Broilerit - pito, hoito ja hyvinvointi: Lainsäädäntöä koottuna

Tähän oppaaseen on koottu yhteen broilereiden pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinten hyvinvointisäädösten ja muiden eläintenpitoon vaikuttavien säädösten sisältöä. Oppaassa käsitellyt asiat liittyvät pääasiassa eläinten kohteluun ja pitoedellytyksiin, eikä esimerkiksi kaikkia broilerintuotantoon tai muuhun yrittämiseen liittyviä vaatimuksia ole sisällytetty oppaaseen. Lisäksi tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten kohtelusta on säädetty erikseen. Lähteinä käytetyt säädöstekstit löytyvät luettelosta alla linkkeineen. Eläinten hyvinvointilainsäädäntöön voi tutustua myös maa- ja metsätalousministeriön F-rekisterissä. 

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

• Broilerilla tarkoitetaan lihantuotantoa varten pidettävää tuotantopolven lintua, joka kuuluu Gallus gallus-lajiin;
• Broilerikanalla naarasbroileria
• Broilerikukolla urosbroileria
• broileriemolla vanhempais- tai isovanhempaispolven lintua, jota pidetään broilereiden tuottamista varten;
• parvella kasvatusosastossa samanaikaisesti kasvatettavien broilereiden ryhmää, joka käyttää yhteistä pehkualuetta sekä yhteisiä ruokinta- ja juomalaitteita;
• käytettävissä olevalla pinta-alalla pehkulla varustettua aluetta, joka on broilereiden käytettävissä koko ajan ja joka on riittävän suuri, jotta yksi broileri voi oleskella siinä;
• päiväkohtaisella kuolleisuusasteella lukua, joka saadaan laskentakaavasta 1;
• kumulatiivisella päiväkohtaisella kuolleisuusasteella lukua, joka saadaan laskentakaavasta 2.

Eläinten hyvinvointilain yleiset periaatteet

Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023, myöhemmin eläinten hyvinvointilaki) on tarkoitettu edistämään eläinten hyvinvointia, itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Lain avulla pyritään suojelemaan eläimiä niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja sitä täydennetään eläinlajikohtaisilla asetuksilla. Tähän oppaaseen on koottu broilereiden pitoon vaikuttavia lainsäädännöllisiä vaatimuksia siten, että se toimii esittelynä broilereiden pitäjää ja hoitajaa koskeviin vaatimuksiin. 

Eläinten hyvinvointilain perusperiaatteiden mukaisesti eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen, huomioiden eläinyksilön lajityypillinen käyttäytyminen ja tottumus käsittelyyn. Eläintä on kohdeltava rauhallisesti. 

Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. 

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Eläinten hyvinvointilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa. Tarkastuksia suorittavat valvontaviranomaiset, jotka voivat tarvittaessa hyödyntää asiantuntijoita. Eläintenpitäjä on velvollinen avustamaan viranomaista eläinten hyvinvoinnin valvonnassa. Lisätietoa mm. valvovista viranomaista ja valvontaperusteista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta Eläinsuojelun valvonta. 

Tarkastuksen tekijällä on oikeus tarkastaa eläin, eläimen pitopaikka ja muut eläintenpitoon liittyvät tilat, eläintä varten tarkoitettu ravinto, juotava, varusteet ja välineet sekä eläintenpitoon liittyvät tiedot ja asiakirjat sekä muut valvonnan kannalta merkitykselliset seikat. Tarkastajalla on oikeus tallentaa ääntä ja kuvaa, sekä ottaa maksutta valvontaa varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuslomakeisiin on mahdollista tutustua Ruokaviraston verkkosivuilla Eläinten suojelu ja kuljetus. 

Epäiltäessä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinten hyvinvointilain vastaisesti, on tarvittaessa otettava yhteyttä paikalliseen valvontaviranomaiseen, esimerkiksi kunnaneläinlääkäriin tai poliisiin. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia laissa määritettyjä toiminnanharjoittajia, jotka voivat muissa tilanteissa olla salassapitovelvollisia. Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta Ruokaviraston verkkosivujen uutisesta. 

Eläinten pitopaikan rekisteröinti ja rekisteri-ilmoitukset

Broilerien pitäjän on rekisteröitävä hallussaan olevat pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä pitäjä ilmoittaa pitopaikassa pidettävät eläinlajit ja täyttää eläintenpitoilmoituksen. Kun eläintenpito jossain vaiheessa loppuu tai ilmoitettuihin tietoihin tulee muita muutoksia, tulee tästä ilmoittaa 30 vuorokauden kuluessa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Lisäohjeita rekisteröinnistä ja rekisteritietojen muutoksista löytyy mm. Ruokaviraston nettisivuillaan ylläpitämästä ohjeesta.

Pitopaikan eläinlajin lisäksi kirjanpitovaatimus koskee eläinten määrää, siirtoja ja kuolleisuutta. Ajantasainen tieto siipikarjan kirjanpitovaatimuksista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta.

Broilerin hoito

Hoitajan pätevyys ja vastuut

Broilerien pitäjällä on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Mikäli eläimiä hoitaa myös muita henkilöitä, pitäjä on vastuussa heidän ohjeistuksestaan ja opastuksestaan. Alle kuusitoistavuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa broilereiden hyvinvoinnista. Huoltaja tai muu valvoja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei hänen valvonnassaan oleva alle 15-vuotias lapsi vaaranna eläinten hyvinvointia.

Ammattimaisesti tai muutoin laajamittaisesti broilereita pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai vastaava pätevyys tehtäviensä vastuulliseen hoitamiseen. Broilereiden pitäjä on vastuussa siitä, että elämiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä henkilöitä, jotka pitäjä on ohjeistanut eläinten asianmukaiseen hoitoon. Tarvittaessa (esim. kotieläinpiha) toimijan on ilmoitettava koulutuksestaan ja eläinten hoidon järjestämisestä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Lajityypillinen käyttäytyminen osana hyvinvointia

Broilereiden hoitajan tulisi olla tietoinen lajin oleellisista käyttäytymistarpeista, jotta hoidossa voidaan ottaa huomioon mahdollisuudet toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä liittyen:

• liikkumiseen
• leikkiin
• lepoon
• kehonhuoltoon
• syömiseen
• ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
• sosiaalisiin suhteisiin

Sosiaaliset suhteet tulisi huomioida eläinryhmän kokoonpanossa ainakin iän, sukupuolen ja koon osalta. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää eläinten keskinäisiin suhteisiin. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan. Vaihtoehtoisesti eläimellä on oltava riittävästi mahdollisuuksia paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.  

Sosiaaliset suhteet vaativat erityistä huomiota eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä jo olemassa olevaan ryhmään. Tällöin sosiaalisten suhteiden (uudelleen)muodostumisesta voi mahdollisesti aiheutua ongelmia, joihin hoitajan on varauduttava loukkaantumisten ja muun hyvinvoinnin vaarantumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Kohtelu ja käsittely

Broilereita on kohdeltava rauhallisesti ja niiden käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi niille ominaista lajityypillistä käyttäytymistä. Eläin on totutettava käsittelyyn ja pito-olosuhteisiin. Mikäli eläin on tottumaton käsittelyyn, se on otettava huomioon.

Broileria ei saa käsitellä kovakouraisesti, eikä tarpeettomasti vahingoittaa. Broilerin käsittely tai sitominen tarpeetonta kipua ja kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.  Broileria ei saa pitää kytkettynä, eikä sellaisessa häkissä, joka estää eläimen ympärikääntymisen.  

Broileria ei saa värjätä ulkonäön muuttamiseksi.

Broilereita kiinni otettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ennen kiinniottamista on poistettava sellaiset laitteiden ja välineiden aiheuttamat esteet, jotka voivat vahingoittaa broilereita. Munintansa lopettaneita broileriemoja käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niille aiheuteta luunmurtumia tai muita vaurioita.

Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen

Eläimen omistajan ja hoitajan on omalla toiminnallaan pyrittävä ehkäisemään eläinten vahingoittumista ja sairauksia. Eläimelle tulee tarjota edellytykset puhtauteen ja muuhun kehonhoitoon.

Broilereiden hyvinvointi on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä merkkeihin, jotka viittaavat broilereiden hyvinvoinnin tai terveyden heikkenemiseen. Jos tarkastuksessa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Broileri on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Tarkastuksen aikana eläimeen on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli yksilö kuuluu seuraaviin eläinryhmiin:

• synnytystä odottaviin
• synnyttäviin
• juuri synnyttäneisiin
• vastasyntyneisiin
• sairaisiin
• heikkokuntoisiin tai vahingoittuneisiin kaneihin.

Eläinten hyvinvoinnin seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös hoito-olosuhteiden muuttuessa. Jos tarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin.

Sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle on viipymättä annettava asianmukaista hoitoa, mukaan lukien eläinlääketieteellisen hoidon hankkiminen tarpeen vaatiessa. Lisäksi tulee varmistaa, että broilerilla on mahdollisuus riittävään lepoon. Sairaudesta tai vammasta riippuen broileri voidaan myös joutua tilapäisesti erottamaan muista eläimistä.

Sairauden tai vamman vakavuuden niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Eläintä ei saa pitää hengissä siten, että se on eläimen kokeman kivun tai kärsimyksen vuoksi julmaa eläintä kohtaan. 

Juotto ja ruokinta

Broilereille on annettava sopivissa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä, jotka vastaavat niin eläimen fysiologisia tarpeita, kuin myös olennaisia käyttäytymistarpeita. Broilereiden saatavilla on oltava riittävästi rehua joko jatkuvasti tai annosruokintana. Juomavettä on oltava saatavilla jatkuvasti. Rehun saa ottaa pois broilereiden ulottuvilta aikaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioitua teurastusaikaa.

Broilereille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua. Broilereiden ruokinnassa ja ravinnon koostumuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota nivel- ja luustovaurioiden ehkäisemiseen. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.

Ruokintakourut, -astiat ja muut ruokintalaitteet on sijoitettava siten, että linnut saavat riittävästi rehua. Ruokinta- ja juottolaitteiden korkeutta on säädettävä broilereiden kasvun mukaan siten, että kaikki broilerit voivat vaikeuksitta syödä ja juoda.

Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina, eikä rehu tai juoma saa likaantua ulosteista. Tarjottu rehu tai juoma ei saa aiheuttaa vaaraa eläinten terveydelle.

Siipikarjan rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Rehu on varastoitava suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta ja muilta eläimiltä. Siipikarjalle annettava vesi ei saa olla peräisin pintavesistä sellaisesta paikasta, jossa luonnonvaraisia vesilintuja on paljon, ellei vettä ennen siipikarjalle antamista kuumenneta tai desinfioida siten, että mahdollinen lintuinfluenssavirus tuhoutuu käsittelyssä.

Pysyvässä pitopaikassa vettä on oltava jatkuvasti saatavilla. Broilereiden saatavilla on oltava jatkuvasti vettä sopivista juomalaitteista. Broilereiden kasvatusosastossa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja, jotka ovat kaikkien broilereiden ulottuvilla. Juottolaitteiden on oltava sellaisia, että veden läikkyminen on mahdollisimman vähäistä.

Veden saannin vaatimuksista on mahdollista poiketa eläinlääketieteellisistä syistä. Lisäksi vettä ei edellytetä vastakuoriutuneille eläimille.

Eläimen pakkosyöttäminen ja -juottaminen on kielletty, ellei se ole tarpeen eläinlääketieteellisestä syystä.

Eläinjalostus ja broilereiden lisääntyminen

Eläinjalostuksessa on pyrittävä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen.

Jalostukseen ei saa käyttää:

• jalostusyhdistelmää, joka todennäköisesti aiheuttaa jälkeläiselle merkittävää hyvinvointihaittaa sairauksien tai muiden ominaisuuksien muodossa
• eläintä, joka ei perinnöllisen sairauden tai ominaisuuden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisesti
• eläintä, jolle lisääntymisestä todennäköisesti aiheutuu merkittävää hyvinvointihaittaa
• jalostusmenetelmää, josta voi aiheutua merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille

Broilerille suoritettavat toimenpiteet

Leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide on sallittu vain silloin, jos se on broilerin hyvinvoinnin kannalta tarpeellinen. Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä. Poikkeuksena voidaan pitää tilanteita, joissa kipu on lievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä.

Broilerien nokan typistäminen, kynsien tai varpaiden poistaminen ja siipisulkien leikkaaminen ovat kiellettyjä toimenpiteitä. Poikkeuksellisesti toimenpiteitä voidaan suorittaa vain eläinlääketieteellisistä syistä.

Leikkauksen tai verrattavan toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläinlääkäri. Tietyissä tapauksissa myös pätevä henkilö tai muu soveltuvasti koulutettu henkilö voi suorittaa tietyn toimenpiteen.

Pätevä henkilö saa asettaa broilerikukolle siipimerkinnän ja keinosiementää broilerikanan. Pätevä henkilö voi myös ottaa lievää ja hetkellistä kipua aiheuttavan kudosnäytteen terveydenhoidollista ja jalostuksellista käyttöä varten. 

Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi ilman tarpeetonta kipua, kärsimystä tai eläimen hyvinvoinnin vaarantumista.

Toimenpiteisiin käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia. Ne eivät saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa.

Lääkitseminen

Lääkkeiden ja lääkerehujen osalta on noudatettava eläinlääkärin antamia lääkemääräyksiä, jotka perustuvat eläinlääketieteelliseen tai eläinten hyvinvointiin liittyvään syyhyn. Broilerit ovat elintarviketuotantoeläimiä, eli niitä saa lääkitä ainoastaan elintarviketuotantoeläimille sallituilla lääkkeillä. Mikrobilääkkeitä eli antibiootteja ei saa perusteettomasti käyttää infektion tai sairauden ennaltaehkäisemiseen.

Broilerin kasvua tai tuotantoa ei saa edistää lääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla ja valmisteilla.  Lääkkeillä ei saa vaikuttaa broilereiden suorituskykyyn.

Tuotantoeläinten osalta on huolehdittava eläinten asianmukaisesta merkitsemisestä ja varoaikojen noudattamisesta. 

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetuista lääkkeistä ja lääkerehuista mukaan lukien rokotteet ja matolääkkeet. Tiedot on merkittävä mahdollisimman pian, ja kirjanpitoa lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä elintarviketuotannossa vähintään viiden vuoden ajan.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa kuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Lisätietoja lääkitsemisestä, lääkintälainsäädännöstä ja lääkekirjanpidosta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lääkintäosiosta.

Lopettaminen ja teurastaminen tilalla

Broileri on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, käyttäen lajille soveltuvaa lopetusmenetelmää ja tekniikkaa. Broilerin saa lopettaa vain pätevä henkilö, jolla on riittävät tiedot lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta, sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Muille eläimille aiheutuvan häiriön tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Lopetettava eläin on tainnutettava siten, että eläimen tajuttomuus säilyy kuolemaan saakka. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sellaista lopetusmenetelmää, joka johtaa suoraan eläimen kuolemaan. Broilerin teurastaminen katkaisemalla sen kaula nopeasti terävällä aseella on sallittua ainoastaan teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.

Eläintä ei saa lopettaa viihdetarkoituksessa.

Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin (ml. muut teurastukseen liittyvät toimenpiteet) ryhdytään.

Kaikkien eläimen lopettamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia. Välineiden ja laitteiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti.

Kotiteurastuksesta voi lukea enemmän Ruokaviraston verkkosivulta kotiteurastus. Lisätietoa siipikarjan lihan myynnistä alkutuotantotilalla löytyy Ruokaviraston verkkosivulta.

Lisätietoa mm. eläinten lopettamisesta, lopettamismenetelmistä ja teurastustoiminnan säätelystä löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lopetus- ja teurastusosiosta.

Lopetetun tai kuolleen broilerin hävittäminen

Kaikki raadonkeräilyalueella (kts. kartta (pdf)) kuolleet ja lopetetut broilerit tulee toimittaa sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyyn käsittelylaitokseen tai sivutuoteasetuksen mukaiseen broilereiden hävittämiseen hyväksyttyyn polttolaitokseen tai tuhkaamoon. Ohjeita raatojen hävittämisestä, raatokeräilyn tilaamisesta ja saatavilla olevasta avustuksesta on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston verkkosivujen sivutuoteosiossa.

Broilerin hävittäminen hautaamalla on kiellettyä keräilyalueella, lukuun ottamatta alle 100 linnun pitopaikkoja. Hautaamiskielto ei koske siipikarjan kotiteurastuksen sivutuotteita. Lisätietoja kotiteurastusjätteiden käsittelystä Ruokaviraston verkkosivuilta kotiteurastus.

Keräilyalueen itäraja kulkee Kalajoelta Jämsän kautta Kouvolaan ja sieltä Lappeenrantaan. Rajasta länsirannikolle sijaitsevat kunnat kuuluvat keräilyalueen, lukuun ottamatta alueella mahdollisesti sijaitsevia vaikeakulkuisia saaria. Keräilyalueeseen kuuluvat kunnat listataan tarkemmin esimerkiksi Ruokaviraston verkkosivujen sivutuoteosiossa.

Keräilyalueen ulkopuolelle jäävillä syrjäisillä alueilla kuolleet, lopetetut ja teurastetut broilerit voidaan hävittää myös maahan hautaamalla, kuitenkin siten, etteivät jäänteet aiheuta vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle eikä ympäristölle. Lisätietoja hautaamisesta Ruokaviraston verkkosivuilla hautaaminen.

Broilerin omistajanvaihdos ja siirto

Luovutus ja myynti

Broilerin myyjän tai luovuttajan on annettava eläimen vastaanottajalle tarvittavat tiedot broilerin hoidosta, pitopaikasta ja muista eläimen hyvinvointiin oleellisesti vaikuttavista seikoista. Jos broileri on sairas tai vahingoittunut, nämä tiedot on myös ilmoitettava.

Velvollisuus tiedonantoon koskee myös tilapäistä luovutusta, kuten väliaikaista hoitoon antamista.

Eläintä ei saa pysyvästi luovuttaa alle kuusitoistavuotiaalle henkilölle ilman huoltajan suostumusta, sillä alle 16-vuotias ei voi olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista.

Broileria ei saa pitää myynnissä torilla tai markkinoilla, ellei kyseessä ole erikseen eläinten esittelyyn tarkoitettu yleisötapahtuma. Broileria ei voida luovuttaa arpajais- tai kilpailuvoittona.

Teurastamoon on toimitettava seuraavat parvea koskevat tiedot:

• kasvattamo ja kasvatusosasto, jossa parvi on kasvatettu;
• parven päiväkohtainen kuolleisuusaste;
• parven broilereiden rotu tai hybridi;
• laskelma parven kumulatiivisesta päiväkohtaisesta kuolleisuusasteesta.

Siirtäminen ja kuljettaminen

Broilerin kuljettaminen on sallittua vain kuljetusvälineellä ja kuljetusolosuhteissa, jotka eivät aiheuta tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Kuljetettavan broilerin tulee olla kuljetuskuntoinen.

Lisätietoa eläinten kuljettamisesta ja kaupallisten sekä ei-kaupallisten kuljetusten jaottelusta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen eläinkuljetusosiosta.

Eläimiä kuormattaessa, kuljetettaessa ja kuormaa purettaessa on niitä kohdeltava rauhallisesti ja kunnioittaen. Eläinten kovakourainen käsittely ja vahingoittaminen on kielletty.

Eläimet on voitava tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa kuljetuksen aikana. Broilerin hyvinvoinnista on huolehdittava. Muun muassa veden, ravinnon ja levon tarve ja saanti tulee tasapainottaa kuljetusväline ja kuljetuksen kokonaisaika huomioiden. Eläin on suojattava kuljetuksenaikaiselta vahingoittumiselta ja sairastumiselta. Tarvittaessa vammautunut eläin on hoidettava tai lopetettava.

Kuljetusvälineen tulee olla eläimille turvallinen, sekä estää broilerin karkaaminen. Broilereilla on oltava riittävästi tilaa seistä kuljetuksen aikana luonnollisessa asennossa. Tarvittaessa kuljetusvälineen tulee mahdollistaa eläimien tukemista ja erottamista osastoinnilla.

Kuljetusvälineen seinien ja lattian tulee olla kyllin tukevia kestämään eläinten paino, sekä rakenteiltaan ja materiaaleiltaan eläimille turvallisia. Lattia ei saa olla liukas ja eritteiden poistamisesta tai kuivikkeisiin imeyttämisestä on huolehdittava. Kuljetusväline tulee olla puhdistettavissa ja desinfioitavissa.

Kuljetusvälineessä on oltava riittävä ilmanvaihto. Kuljetettava broileri ei saa kärsiä kylmyydestä, kuumuudesta, vedosta, liiallisesta kosteudesta, haitallisista kaasuista, likaantumisesta tai eläimelle haitallisesta jatkuvasta melusta.

Mikäli eläimiä siirretään maiden välillä, on huomioitava kohdemaittain vaihtelevat tuonti- ja vientirajoitukset, joilla estetään muun muassa eläintautien leviämistä. Ruokaviraston verkkosivustolta löytyy yleistietoa tuonnista ja viennistä, sekä tarkemmin esimerkiksi eläinten siirroista EU-alueella.

Broilerin pitopaikka

Pitopaikkavaatimukset koskevat sekä tilapäisiä, että pysyviä pitopaikkoja, ellei toisin mainita.

Yleiset vaatimukset

Broilereiden on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa, sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Saman pitopaikan eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon. Pitopaikassa pidettävät eläimet on voitava tarkastaa vaikeuksitta.

Pitopaikan rakenteiden, laitteiden ja materiaalien on oltava hyvässä kunnossa ja turvallisia. Vahingoittumisen ja sairastumisen vaaran, karkaamisvaaran ja pitopaikan palovaaran on oltava mahdollisimman vähäinen.

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin.

Pysyvässä pitopaikassa on oltava käsittelyn ja tarkastamisen mahdollistavat tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitamiseksi ja eristämiseksi. 

Pysyvän pitopaikan on lisäksi oltava rakenteiltaan sopiva ja riittävän tilava lajille tyypilliseen käyttäytymiseen liittyen:

• liikkumiseen
• leikkiin
• lepoon
• kehonhuoltoon
• syömiseen
• ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
• sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiaalisten suhteiden osalta huomiota on kiinnitettävä toisen eläimen väistämismahdollisuuksiin, sekä ruokinta- ja juottopaikkojen aiheuttaman kilpailun haittojen minimointiin.

Pitopaikan olosuhteet

Kasvatusosaston ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Ilmanvaihtoon on tarvittaessa yhdistettävä lämmitysjärjestelmä sopivan lämpötilan ylläpitämiseksi ja liiallisen kosteuden poistamiseksi.

Jos eläinten hyvinvointi ja terveys ovat riippuvaisia koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, kasvatusosastossa on oltava mahdollisuus eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.

Kasvatusosastossa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luksia valoisina kausina mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee vähintään 80 prosenttia käytettävissä olevasta pinta-alasta. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, jos broilereiden hyvinvoinnin turvaaminen sitä edellyttää. Valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä. Siihen on siirryttävä viimeistään seitsemän päivän kuluessa broilereiden sijoittamisesta kasvatusosastoon ja se voidaan lopettaa aikaisintaan kolme päivää ennen arvioitua teurastusaikaa. Jokaiseen 24 tunnin jaksoon on sisällytettävä yhteensä vähintään 6 tuntia pimeää aikaa. Pimeän ajan jaksossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen 4 tunnin pimeä aika hämäräjaksoja lukuun ottamatta.

Jos kasvatusosaston valaistukseen käytetään pääasiassa lamppuja, broileriemoille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävästi valon voimakkuutta. Käytettäessä pääasiassa luonnonvalaistusta ikkunat on sijoitettava siten, että valo jakautuu tasaisesti kasvatusosaston eri osiin.

Melutaso on pidettävä kasvatusosastossa mahdollisimman alhaisena. Jatkuvaa tai äkillistä melua on vältettävä, eivätkä broilerit saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä.

Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.

Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvatusosastossa on oltava sellainen ilmanvaihtojärjestelmä sekä tarvittaessa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, jota käytettäessä seuraavat vaatimukset täyttyvät:

• ammoniakkipitoisuus (NH3) on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus (CO2) enintään 3000 ppm mitattuna broilereiden pään tasolla;
• sisälämpötila ei ole yli 3 °C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 °C;
• keskimääräinen suhteellinen kosteus kasvatusosastossa ei 48 tunnin aikana ylitä 70 prosenttia, kun ulkolämpötila on alle 10 °C.

Lisäksi broilerikasvattamossa on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jolla turvataan koneellisen ilmanvaihdon toiminta sähkökatkojen aikana.

Pitopaikan seinät ja lattiat

Broilereiden kasvatusosaston seinien, lattian ja pohjan on oltava broilereille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta broilereille vahinkoa. Lattian tai pohjan on oltava lisäksi sellainen, että se tukee riittävästi broilerin jalkojen jokaista eteenpäin osoittavaa kynttä.

Pitopaikan puhtaana- ja kunnossa pito

Pitopaikan puhtautta ja hygieniaa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävällä tasolla. Kasvatusosastot, välineet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita broilereita eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Broilereiden pitoon tarkoitettujen kasvatusosastojen sisäpintojen sekä broilereiden pitoon tarkoitettujen välineiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa broilereille myrkytyksen.

Kuolleet broilerit on poistettava kasvatusosastosta päivittäin. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa broilerit ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava kauttaaltaan aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi broilerierä tuodaan sisään. Tyhjennyksen jälkeen kaikki käytetty pehku on poistettava ja puhdas pehku on levitettävä tilalle. Kasvatusosastossa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.

Laitteet ja välineet

Broilereiden pitoon, juottoon ja ruokintaan tarkoitetuista laitteista ja välineistä ei saa aiheutua broilereille vahingoittumisen vaaraa. Ilmastointi- ja ruokintalaitteiden sekä muiden laitteiden ja välineiden on oltava sellaisia, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua. Juottolaitteiden on oltava kaikkien broilereiden ulottuvilla.

Jos broilerin hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljettamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei niitä saa valmistaa, maahantuoda, markkinoida, myydä, luovuttaa, hallussapitää tai käyttää.

Ulkotarha ja laidun

Siipikarjan ulkonapitokielto koskee vuosittain 8.2.–31.5. välistä aikaa. Tällöin broilereiden pitäminen ulkona on sallittua vain sellaisissa tarhoissa ja aitauksissa, jotka täyttävät ulkotarhan suojaamista koskevat aitausvaatimukset. Ulkonapitokiellolla ehkäistään lintuinfluenssatartuntoja luonnonvaraisista vesi- ja petolinnuista.  

Keväällä 8.2.-31.5 välisenä aikana ulkoilevien broilereiden ulkotarhan on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin broilereiden kanssa.

Eläimistä vastuussa olevan toimijan on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille ennalta siipikarjan ulkonapidosta. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena ja siitä on käytävä ilmi seuraavat seikat:

• lintulaji;
• lintujen lukumäärä;
• selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen luonnonvaraisilta vesi- ja petolinnuilta toteutetaan ulkotarhassa.

Ilmoitusta ei tarvitse uusia vuosittain, ellei edellä mainituissa seikoissa tapahdu olennaisia muutoksia.

Broilereiden rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse.

Jos broilereilla on mahdollisuus päästä ulos, kasvatusosastosta ulos johtavan kulkureitin on oltava broilereille turvallinen. Ulkotarhan aitojen on oltava broilereille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään broilereiden vahingoittuminen.

Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon broilereiden lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa broilereita. Broilereilla on tarvittaessa oltava sopivia säänsuojia ulkona.

Broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät

Kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuus

Kasvatusosaston broilereiden kuolleisuus muodostuu parven kumulatiivisesta päiväkohtaisesta kuolleisuusasteesta. Tarkastuseläinlääkärin ilmoitus on tehtävä, jos parven kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste on yli prosenttiluvun, joka saadaan laskentakaavasta 5.

Jalkapohjapisteet

Jalkapohjatulehdusarviointi tehdään arvioimalla parvesta vähintään sadan linnun yksi jalkapohja. Jalkapohjasta pisteytetään ihotulehduksen vakavuusaste vaurion syvyyden perusteella. Pisteet jaetaan kolmeen luokkaan 0, 1 ja 2. Luokka 0 vastaa tervettä jalkapohjaa, luokka 1 lieviä pinnallisia tulehdusmuutoksia ja luokka 2 syvää tulehdusmuutosta. Parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos saadaan laskentakaavasta 4.

Tarkastuseläinlääkärin ilmoitus on tehtävä, jos parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos ylittää 80 pistettä.

Kasvatustiheys

Broilereiden kasvatustiheys kasvatusosastossa määritetään viimeksi teurastetun parven teuraspainosta jäähdyttämättömien teuraspainojen osalta laskentakaavan 6 mukaisesti ja jäähdytettyjen teuraspainojen osalta liitteen laskentakaavan 7 mukaisesti.

Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, broilereiden omistajan tai pitäjän on laadittava broilerikasvattamon tuotantojärjestelmästä kirjallinen kuvaus, johon on sisällytettävä tekniset tiedot rakennuksista ja niiden laitteista. Kuvaus on pidettävä ajan tasalla. Kasvattamossa käytettävästä kasvatustiheydestä tai siihen tehtävästä muutoksesta ja tuotantojärjestelmää koskevista keskeisistä tiedoista on ilmoitettava Ruokavirastolle viimeistään 15 päivää ennen ensimmäisen parven sijoittamista rakennukseen. Tuotantojärjestelmään tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa broilereiden hyvinvointiin, on ilmoitettava viipymättä Ruokavirastolle.

Tuotantojärjestelmän kuvauksesta tulee käydä ilmi:

• rakennuksen pohjapiirros;
• broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala;
• tiedot ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmästä sekä niille suoritetuista teknisistä tarkastuksista;
• tiedot ruokinta- ja juomalaitteista ja niiden sijainnista;
• broilereiden hyvinvoinnin kannalta olennaisten automaattisten ja mekaanisten laitteiden vioittumisen hälytysjärjestelmät ja niiden varajärjestelmät;
• tiedot hälytysjärjestelmille suoritetuista teknisistä tarkastuksista;
• lattiatyyppi;
• yleisimmin käytetty pehku.

Tuotantojärjestelmää koskevat keskeiset tiedot kasvatusosastoittain ovat:

• broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala;
• ilmanvaihtojärjestelmän sekä ruokinta- ja juottojärjestelmien tyyppi;
• broilereiden hyvinvoinnin kannalta olennaisten automaattisten ja mekaanisten laitteiden vioittumisen hälytysjärjestelmät ja niiden varajärjestelmät;
• yleisimmin käytetty pehku.

Edellytyksenä kasvatustiheyden nostamiselle yli 39 elopainokilon neliömetriä kohti enintään 42 elopainokiloon neliömetriä kohti on, että broilerikasvattamon tarkastuksissa ei ole todettu hyvinvointisäädösten vastaista toimintaa viimeisen kahden vuoden aikana, broilereiden omistaja tai pitäjä käyttää hyvän käytännön opasta ja kasvatusosaston seitsemän perättäisen parven kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen keskiarvo on alle prosenttiluvun, joka saadaan laskentakaavasta 3. Jos broilerikasvattamossa ei ole tehty tarkastusta viimeisen kahden vuoden aikana, vähintään yksi tarkastus on tehtävä ennen kuin kasvatustiheyttä voidaan nostaa.

Jos broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät osoittavat broilereiden hyvinvoinnin heikentyneen käytettäessä kasvatustiheyttä, joka on enintään 39 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvatustiheyttä lasketaan kerralla 1—2 kiloa neliömetriä kohti määräajaksi.

Käytettäessä kasvatustiheyttä, joka ylittää 39 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvatustiheyttä lasketaan enintään 39 elopainokiloon neliömetriä kohti määräajaksi.

Jos kasvatustiheyden laskeminen enintään 39 elopainokiloon neliömetriä kohti on johtunut liian korkeasta kuolleisuudesta, kasvatustiheys voidaan nostaa aiemmin käytettyyn, jos kasvatusosaston seitsemän perättäisen parven kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen keskiarvo on alle raja-arvon, joka saadaan laskentakaavan 3 avulla.

Jos broilereiden hyvinvointiarvion mukaan broilereiden hyvinvointi on heikentynyt kasvatusaikana, Ruokavirasto voi määrätä broilereiden omistajan tai pitäjän tekemään broilereiden pitopaikassa broilereiden hyvinvoinnin kannalta tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Jos broilereiden hyvinvointi on heikentynyt kasvatusaikana toisiaan välittömästi seuraavassa kolmessa parvessa vähintään kahdesti tai jos broilereiden omistajan tai pitäjän todetaan rikkoneen eläinten hyvinvointisäädöksiä, Ruokavirasto voi määrätä broilereiden kasvatustiheyden alennettavaksi.

Broilereiden hyvinvoinnin arvioinnissa huomioon otettavat seikat

Broilereiden hyvinvointia arvioitaessa on otettava huomioon broilereiden omistajasta tai pitäjästä riippumattomat tai poikkeukselliset syyt, joiden vuoksi broilereiden kuolleisuus tai jalkapohjatulehdukset lisääntyivät kasvatuskauden aikana.

Kuolleisuuteen vaikuttavia, omistajasta tai pitäjästä riippumattomia tai poikkeuksellisia syitä voivat olla esimerkiksi toimitettujen untuvikoiden laatu, käytetyn kaupallisen rehun laatu, broilerin jalosteesta johtuva kohonnut kuolleisuus, ennalta arvaamatta syntynyt juoma- tai ruokintalaitteiden sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriö.

Jalkapohjatulehduksiin vaikuttava, omistajasta tai pitäjästä riippumaton tai poikkeuksellinen syy voi olla esimerkiksi ennalta arvaamatta syntynyt juomalaitteiden toimintahäiriö.

Broilereiden hyvinvointia arvioitaessa broilereiden omistajalla tai pitäjällä on oikeus esittää aluehallintovirastolle ne toimenpiteet, joihin hän on jo ryhtynyt broilereiden kasvatusaikana ongelman havaittuaan. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tehdyt laitteiden korjaukset, yhteydenotot terveydenhuoltoeläinlääkäriin ja tältä saatujen ohjeiden noudattaminen, broilereille mahdollisesti tehtyjen ruumiinavausten tulokset sekä annetut lääkitykset.

Laskentakaavat

Laskentakaava 1

Päiväkohtainen kuolleisuusaste M

M =100 × (b ₁ + b ₂ )/b _tot  jossa

b ₁ on niiden broilereiden lukumäärää, jotka ovat kuolleet samassa kasvatusosastossa samana päivänä

b ₂ on niiden broilereiden lukumäärä, jotka on lopetettu joko sairauden tai muiden syiden vuoksi kasvatusosastossa samana päivänä

b _tot on niiden broilereiden lukumäärä, jotka olivat läsnä kasvatusosastossa kyseisenä päivänä

Laskentakaava 2

Kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste M _cum

M _cum =M ₁ +M ₂ +M ₃ +.+M _n  jossa

M ₁ on kasvatusosaston kyseisen parven ensimmäisen päivän päiväkohtainen kuolleisuusaste

M ₂ on kasvatusosaston kyseisen parven toisen päivän päiväkohtainen kuolleisuusaste

M ₃ on kasvatusosaston kyseisen parven kolmannen päivän päiväkohtainen kuolleisuusaste

M _n on kasvatusosaston kyseisen parven viimeisen päivän päiväkohtainen kuolleisuusaste

Laskentakaava 3

Kuolleisuuden raja-arvo seitsemän perättäisen parven kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen keskiarvolle K ₇

K ₇ =(1+0,06 × t) % jossa

t on niiden päivien lukumäärä, jona kyseisen parven broilereita oli läsnä kasvatusosastossa

Laskentakaava 4

Jalkapohja-arvioinnin tulos J

J=100 × (n ₁ ×0,5+n ₂ ×2)/n _tot  jossa

n ₁ on luokan 1 jalkojen lukumäärä

n ₂ on luokan 2 jalkojen lukumäärä

n _tot on arvioitujen jalkojen kokonaismäärä

Laskentakaava 5

Kuolleisuuden raja-arvo tarkastuseläinlääkärin ilmoitukselle K _t

K _t =(1+0,12 × t) % jossa

t on niiden päivien lukumäärä, jona kyseisen parven broilereita oli läsnä kasvatusosastossa

Laskentakaava 6

Broilereiden kasvatustiheys laskettuna jäähdyttämättömien teuraspainojen perusteella KT

KT=[100 × (p ₁ +p ₂ +p ₃ +.+p _n )/73,25]/a jossa

p ₁ on parven ensimmäisen broilerin teuraspaino

p ₂ on parven toisen broilerin teuraspaino

p ₃ on parven kolmannen broilerin teuraspaino

p _n   on parven viimeisen broilerin teuraspaino

a on broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala neliömetreinä

Laskentakaava 7

Broilereiden kasvatustiheys laskettuna jäähdytettyjen teuraspainojen perusteella KT _j

KT _j =[100 × (p ₁ +p ₂ +p ₃ +.+p _n )/71,80]/a jossa

p ₁ on parven ensimmäisen broilerin teuraspaino

p ₂ on parven toisen broilerin teuraspaino

p ₃ on parven kolmannen broilerin teuraspaino

p _n on parven viimeisen broilerin teuraspaino

a on broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala neliömetreinä