perustettu kasvusto 30.6. mennessä,
  • satonurmet, kesannot ja luonnonlaitumet, jotka eivät kuulu ympäristösopimukseen, on niitetty tai laidunnettu viimeistään 31.8.
• Tulevina vuosina myös muihin tukiehtoihin liittyviä päivämääriä tullaan seuraamaan satelliitilla. Tänä vuonna muita tarkastetaan paikalla tehtävässä valvonnassa ja talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa.

Miten lanta-auma ilmoitetaan?

• Samalla tavalla kuin rehupaalit ja -aumat. Aloja ei tarvitse ilmoittaa erillisinä kasvulohkoina, vaan ne voivat sisältyä viljelykasvin alaan.

Miten ilmoitetaan pientareineen yli 3 metriset sarkaojat?

• Pientareineen yli 3 metriä leveät sarkaojat rajataan pois peruslohkon alasta. Ja jos ojan leveys niskasta niskaan on alle 3 metriä ja pientareet on seuraavana vuonna muokattu kapeammaksi, alan voi seuraavana vuonna palauttaa takaisin peruslohkon alaan ja se on tuki/korvauskelpoista samalla tavalla kuin lohko on muutenkin.

Miten ilmoitetaan talvituhoalat? (päivitetty 31.3.)

• Talvituhoalat voidaan hyväksyä lohkon viljelykasvin alaan. Jos tuhoutunutta alaa ei kylvetä uudelleen ja sinne muodostuu rikkakasvustoa, se on niitettävä viimeistään 31.8. Jos tuhoutuneen syysviljan alalle kylvetään saman lajin kevätviljaa, ilmoitetaan koko ala sillä kasvikoodilla, kumpaa on enemmän. 

Jos pienellä alalla raiviosta on vielä kantokarheita vuoden 2023 puolella, koskeeko tätä alaa nurmivaatimus?

• Peruslohkon muotoa voi parantaa ja viljelytoimenpiteitä hankaloittavia esteitä voi poistaa myös raivioilta. Tällaisia aloja voi lisätä vuosittain alan, joka on enintään 5 %: peruslohkon alasta, mutta kuitenkin enintään 0,5 ha. Tällä perusteella lisätylle alalle ei tule nurmivaatimusta.

Mihin asti avokesannon on oltava avointa?

• Avokesannolle voi perustaa kasvuston heti, kun tarve avokesannoinnille on poistunut.

Onko satelliittikuvantaminen 24/7 tapahtuvaa eli jatkuvaa vai päivittäistä vai viikoittaista?

• Sentinel-1 tuottaa tutkakuvaa, jota saadaan Suomen alueelta 1–3 päivän välein.
• Sentinel-2 tuottaa optisella instrumentilla kuvia, joita saadaan Suomen alueelta 2–4 päivän välein.

Mikä on satelliittiseurannan virhemahdollisuus?

• Riippuu kasvista. Tietyt kasvit on helpompi tunnistaa. Yleensä kasvi on sitä helpompi tunnistaa, mitä enemmän sitä on. Säätämään tunnistusherkkyyttä myös saatavissa olevien kuvien perustella (pilvisenä kesänä tunnistusherkkyyttä on laskettava).

Tunnistaako satelliittiseuranta rikkakasveja?

• Ei vielä. Seuranta voidaan teoriassa opettaa tunnistamaan puhtaita rikkakasvustoja. Tällä hetkellä selvityspyyntö saattaa tulla, jos esimeriksi viljakasvustossa on niin paljon rikkakasveja, että viljan tunnistaminen heikentyy.

Miten harsot tai verkot vaikuttavat seurantaan?

• Lohkolta ei voida tunnistaa kasvia eikä mitään muutakaan. Harson alta tarvitaan aina Vipu-mobiililla otettu kuva, jos halutaan tunnistaa kasvi tai maataloustoimintaa

Arvioidaanko satelliittiseurannalla lannoituksen toteutumista?

• Ei arvioida.

Muuttaako satelliittiseuranta lohkojen pinta-aloja?

Satelliitilla ei mitata aloja. Hakemuksella ilmoitettuja piirroksia seurataan tarkemmin laadunarvioinnin kautta.

Voiko Vipuun tuoda oman mittauksen?

• Vastaus lisätään myöhemmin.

Pystyykö satelliitti havaitsemaan laidunnuksen, kun se aloitetaan kasvukauden alussa ja lohkon kasvillisuus pysyy kasvukauden ajan matalana?

• Tavallaan pystyy koska kasvustoa ei synny juuri lainkaan, jos lohkoa laidunnetaan koko ajan. Lohko tunnistetaan kasvipeitteiseksi, ellei sitä ylilaidunneta.

Onnistuuko maataloustoiminnan tarkastelu avokesannolla?

• Kyllä. Avokesannon pitäisi näyttää paljaalta maalta, jos sitä hoidetaan kuten pitää.

Kuinka usein nurmia on uudistettava?

• Tarkkaa vuosimäärää ei ole annettu. Maataloustoiminnan vaatimuksena on, että kasvustoa hoidetaan niin, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Monivuotinen kasvusto on uusittava tarvittaessa. Esimerkiksi rehunurmen kasvusto on uusittava viimeistään siinä vaiheessa, kun kylvetyn heinän osuus kasvustosta alkaa olla vähäinen eikä markkinakelpoisen sadon tuottaminen ole enää mahdollista. Vaatimus on samanlainen riippumatta siitä, onko lohko pysyvää nurmea vai ei (jos lohko ei ole pysyvää Natura-nurmea).

Viljelijänkö on oltava elokuun kahden viimeisen viikon aikana asemissaan ottamaan tarvittavia valokuvia?

• Tänä vuonna satelliittiseurannan kautta tarkasteltavat tukiehdot liittyvät maataloustoiminnan havainnointiin. Tähän liittyvät selvityspyynnöt lähetetään tiloille elokuun puolivälissä ja näihin liittyvät kuvat pitää ottaa viimeistään 31.8. Jos tukiehtojen täyttymistä haluaa todistaa kuvan avulla, reagointiaikaa tämän tukiehdon suhteen on pari viikkoa. Kuvan ottamisen jälkeen vastausaikaa on pidempään eli 2.10. asti. Kuva kannattaa lähettää saman tien, kun sen käy pellolla ottamassa.
• Niittää saa jo aiemmin ja kuvan voi ottaa talteen Vipu-mobiiliin

Jos on viljan suorakylvöä ja satoa ei korjata, tunnistaako satelliittiseuranta riittävästi viljelytoimenpiteitä?

• Vastaus lisätään myöhemmin.

Pitääkö avokesannon olla paljas?

• Ei tarvitse. Avokesannolle täytyy kuitenkin aina olla peruste, ja jos kasvustoa ei ruiskuteta tai muokata, lohkolle noussut kasvusto täytyy niittää elokuun loppuun mennessä. Jos kesantolohko on nurmipeitteinen, eikä avokesannolle ole perustetta, lohko täytyy ilmoittaa viherkesantona, ei avokesantona.

Jos ruokohelpilohko niitetään jo toukokuussa, onko se riittävää maataloustoimintaa, eikä selvityspyyntöä tule?

• Ruokohelven korjuu keväällä tuskin näkyy koska kasvusto on täysin kuollutta. Näistä tilanteissa on mahdollista, että tarvitaan valokuva, joten korjuusta kannattaa ottaa valokuva Vipu-mobiililla.

Räcker det som jordbruksverksamhet för en svartträda att man behandlar den med glyfosat innan september?

• Enligt min mening räcker det inte. Men vi kollar saken.
• Misstänker det kan vara rätt vanligt att glyfosatbehandling är det enda som görs under sommaren och bearbetningen sker senare på hösten, så detta borde nog få vara godkänt.

Koskeeko niittovaatimus 31.8. myös avokesantoa, jos kesannolla kasvustoa?

• Kyllä koskee.

Ovatko uudet satelliittikuvat käytettävissä muutosvaiheen kasvulohkorajojen korjauksen pohjana? Käyttääkö valvonta kuvia kasvulohkon sijainnin ja koon valvonnassa?

• Sentinel-satelliittikuvat ovat niin karkeita, ettei niitä suositella kasvulohkopiirrosten tausta-aineistoksi. Valvonnassa ei käytetä Sentinel-satelliittikuvia pinta-alan määrittämiseen.

Hur fungerar force majeure-situationer i fortsättningen, t.ex. om jordbrukaren har insjuknat i en allvarlig sjukdom i augusti som gör att han inte får slåttern av vallar utförd innan september?

• Ylivoimaisen esteen tilanteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Onko nurmilohkolla niitto/sadonkorjuuvelvoite

• Nurmilohkot on niitettävä viimeistään 31.8. Nurmilta ei ole pakko korjata satoa.
• Poikkeus: Nurmia, jotka on perustettu keväällä tai kesällä ei tarvitse niittää. Maataloustoiminnan vaatimus siltä vuodelta täyttyy, kun kasvusto on perustettu (=kylvömuokkaus).

Millä aikataululla tila voi valikoitua koko tilan valvontaan?

• Pääosa otannoista tehdään juhannuksen aikoihin. Lisäksi voidaan tehdä tarvittaessa lisäotantaa elokuussa.

Mitä ovat vaaditut maataloustoimet?

• Peltotukien hakuopas, maataloustoiminta
• Maataloustoimintaa, jota seurataan ovat niitto, puinti/sadonkorjuu ja maan muokkaus.

Riittääkö pelkkä kasvinsuojelu, esimerkiksi kesannon rounduppaus?

• Avokesannolla on toimi on riittävä.
• Kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei vielä 2023 pystytä seuraamaan, joten ei ainakaan satelliittiseurannassa kelpaa maataloustoiminnaksi

Monitorointi ottaa kuvia lohkoista useita kertoja kasvukauden aikana. Jos elokuun kuvassa näyttää, että lohkoa ei ole niitetty, mutta kesäkuulla niitto on tehty, onko asia kunnossa vai pitääkö viljelijän lähettää lohkosta kuva?

• Asia on kunnossa. Käytämme koko kasvukauden kattavia kuvasarjoja. Jos niitto on havaittu esimerkiksi 20.6, asia on kunnossa.

Voiko käydä niin, että 1) Viljelijä muuttaa hakemustaan 2) Vipu-neuvoja herjaa 3) Viljelijä ei ennätä korjata, kun ELY nappaa valvontaan?

• Muutokset huomioidaan, jos viljelijä on tehnyt muutoksen hakemukseensa tai ilmoittanut kuntaan kirjallisesti halustaan perua tuet lohkolta ennen kuin valvonnasta on ilmoitettu. Jos hakemusta korjataan, oletetaan, että hakemus vastaa silloin tilannetta lohkolla. Ja kun hakemus ja lohkon tilanne vastaavat toisiaan, tarkastaja toteaa valvontakäynnillä, että asia on kunnossa.

Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen hakemusta ei voi enää muuttaa, eikä tukea perua. Sen vuoksi on tärkeää, että hakemustiedot täytetään huolellisesti jo peltotukihaussa, ja jos muutoksia tulee, niin korjataan ne välittömästi.

Tuleeko lohkolle satelliittikuvien perusteella selvityspyyntö, jos lohkolla on rikkainen kasvusto, esimerkiksi ohralohkolla on kovasti valvattia?

• Kovin rikkainen kasvusto voi vaikuttaa kasvin tunnistamiseen ja aiheuttaa selvityspyynnön.

Mikä maataloustoiminta on mahdollista roskattomalle sänkikesannolle?

• Ala on niitettävä, jos sillä on kasvustoa. Riittävää maataloustoimintaa on myös, jos sänkikesannolle kylvää syyskylvöisen kasvin viimeistään 31.8.

Täyttyykö maataloustoiminnan vaatimus, jos ala on keväällä muokattu ja kasvusto perustettu? Riittävätkö samat toimet raiviolla?

• Kyllä riittävät. Lisäksi raivion on oltava viljelykelpoista maatalousmaata.

Mihin säädöksiin satelliittiseuranta perustuu?

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116 70 art.
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1173 10 art.
• Kansallisesti on säädetty myös toimeenpanolaissa 1334/2022 ja toimeenpanoasetuksessa VNa 134/2023.

Kommer satellitövervakningen också att fungera på naturbeten?

• Kyllä. Maataloustoiminnan vaatimus koskee myös luonnonlaitumia. Jos laitumella ei havaita vuosittaista niittoa tai laidunnusta, lähtee lohkosta selvityspyyntö. Ympäristösopimukseen kuuluvat luonnonlaitumet käsitellään erikseen, niiden hoidoksi riittää se mitä sopimusehdoissa vaaditaan.

Kuinka usein ilmakuvat päivittyvät Vipuun jatkossa?

• Kuvat pyritään päivittämään vähintään 5 vuoden välein, MML ilmakuvaussuunnitelmat ovat saatavilla osoitteessa maanmittauslaitos.fi/laserkeilaus-ja-ilmakuvaus.

Tarkistaako hallinto satelliittitietojen perusteella kasvulohkon sijainnin?

• Satelliitti vertaa ilmoitettua tietoa ja todettua tietoa ja jos kasvulohko ei ole kohdallaan, niin tulkinta menee metsään.

Voiko tuenhakija muuttaa hakemustaan siten, että ilmoittaa vasta hakuajan jälkeen mahdollisen välikasvin?

• Muutosvaiheessa on mahdollista lisätä tukihakemukselle mahdollinen välikasvi.

Voiko viljelijä käydä vielä valitsemassa lisää ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä tukihakemukselle muutosvaiheen aikana?

• Muutosvaiheessa on mahdollista lisätä ympäristökorvauksen ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä, jos ko. sitoumusta on haettu 15.6. mennessä ja kasvulohkotiedoissa on joko peltotukien haussa tai muutosvaiheessa valittu sellaisia kasveja tai annettu sellaisia tietoja, jotka oikeuttavat lohkokohtaisen toimenpiteen valintaan. Muutosvaiheessa kannattaa aina käydä myös Vipuneuvojassa katsomassa huomautukset, kun muutoksia tukihakemukseen ilmoittaa muutosvaiheessa.

Mitä muutoksia hakemukseen ei voi tehdä enää muutosvaiheessa?

Muutosvaiheessa ei voi tehdä seuraavia asioita

• korjata peruslohkon rajoja, tehdä peruslohkojakoja tai peruslohkoyhdistämisiä
• hakea ympäristösitoumusta, luomusitoumusta tai ympäristösopimuksia
• ilmoittaa lisää peruslohkoja peltotukihakemukselle (esimerkiksi 15.6. jälkeen hallintaan tulleita peruslohkoja tai peltotukihausta unohtuneita peruslohkoja)
• ilmoittaa peruslohkoa yhteiskäyttöön tai poistaa yhteiskäytöstä, muokata yhteiskäyttöön ilmoitetun kasvulohkon rajoja
• kasvulohkojen ryhmätoiminnot