1.1.2024 voimaan tuleva laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) tuo uusia vaatimuksia myös koirien pitäjille. Lisäksi osa aiemman lainsäädännön sallimista toimenpiteistä ja välineistä muuttuu uuden lain myötä kielletyksi. Myös tällaisten välineiden hallussapito on jatkossa kiellettyä.
Eläinten hyvinvoinnista annetun lain lisäksi koirien hyvinvointivaatimuksista säädetään myös nykyisen eläinsuojelulain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta (674/2010), joka jää toistaiseksi voimaan. Kyseinen säädös korvataan myöhemmin uudella asetuksella. Hyvinvointilain nojalla annettavilla valtioneuvoston asetuksilla tullaan antamaan tarkempia säännöksiä myös mm. erilaisten toimenpiteiden tekijöiden pätevyysvaatimuksista, kielletyistä toimenpiteistä, sekä eläinten jalostuskäytön reunaehdoista.
Jatkuva vedensaanti ja hoitoon tarvittavat tilat pysyvässä pitopaikassa
Riittävä vedensaanti on eläimen fysiologinen perustarve ja siitä huolehtiminen on olennainen osa eläintenpitoa. 1.1.2024 lähtien koiran pysyvässä pitopaikassa on oltava eläimen saatavilla jatkuvasti sulaa vettä.
Eläinten hyvinvointilainsäädännössä pitopaikalla viitataan koiran välittömään lähiympäristöön ja sillä tarkoitetaan esimerkiksi asuntoa, muuta rakennusta, ulkotarhaa, sisähäkkiä tai muuta rajattua tilaa, jossa koiraa pidetään pysyvästi tai tilapäisesti. Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan hyvinvointilaissa pitopaikkaa, jossa eläin viettää pääosan ajastaan. Pysyvä pitopaikka voi vaihdella tilanteen mukaan. Esimerkiksi kesäaikaan koiran pysyvä pitopaikka voi olla ulkotarha tai piha, jos se viettää siellä pääosan ajastaan, kun taas saman koiran pysyvä pitopaikka talvisaikaan voi olla sisällä asunnossa. Jos koiraa pidetään yli puolet vuorokaudesta esimerkiksi muusta asunnosta rajatussa huoneessa tai muussa rajatussa tilassa, katsotaan kyseinen tila silloin koiran pysyväksi pitopaikaksi, jossa vettä on oltava jatkuvasti tarjolla. Veden pitää olla sulaa. Jos koiran pysyvä pitopaikka ympäri vuoden on ulkotarhassa, voidaan tarhaan tarvita jatkossa talvisaikaan lämmitettävä vesikuppi.
Koiran riittävästä vedensaannista on huolehdittava myös silloin, kun sitä pidetään muualla kuin sen pysyvässä pitopaikassa, mutta tällöin vettä ei tarvitse olla jatkuvasti saatavilla, vaan sitä voidaan antaa koiralle säännöllisin väliajoin. Koiran juotosta voidaan myöhemmin antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.
Jatkuvasta vedensaannista on säädetty tiettyjä poikkeuksia. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei edellytetä sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä. Tarkemmat säännökset tällaisista pitopaikoista tullaan antamaan valtioneuvoston asetuksella. Koirien osalta jatkuvaa vedensaantia koskeva poikkeus tulisi koskemaan ammattimaisilla rekikoiratarhoilla pidettäviä rekikoiria, kuitenkin siten, että poikkeus koskisi vain pakkaskelejä. Pakkaskeleillä sulaa vettä ei tarvitsisi olla jatkuvasti saatavilla, mutta rekikoirat tulisi juottaa vähintään kolme kertaa päivässä. Muulloin kuin pakkaskelillä vettä olisi oltava jatkuvasti saatavilla myös ammattimaisilla rekikoiratarhoilla, samoin imettävillä nartuilla ja vieroittamattomilla koiranpennuilla olisi aina oltava vettä saatavilla pysyvässä pitopaikassaan.
Koiran pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on 1.1.2024 lähtien oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden koirien hoitoa ja eristämistä varten. Samoja tiloja ja välineitä voidaan hyödyntää sekä eläinten jokapäiväisessä hoidossa, että niiden muussa tarkastamisessa ja käsittelyssä, sekä myös tarvittaessa sairaiden ja loukkaantuneiden eläinten hoidossa ja eristämisessä. Koirien osalta sairastilaksi riittää, että koiralle varataan tarvittaessa rauhallinen ja olosuhteiltaan sopiva paikka, jossa se voi levätä ja toipua ilman, että esimerkiksi toiset koirat häiritsevät sitä. Ulkotarhassa oleva koira tulee tarvittaessa ottaa sisätiloihin, jos esimerkiksi koiralla on pidettävä kauluria, joka estää sen pääsyn koppiin.
Eläinjalostus ja muu eläinten lisääminen
Koiraa ei saa käyttää jalostukseen, jos se ei kykene lisääntymään luonnollisesti, tai jos jalostukseen käyttö aiheuttaa todennäköisesti merkittävää hyvinvointihaittaa joko eläimelle itselleen, tai sen tulevalle jälkeläiselle. Jalostuksen seurauksena syntyvien eläinten tulee kyetä ominaisuuksiensa puolesta elämään lajilleen tyypillistä elämää.
Eläinten hyvinvointilainsäädännössä eläinjalostuksella tarkoitetaan kaiken tyyppistä ihmisen hoidossa olevien eläinten lisäämistä – sekä ns. tavoitteellista eläinten kasvatusta, että myös sellaista toimintaa, jossa ei ole selkeästi määriteltyä tavoitetta tuotettavien jälkeläisten perimän tai ominaisuuksien suhteen. Säännös koskee samalla tavalla sekä puhdasrotuisten koirien, sekarotuisen koirien, että roturisteytysten tuottamista, suunnitellusti tai suunnittelemattomasti. Koirien pitäjän tulee estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen.
Jalostukseen käytettävän uroskoiran tulee kyetä astumaan luonnollisesti. Säännös ei estä keinosiemennyskäyttöä uroksilta, jotka ovat kykeneväisiä myös luonnolliseen astumiseen, tai uroksilta, joiden astumiskyvyttömyys johtuu esimerkiksi onnettomuudesta. Narttukoiraa, joka ei oman ruumiinrakenteensa tai sen jälkeläisten odotettavissa olevan ruumiinrakenteen takia kykene synnyttämään jälkeläisiä ilman keisarinleikkausta, ei saa käyttää jalostukseen.
Hyvinvointihaittaa aiheuttavia perintötekijöitä ovat esimerkiksi jälkeläisten kuolemaan tai vakaviin epämuodostumiin johtavat ns. letaalitekijät, sekä tiettyihin sairauksiin, anatomisiin ääripiirteisiin tai rakenteellisiin heikkouksiin liittyvät perintötekijät, jotka aiheuttavat eläimelle fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä. Anatomisilla ääripiirteillä tarkoitetaan esimerkiksi koiralle jatkuvia hengitysvaikeuksia aiheuttavaa liioitellun lyhyttä kuono-osaa, sekä silmävaurioita tai kroonisia ihotulehduksia aiheuttavia liiallisia ihopoimuja. Myös eläimen psyykkinen toimintakyky ja luonteen periytyminen on otettava huomioon jalostuseläinten valinnassa.
Perinnöllisten sairauksien ja vikojen ennaltaehkäisemiseksi on vältettävä sellaisia jalostusyhdistelmiä, joiden tuloksena sairaus tai vika voi periytyä jälkeläisille. Esimerkiksi ilmiasultaan terveen, mutta tiedettyä sairausgeeniä kantavan eläimen käyttö jalostukseen on mahdollista siten, että eläin paritetaan ilmiasultaan ja kyseisen sairausgeenin osalta perimältään terveen eläimen kanssa, jolloin ei ole riskiä jälkeläisten sairastumisesta kyseiseen sairauteen.
Hyvinvointihaittaa aiheuttavia anatomisia ääripiirteitä omaavia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen, ellei esimerkiksi geenitestauksen avulla voida varmistaa, että haitta ei periydy jälkeläisille. Tällaisten eläinten käyttö on mahdollista myös siinä tapauksessa, että tarkoituksena on esimerkiksi roturisteytyksen kautta parantaa jälkeläisten ominaisuuksia tältä osin. Tällöin on kuitenkin aina varmistettava, että lisääntymisestä ei aiheudu eläimelle itselleen näistä ääripiirteistä johtuvaa hyvinvointihaittaa.
Siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen, tullaan antamaan tarkempia säännöksiä erillisellä asetuksella. Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa on säädetty eläinlääkäreille tuleva ilmoitusvelvollisuus koirilla diagnosoimistaan eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Ilmoitukset tullaan tekemään Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin.
Ammattimainen tai muutoin laajamittainen koirien pito
Eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa koiria pitävät tekevät toiminnastaan ilmoituksen aluehallintovirastolle. Ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi koirien pidoksi katsotaan toiminta, joka on määritelty eläinten hyvinvointilain liitteessä 2. Tällaista toimintaa on esimerkiksi koirahoitolan pito. Ammattimaisen tai muutoin laajamittaisen toiminnan määritelmä täyttyy myös, jos esimerkiksi pitää vähintään seitsemää yli puolivuotiasta koiraa, tai kasvattaa kolme pentuetta vuodessa. Pentueisiin lasketaan mukaan myös kissa-, fretti- ja kanipentueet.
Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa koiria pitävällä on oltava tehtävään soveltuva koulutus, tai muilla keinoin, kuten käytännön kokemuksen kautta saavutettu riittävä pätevyys. Hänen on lisäksi huolehdittava, että koiria on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa koiria pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten koirien hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa, ja minne koirat voidaan siirtää pois eläintiloista esimerkiksi tulipalon sattuessa.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan koirien pidon määritelmä, samoin kuin eläinten lukumäärärajat, ovat 1.1.2024 voimaan tulevassa eläinten hyvinvointilaissa jonkin verran erilaiset kuin nykyisessä eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa. Tämä saattaa tuoda uusia toimijoita ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Toiminta, joka luokitellaan 1.1.2024 lähtien ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi koirien pidoksi, mutta josta ei ole aiemmin tehty ilmoitusta, tulee ilmoittaa aluehallintovirastolle 1.3.2024 mennessä. Tiedot voi ilmoittaa lomakkeella tai eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asioinnin kautta osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Samassa osoitteessa voi tarkistaa ja päivittää myös aiemmin tehdyn ilmoituksen tiedot.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan koirien pidon ilmoittamisesta ja toimintaan liittyvistä lisävaatimuksista ohjeistetaan tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta, joka löytyy myös Ruokaviraston verkkosivulta Ilmoituksenvarainen eläintenpito.
Koirien ja koiranpentujen myyntiin liittyviä vaatimuksia
Myytäviä tai annettavia koiranpentuja tai koiria markkinoitaessa on ilmoituksessa annettava tietyt minimitiedot. Pakollisia tietoja ovat myyjän nimi, eläimen syntymäaika ja ikä tai ikäarvio, eläimen syntymämaa (jos muu kuin Suomi) sekä eläimen sijaintipaikkakunta tai -maa ilmoitushetkellä. Jos myyjä harjoittaa ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien pitoa, on ilmoituksessa kerrottava lisäksi toiminnan yksilöivä tunnus, eli eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä näkyvä toimijan asiakastunnus tai maatilatunnus. Ulkomaisten toimijoiden osalta yksilöivänä tunnuksena voi tarvittaessa käyttää ns. TRACES-järjestelmästä ilmenevää lähtöpitopaikan tunnusta. Jos koirien markkinoinnissa käytetään valokuvia, ainakin yhden kuvista on esitettävä ilmoituksen kohteena olevaa eläintä tai sen emää. Kyseisen tiedon tulee käydä ilmi kuvista. Eläimen luovutuksen yhteydessä myyjän on annettava vastaanottajalle tarvittavat tiedot eläimen hoidosta ja muista hyvinvoinnin kannalta oleellisista seikoista.
Alle kuuden kuukauden ikäistä koiranpentua ei saa tuoda muusta maasta Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Tulli voi määrätä tällaisen koiranpennun palautettavaksi lähtömaahan. Säännös ei estä alle puolivuotiaan pennun hankkimista ulkomailta, kunhan kauppasopimus on tehty ennen pennun tuontia Suomeen. Jatkossakin on siis sallittua ostaa alle puolivuotias pentu ulkomailta ja noutaa se itse Suomeen, tai järjestää pennun kuljetus muulla tavalla.
Alaikäisten henkilöiden ja heidän huoltajiensa vastuu koiran hyvinvoinnista
1.1.2024 lähtien on kiellettyä myydä tai lahjoittaa eläin alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta, eikä alle 16-vuotias henkilö voi myöskään olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista. Eläimen pitäjällä tulee olla riittävät tiedot ja taidot eläinlajista ennen sen hankkimista, sekä myös riittävät taloudelliset resurssit huolehtimaan eläimen hoitokustannuksista sekä normaalitilanteessa, että myös esimerkiksi eläimen äkillisesti sairastuessa. Alle 16-vuotiaalla ei useinkaan ole edellytyksiä täyttää näitä eläintenpidolle asetettuja velvoitteita. Säännös ei kuitenkaan estä alle 16-vuotiasta omistamasta tai hoitamasta eläimiä.
Alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilla tai muilla huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei lapsi kohtele eläimiä kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että eläimelle aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Velvoite koskee myös muita henkilöitä, joilla on valvonnassaan alle 15-vuotias lapsi.
Kielletyt välineet
Koiralla ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa. Myös muuten asianmukaisten varusteiden osalta tulee huomioida, että niitä ei saa käyttää sellaisella tavalla, joka aiheuttaa koiralle tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Esimerkiksi koiran kaulainta ei saa - kaulaintyypistä riippumatta - käyttää riuhtomalla tai kiristämällä siten, että koiralle aiheutuu tarpeetonta kipua. Koirilla käytettävistä välineistä, laitteista ja aineista voidaan myöhemmin antaa tarkempia säännöksiä asetuksella. Asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin esimerkiksi koiran kytkemiseen käytettävistä välineistä.
Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa koiralle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa mm. myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Kiellettyjä välineitä ovat esimerkiksi piikkipannat sekä muut vastaavat koiralle pistotuntemusta ja kipua aiheuttavat ohjaus- ja hallintavälineet. Piikkipantoja ovat uuden lain mukaan myös pannat, joiden sisäpinnalla on minkä tahansa mallisia tylppäkärkisiä ulokkeita, jotka aiheuttavat koiran kaulaan pistemäisen paineen tunteen. Tällaisten pantojen käyttäminen ja hallussapito on siten kiellettyä.
Kiellettyjä ovat myös sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät ja eläimelle sähköiskun antavat laitteet, lukuun ottamatta eläinlääketieteellisessä tai eläimen fysikaalisessa hoidossa käytettäviä laitteita. Kiellettyjä laitteita ovat esimerkiksi kauko-ohjauksella toimivat sähköpannat, sähköiskuun perustuvat haukunestopannat, sekä ns. näkymättömät aidat, joihin kuuluva sähköpanta aktivoituu koiran lähestyessä sen halutun liikkuma-alueen rajaamiseen käytettyä johtoa. Tällaisia välineitä ei saa jatkossa markkinoida, tuoda maahan, valmistaa, myydä, luovuttaa, käyttää tai pitää hallussa.
Kielletyt toimenpiteet
Koiralle saadaan tehdä leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide vain, jos se on sen hyvinvoinnin kannalta perusteltua, tai jos se on erikseen säädetty sallituksi. Tällaisia sallituksi säädettyjä toimenpiteitä ovat esimerkiksi koiran tunnistusmerkitseminen mikrosirulla, sekä DNA-näytteen ottaminen koiran polveutumisen varmistamiseksi tai tiettyjen tautigeenien kantajuuden selvittämiseksi.
Kiellettyä on esimerkiksi koiran korvien tai hännän typistäminen, sekä kosmeettisten lävistysten ja tatuointien tekeminen koiralle. Kiellettyä on myös rutiininomainen ennaltaehkäisevä kannuskynsien ja -varpaiden poistaminen koiranpennuilta, eli koiran kannuskynsien ja -varpaiden poistaminen muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä.
Koiraa, jolle on tehty toimenpide sen ulkonäön muuttamiseksi, ei saa käyttää kilpailussa tai pitää näytteillä. Typistettykorvainen tai -häntäinen koira ei saa osallistua eläinkilpailuun tai -näyttelyyn riippumatta siitä, milloin tai missä maassa toimenpide on tehty. Aiemmassa lainsäädännössä ollut poikkeus, joka mahdollisti tällaisten koirien osallistumisen maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskilpailuihin sekä maailmanvoittaja- ja euroopanvoittajanäyttelyihin, päättyy 31.12.2023.
Koiran ulkonäön muuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, jotka estävät eläimen kilpailuttamisen ja näyttelyttämisen, sekä muista kielletyistä toimenpiteistä tullaan antamaan tarkempia säännöksiä erillisellä asetuksella.
Ilmoitusvelvollisuus avun tarpeessa olevasta eläimestä
Eläinten hyvinvointilaki tuo tullessaan ilmoitusvelvollisuuden tietyille tahoille, jotka tehtävässään saavat tietää avun tarpeessa olevasta eläimestä. Säännös velvoittaa mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoa, uskonnollisia yhdyskuntia, keinosiementäjiä, lomituspalvelua ja sijaisapua sekä eri alojen viranomaisia tekemään tarvittaessa ilmoituksen eläinsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekemiseen nimenomaisesti velvoitettujen tahojen lisäksi myös muu henkilö voi tehdä vastaavan ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosääntöjen estämättä. Valvontaviranomaisella on vaitiolovelvollisuus salassa pidettävästä tiedosta. Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan hänelle haittaa.
Koirien kilpailut ja koiranäyttelyt
Eläinten hyvinvointilaki tuo 1.1.2024 lähtien uusia velvoitteita myös eläinkilpailuja ja -näyttelyitä järjestäville tahoille. Koirien kilpailujen ja koiranäyttelyiden järjestämisestä ja niihin osallistumisesta on tarkempaa ohjeistusta Ruokaviraston verkkosivulla Eläinkilpailut ja -näyttelyt.