Tuotantokaniinit - pito, hoito ja hyvinvointi: Lainsäädäntöä koottuna

Tähän oppaaseen on koottu yhteen tuotantokaniinien pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinten hyvinvointisäädösten ja muiden eläintenpitoon vaikuttavien säädösten sisältöä. Oppaassa käsitellyt asiat liittyvät pääasiassa eläinten kohteluun ja pitoedellytyksiin, eikä esimerkiksi kaikkia kanintuotantoon tai muuhun yrittämiseen liittyviä vaatimuksia ole sisällytetty oppaaseen. Lisäksi tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten kohtelusta on säädetty erikseen. Lähteinä käytetyt säädöstekstit löytyvät luettelosta alla linkkeineen. Eläinten hyvinvointilainsäädäntöön voi tutustua myös maa- ja metsätalousministeriön F-rekisterissä. 

Tässä oppaassa tarkoitetaan:

• tuotantokanilla kania, jota pidetään siitoseläimenä taikka lihan, turkisten tai villan tuottoon taikka muussa tuotantotarkoituksessa, jäljempänä kani;
• emokanilla sukukypsää naaraskania astutuksesta poikasten vieroitukseen; 
• siitoskanilla sukukypsää naaras- tai uroskania, jota pidetään siitoseläimenä tuotantokanien tuotantoon; 
• poikasella kania syntymästä vieroitukseen; 
• nuorella kanilla kania vieroituksesta 6 kuukauden ikään asti; 
• teuraskanilla lihantuotantoon tarkoitettua kania vieroituksesta teurastukseen; 
• kanitilalla maantieteellistä paikkaa, jossa on yksi tai useampi kanien pitopaikka. 

Eläinten hyvinvointilain yleiset periaatteet

Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023, myöhemmin eläinten hyvinvointilaki) on tarkoitettu edistämään eläinten hyvinvointia, itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Lain avulla pyritään suojelemaan eläimiä niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja sitä täydennetään eläinlajikohtaisilla asetuksilla. Uutena asetuksena tulee voimaan Valtioneuvoston asetus tuotantokaniinien hyvinvoinnista (155/2026), jossa säädetään tarkemmin tuotantokaniinien hyvinvoinnista. Asetusta sovelletaan 1.7.2026 alkaen. Tähän oppaaseen on koottu kanien pitoon vaikuttavia lainsäädännöllisiä vaatimuksia siten, että se toimii esittelynä kanien pitäjää ja hoitajaa koskeviin vaatimuksiin. 

Eläinten hyvinvointilain perusperiaatteiden mukaisesti eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen, huomioiden eläinyksilön lajityypillinen käyttäytyminen ja tottumus käsittelyyn. Eläintä on kohdeltava rauhallisesti. 

Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. 

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Eläinten hyvinvointilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa. Tarkastuksia suorittavat valvontaviranomaiset, jotka voivat tarvittaessa hyödyntää asiantuntijoita. Eläintenpitäjä on velvollinen avustamaan viranomaista eläinten hyvinvoinnin valvonnassa. Lisätietoa mm. valvovista viranomaista ja valvontaperusteista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta Eläinsuojelun valvonta. 

Tarkastuksen tekijällä on oikeus tarkastaa eläin, eläimen pitopaikka ja muut eläintenpitoon liittyvät tilat, eläintä varten tarkoitettu ravinto, juotava, varusteet ja välineet sekä eläintenpitoon liittyvät tiedot ja asiakirjat sekä muut valvonnan kannalta merkitykselliset seikat. Tarkastajalla on oikeus tallentaa ääntä ja kuvaa, sekä ottaa maksutta valvontaa varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuslomakeisiin on mahdollista tutustua Ruokaviraston verkkosivuilla Eläinten suojelu ja kuljetus. 

Epäiltäessä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinten hyvinvointilain vastaisesti, on tarvittaessa otettava yhteyttä paikalliseen valvontaviranomaiseen, esimerkiksi kunnaneläinlääkäriin tai poliisiin. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia laissa määritettyjä toiminnanharjoittajia, jotka voivat muissa tilanteissa olla salassapitovelvollisia. Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta Ruokaviraston verkkosivujen uutisesta. 

Eläinten pitopaikan rekisteröiminen ja rekisteri-ilmoitukset

Kanien pitäjän on rekisteröitävä hallussaan olevat pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä pitäjä ilmoittaa pitopaikassa pidettävät eläinlajit ja täyttää eläintenpitoilmoituksen. Kun eläintenpito jossain vaiheessa loppuu tai ilmoitettuihin tietoihin tulee muita muutoksia, tulee tästä ilmoittaa 30 vuorokauden kuluessa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. 

Lisäohjeita rekisteröinnistä ja rekisteritietojen muutoksista löytyy mm. Ruokaviraston nettisivuillaan ylläpitämästä ohjeesta. 

Pitopaikan eläinlajin lisäksi kirjanpitovaatimus koskee eläinten määrää, siirtoja ja kuolleisuutta. Ajantasainen tieto kanien kirjanpitovaatimuksista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. 

Kanin hoito

Hoitajan pätevyys ja vastuut

Kanien pitäjällä on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Mikäli eläinten hoitoon osallistuu myös muita henkilöitä, pitäjä on vastuussa heidän ohjeistuksestaan ja opastuksestaan. Alle kuusitoistavuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa kanien hyvinvoinnista. Huoltaja tai muu valvoja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei hänen valvonnassaan oleva alle 15-vuotias lapsi vaaranna eläinten hyvinvointia.

Ammattimaisesti tai muutoin laajamittaisesti kaneja pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai vastaava pätevyys tehtäviensä vastuulliseen hoitamiseen. Kanien pitäjä on vastuussa siitä, että elämiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä henkilöitä, jotka pitäjä on ohjeistanut eläinten asianmukaiseen hoitoon

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa kaneja pitävällä kanitilalla on oltava kirjallinen varautumissuunnitelma siitä, miten kanien hyvinvointi turvataan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

Lajityypillinen käyttäytyminen osana hyvinvointia

Kanien hoitajan tulisi olla tietoinen lajin oleellisista käyttäytymistarpeista, jotta hoidossa voidaan ottaa huomioon mahdollisuudet toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä liittyen:

• liikkumiseen
• leikkiin
• lepoon
• kehonhuoltoon
• syömiseen
• ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
• sosiaalisiin suhteisiin

Sosiaaliset suhteet tulisi huomioida eläinryhmän kokoonpanossa ainakin iän, sukupuolen ja koon osalta. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää eläinten keskinäisiin suhteisiin. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan. Vaihtoehtoisesti eläimellä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.

Kanilla on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanien kanssa. Kanilla on oltava aina kosketus-, kuulo- ja näköyhteys muihin kaneihin sekä eläinsuojassa tapahtuvaan toimintaan. Kuitenkin sellaisten kanien kosketusyhteyttä tulee rajoittaa, jotka voivat olla vaaraksi toisilleen. Kanilla on oltava myös mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan.

Emokani on otettava erilleen ryhmästä ennen poikimista ja pidettävä poikueensa kanssa erillään muista kaneista vieroitukseen asti. Jos pitopaikassa on käytössä ryhmäpoikiminen, emokania ei tarvitse ottaa erilleen.

Nuoret kanit on kasvatettava ryhmissä ja jaoteltava sukupuolen mukaan eri ryhmiin riittävän aikaisin ennen sukukypsyyden saavuttamista kuitenkin viimeistään 16 viikon ikäisenä. Lisääntymiskykyistä urosta ja naarasta ei saa pitää jatkuvasti yhdessä hallitsemattoman lisääntymisen ehkäisemiseksi.

Sosiaaliset suhteet vaativat erityistä huomiota eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä jo olemassa olevaan ryhmään. Hoitajan on varauduttava loukkaantumisten ja muun hyvinvoinnin vaarantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Jos vieroituksen jälkeen erillään kasvatettuja kaneja tai kaniryhmiä yhdistetään, kanien käyttäytymistä, hyvinvointia ja sosiaalisten suhteiden uudelleen muodostumista on seurattava erityisen huolellisesti. Yhdistämisessä on käytettävä ensisijaisesti tiloja, jotka ovat kaikille ryhmän jäsenille uusia.

Kohtelu ja käsittely

Kanit on totutettava tarvittavaan käsittelyyn ja ihmisten läheisyyteen poikasesta lähtien. Mikäli eläin kuitenkin on tottumaton käsittelyyn, se on otettava huomioon eläintä käsitellessä. Kaneja on kohdeltava rauhallisesti hyödyntäen niiden lajityypillistä käyttäytymistä. Kania ei saa käsitellä kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä.

Eläin on otettava kiinni ja siirrettävä rauhallisesti. Kania nostaessa sen painoa on kannateltava takapäätä tukien. Kania ei saa nostaa korvista, niskasta tai jaloista eikä sitä saa jahdata. Tiineen tai vastasynnyttäneen emokanin kiinniottamista, käsittelyä ja tarpeetonta häirintää on vältettävä.

Kania ei saa kytkeä paikalleen tai sitoa rakenteisiin, eikä sitä saa pitää selällään muutoin kuin lyhytaikaisesti, mikäli se on välttämätöntä hoitotoimenpiteen tai tarkastuksen toteuttamiseksi. Kania ei saa värjätä sen ulkonäön muuttamiseksi.

Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen

Eläimen omistajan ja hoitajan on omalla toiminnallaan pyrittävä ehkäisemään eläinten vahingoittumista ja sairauksia. Eläimelle tulee tarjota edellytykset puhtauteen ja muuhun kehonhoitoon.

Kanin kynnet on tarkastettava säännöllisesti ja lyhennettävä tarvittaessa liikakasvun ehkäisemiseksi. Kanin hampaat, korvat ja tassunpohjat on tarkastettava kania käsiteltäessä tai muutoin säännöllisesti. Sisä- ja ulkoloisten häädöstä on huolehdittava tarvittaessa.

Kanin turkista on huolehdittava niin, ettei turkki pääse takkuuntumaan. Villantuotantoon käytettävä kani on kerittävä riittävän usein, kuitenkin vähintään neljän kuukauden välein. Kani on kerittävä huolellisesti ja kania vahingoittamatta. Kanin villaa tai karvaa ei saa kerätä nyppimällä, vaan villa on kerittävä saksilla tai karvojen leikkaukseen soveltuvalla leikkurilla. Juuri keritty kani on pidettävä riittävän lämpimässä tilassa tai kanin pitopaikkaan on asennettava lisälämmönlähde taikka kanille on jätettävä lyhyt villakerros päälle.

Kanien hyvinvointi ja olosuhteet on tarkastettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useammin. Eläinten hyvinvoinnin seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota hoito-olosuhteiden muuttuessa. Kanien hyvinvoinnin ja pitopaikan tarkastus on suoritettava tavalla, joka aiheuttaa kaneille mahdollisimman vähän häiriötä.  Tarkastuksen aikana eläimeen on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli yksilö kuuluu seuraaviin eläinryhmiin:

• synnytystä odottaviin
• synnyttäviin
• juuri synnyttäneisiin
• vastasyntyneisiin
• sairaisiin
• heikkokuntoisiin tai vahingoittuneisiin kaneihin.

Jos kanien hyvinvoinnissa tai pitopaikassa havaitaan epäkohtia tai puutteita, on ryhdyttävä toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien tai puutteiden korjaamiseksi. Kuolleet kanit on poistettava pitopaikasta viipymättä.

Kani on tarvittaessa tarkastettava yksilöllisesti. Sairas tai vahingoittunut kani on tarvittaessa eristettävä muista kaneista ja kani tai sen pitopaikka on merkittävä asianmukaisia tarkastus- ja hoitotoimenpiteitä varten. Kanin palauttaminen eristyksestä takaisin ryhmään on tehtävä varoen.

Sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle on viipymättä annettava asianmukaista hoitoa, mukaan lukien eläinlääketieteellisen hoidon hankkiminen tarpeen vaatiessa. Lisäksi tulee varmistaa, että kanilla on mahdollisuus riittävään lepoon.

Sairauden tai vamman vakavuuden niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Eläintä ei saa pitää hengissä siten, että se on eläimen kokeman kivun tai kärsimyksen vuoksi julmaa eläintä kohtaan.  

Juotto ja ruokinta

Kanille on annettava sopivissa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä, jotka soveltuvat niin fysiologisten tarpeiden, kuin olennaisten käyttäytymistarpeidenkin täyttämiseen. Kanin saatavilla on oltava jatkuvasti hyvälaatuista karkearehua. Samassa ryhmässä pidettävillä kaneilla on oltava mahdollisuus syödä väkirehua samanaikaisesti.

Pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä kanin saatavilla. Jokaista alkavaa 10 kanin ryhmää kohden on oltava vähintään yksi juomalaite. Jos kanin juottamiseen käytetään automaattista juottolaitetta, kani on totutettava sen käyttämiseen.

Veden ja rehun saannin vaatimuksista on mahdollista poiketa eläinlääketieteellisistä syistä. Lisäksi vettä ei edellytetä vastasyntyneille eläimille. Eläimen pakkosyöttäminen ja -juottaminen on kielletty, ellei se ole tarpeen eläinlääketieteellisestä syystä.

Kanin ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut astiat ja laitteet on sijoitettava pitopaikkaan siten, että kani voi syödä ja juoda vaikeuksitta. Kanin ruoka- ja juoma-astioiden sekä juottolaitteiden on oltava materiaaliltaan sellaisia, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa kanin hyvinvoinnille. Juoma- ja ruokintalaitteet on pidettävä puhtaina, ja on huolehdittava, etteivät virtsa ja ulosteet likaa rehua tai juomavettä. Tarjottu rehu tai juoma ei saa aiheuttaa vaaraa eläinten terveydelle.

Eläinjalostus ja kanien lisääntyminen

Eläinjalostuksessa on pyrittävä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen.

Jalostukseen ei saa käyttää:

• jalostusyhdistelmää, joka todennäköisesti aiheuttaa jälkeläiselle merkittävää hyvinvointihaittaa sairauksien tai muiden ominaisuuksien muodossa
• eläintä, joka ei perinnöllisen sairauden tai ominaisuuden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisesti
• eläintä, jolle lisääntymisestä todennäköisesti aiheutuu merkittävää hyvinvointihaittaa
• jalostusmenetelmää, josta voi aiheutua merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille

Kanin omistajan tai pitäjän on toiminnallaan ehkäistävä eläintensä hallitsematon lisääntyminen. Ennaltaehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi eläinten ryhmittely ja valvonta, sekä eläinlääkärin suorittama kastraatio.

Tiineyttäminen ja vieroitus

Kania ei saa astuttaa ennen kuuden kuukauden ikää. Keinosiemennystä ei saa käyttää kanin tiineyttämiseen.

Poikasia ei saa vieroittaa ennen 42 päivän ikää, jollei vieroittaminen ole välttämätöntä poikasten tai emon hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kanin saa astuttaa uudelleen aikaisintaan 30 päivän kuluttua. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa, jos kaikki poikaset syntyvät kuolleena, kuolevat synnytyksessä tai välittömästi synnytyksen jälkeen ja jos emokanin kunto sekä terveydentila ovat hyvät.

Naaraskanilla saa teettää enintään neljä poikuetta peräkkäisten 365 päivän aikana. Kanin poikimisista on pidettävä kirjanpitoa, jota on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin kania koskeva merkintä.

Kanille suoritettavat toimenpiteet

Leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide on sallittu vain silloin, jos se on kanin hyvinvoinnin kannalta tarpeellinen. Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä. Poikkeuksena voidaan pitää tilanteita, joissa kipu on lievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä.

Leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläinlääkäri. Tietyissä tapauksissa myös pätevä henkilö tai muu soveltuvasti koulutettu henkilö voi suorittaa tietyn toimenpiteen.

Pätevä henkilö saa merkitä tuotantokaniinin korvatatuoinnilla. Pätevä henkilö voi myös ottaa lievää ja hetkellistä kipua aiheuttavan kudosnäytteen terveydenhoidollista ja jalostuksellista käyttöä varten.

Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi ilman tarpeetonta kipua, kärsimystä tai eläimen hyvinvoinnin vaarantumista.

Toimenpiteisiin käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia. Ne eivät saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa.

Lääkitseminen

Lääkkeiden ja lääkerehujen osalta on noudatettava eläinlääkärin antamia lääkemääräyksiä, jotka perustuvat eläinlääketieteelliseen tai eläinten hyvinvointiin liittyvään syyhyn. Elintarviketuotantoeläimeksi katsottavaa kania saa lääkitä ainoastaan elintarviketuotantoeläimille sallituilla lääkkeillä. Mikrobilääkkeitä eli antibiootteja ei saa perusteettomasti käyttää infektion tai sairauden ennaltaehkäisemiseen.

Kanin kasvua tai tuotantoa ei saa edistää lääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla ja valmisteilla.  Lääkkeillä ei saa vaikuttaa kanien suorituskykyyn.

Tuotantoeläinten osalta on huolehdittava eläinten asianmukaisesta merkitsemisestä ja varoaikojen noudattamisesta. 

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetuista lääkkeistä ja lääkerehuista mukaan lukien rokotteet ja matolääkkeet. Tiedot on merkittävä mahdollisimman pian, ja kirjanpitoa lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä elintarviketuotannossa vähintään viiden vuoden ajan.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa kuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Lisätietoja lääkitsemisestä, lääkintälainsäädännöstä ja lääkekirjanpidosta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lääkintäosiosta.

Lopettaminen ja teurastaminen tilalla

Kani on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, käyttäen lajille soveltuvaa lopetusmenetelmää ja tekniikkaa. Kanin saa lopettaa vain pätevä henkilö, jolla on riittävät tiedot lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta, sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Muille eläimille aiheutuvan häiriön tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Lopetettava eläin on tainnutettava siten, että eläimen tajuttomuus säilyy kuolemaan saakka. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sellaista lopetusmenetelmää, joka johtaa suoraan eläimen kuolemaan.

Eläintä ei saa lopettaa viihdetarkoituksessa.

Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin (ml. muut teurastukseen liittyvät toimenpiteet) ryhdytään.

Kaikkien eläimen lopettamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia. Välineiden ja laitteiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti.

Kotiteurastuksesta voi lukea enemmän Ruokaviraston verkkosivulta kotiteurastus. Lisätietoa kanin lihan myynnistä alkutuotantotilalla löytyy Ruokaviraston verkkosivulta.

Lisätietoa mm. eläinten lopettamisesta, lopettamismenetelmistä ja teurastustoiminnan säätelystä löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lopetus- ja teurastusosiosta.

Lopetetun tai kuolleen kanin hävittäminen

Alkuperätilalla teurastetuista tuotantokaniineista saatavat sivutuotteet ja tuotantokaniinien raadot on sallittua hävittää hautaamalla koko maassa, kuitenkin siten, etteivät jäänteet aiheuta vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle eikä ympäristölle. Hautaamisesta on pidettävä kirjaa ja tautitapauksista tulee ilmoittaa. Lisätietoja hautaamisesta löytyy Ruokaviraston verkkosivuilla hautaaminen.

Tuotantokaniinien sivutuotteet voi myös toimittaa sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Kokonaisia raatoja on mahdollista hävittää polttamalla kunnaneläinlääkärin hyväksymässä sivutuoteasetuksen mukaisessa polttolaitoksessa tai rinnakkaispolttolaitoksessa. Sivutuotteita ei saa polttaa avotulella. Ohjeita raatojen hävittämisestä ja saatavilla olevasta avustuksesta on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston verkkosivujen sivutuoteosiossa.

Kanin omistajanvaihdos ja siirto

Luovutus ja myynti

Kanin myyjän tai luovuttajan on annettava eläimen vastaanottajalle tarvittavat tiedot kanin hoidosta, pitopaikasta ja muista eläimen hyvinvointiin oleellisesti vaikuttavista seikoista. Jos kani on sairas tai vahingoittunut, nämä tiedot on myös ilmoitettava.

Velvollisuus tiedonantoon koskee myös tilapäistä luovutusta, kuten väliaikaista hoitoon antamista.

Eläintä ei saa pysyvästi luovuttaa alle kuusitoistavuotiaalle henkilölle ilman huoltajan suostumusta, sillä alle 16-vuotias ei voi olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista.

Kania ei saa pitää myynnissä torilla tai markkinoilla, ellei kyseessä ole erikseen eläinten esittelyyn tarkoitettu yleisötapahtuma. Kania ei voida luovuttaa arpajais- tai kilpailuvoittona.

Siirtäminen ja kuljettaminen

Kanin kuljettaminen on sallittua vain kuljetusvälineellä ja kuljetusolosuhteissa, jotka eivät aiheuta tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Kuljetettavan kanin tulee olla kuljetuskuntoinen.

Lisätietoa eläinten kuljettamisesta ja kaupallisten sekä ei-kaupallisten kuljetusten jaottelusta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen eläinkuljetusosiosta.

Eläimiä kuormattaessa, kuljetettaessa ja kuormaa purettaessa on niitä kohdeltava rauhallisesti ja kunnioittaen. Eläinten kovakourainen käsittely ja vahingoittaminen on kielletty.

Kanin hyvinvoinnista on huolehdittava kuljetuksen aikana. Muun muassa veden, ravinnon ja levon tarve ja saanti tulee varmistaa kuljetusväline ja kuljetuksen kokonaisaika huomioiden. Eläimet on suojattava kuljetuksenaikaiselta vahingoittumiselta ja sairastumiselta ja ne on voitava tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa kuljetuksen aikana. Tarvittaessa vammautunut eläin on hoidettava tai lopetettava.

Kuljetusvälineen tulee olla eläimille turvallinen, sekä estää kanin karkaaminen. Kaneilla on oltava riittävästi tilaa seistä kuljetuksen aikana luonnollisessa asennossa. Tarvittaessa kuljetusvälineen tulee mahdollistaa eläimien tukemista ja erottamista osastoinnilla.

Kuljetusvälineen seinien ja lattian tulee olla kyllin tukevia kestämään eläinten paino, sekä rakenteiltaan ja materiaaleiltaan eläimille turvallisia. Lattia ei saa olla liukas ja eritteiden poistamisesta tai kuivikkeisiin imeyttämisestä on huolehdittava. Kuljetusväline tulee olla puhdistettavissa ja desinfioitavissa.

Kuljetusvälineessä on oltava riittävä ilmanvaihto. Kuljetettava eläin ei saa kärsiä kylmyydestä, kuumuudesta, vedosta, liiallisesta kosteudesta, haitallisista kaasuista, likaantumisesta tai eläimelle haitallisesta jatkuvasta melusta.

Mikäli eläimiä siirretään maiden välillä, on huomioitava kohdemaittain vaihtelevat tuonti- ja vientirajoitukset, joilla estetään muun muassa eläintautien leviämistä. Ruokaviraston verkkosivustolta löytyy yleistietoa tuonnista ja viennistä, sekä tarkemmin esimerkiksi eläinten siirroista EU-alueella.

Kanin pitopaikka

Pitopaikkavaatimukset koskevat sekä tilapäisiä, että pysyviä pitopaikkoja, ellei toisin mainita.

Yleiset vaatimukset

Kanien on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa, sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Saman pitopaikan eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.

Pitopaikan rakenteet, varusteet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita kania eivätkä vaaranna sen terveyttä. Vahingoittumisen ja sairastumisen vaaran, karkaamisvaaran ja pitopaikan palovaaran on oltava mahdollisimman vähäinen.

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Kanitilalla on oltava kirjallinen varautumissuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Kanitilalla on huolehdittava haittaeläinten torjunnasta.

Kanitila on aidattava asianmukaisesti siten, että estetään kanien karkaaminen sekä petoeläinten pääsy eläinsuojiin, pitopaikkoihin tai muutoin kosketuksiin kanien kanssa. Kanitilaa ei kuitenkaan tarvitse aidata, jos eläinten karkaaminen ja petoeläinten pääsy on muutoin estetty esimerkiksi eristämällä eläintilat verkolla, laudoituksella tai muulla vastaavalla varmalla tavalla.

Aidat ja muut eläinten karkaamisen estävät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa. Jos karanneiden eläinten kiinniottamiseen käytetään loukkuja, loukut on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä.

Pitopaikan on tarjottava kaneille riittävä suoja epäsuotuisilta sääoloilta. Pitopaikka on tarvittaessa katettava niin, ettei kani pääse karkaamaan yläkautta. Pitopaikkojen välisissä käytävissä on oltava riittävästi tilaa kanien tarkastamista ja hoitamista varten. Pitopaikan oviaukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että kani voidaan poistaa ilman, että sille aiheutuu vahingoittumisen vaaraa.

Kanien pitopaikat on sijoitettava korkeintaan kolmeen kerrokseen. Jokainen kerros tulee voida tarkastaa vaivatta ja kanit tulee voida poistaa kerroksista asianmukaisesti. Päällekkäin sijoitettavat pitopaikat on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanien virtsa ja ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin.

Kanin ulottuvilla olevien pintojen käsittelyyn ei saa käyttää aineita, jotka voivat aiheuttaa sille myrkytyksen tai muuta vaaraa sen hyvinvoinnille. Sähköjohdot sekä muut välineet ja laitteet, jotka voivat vahingoittaa kania, on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta kanille vahingoittumisen vaaraa. Pitopaikka on oltava tarvittaessa desinfioitavissa.

Pysyvässä pitopaikassa on oltava käsittelyn ja tarkastamisen mahdollistavat tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitamiseksi ja eristämiseksi. 

Pysyvän pitopaikan on lisäksi oltava rakenteiltaan sopiva ja riittävän tilava lajille tyypilliseen käyttäytymiseen liittyen:

• liikkumiseen
• leikkiin
• lepoon
• kehonhuoltoon
• syömiseen
• ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
• sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiaalisten suhteiden osalta huomiota on kiinnitettävä toisen eläimen väistämismahdollisuuksiin, sekä ruokinta- ja juottopaikkojen aiheuttaman kilpailun haittojen minimointiin.

Pitopaikan olosuhteet

Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ilman hiilidioksidi-, ammoniakki- tai pölypitoisuudet eivät saa nousta haitallisen korkealle. Lämpöeristetyssä pitopaikassa on myös huolehdittava siitä, että ilman kosteus ei nouse haitallisen korkeaksi.

Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava häiriötilanteisiin reagoiva hälytysjärjestelmä. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkastettava säännöllisesti.

Kanilla tulee olla pitopaikassa käytettävissään alue, jonka lämpötila on vähintään +5 celsiusastetta. Kanin tulee mahtua makaamaan alueella luonnollisessa asennossa. Ryhmässä pidettävien kanien tulee mahtua yhtäaikaisesti makaamaan luonnollisessa asennossa kyseisellä alueella.

Pitopaikan valaistuksessa on oltava säännölliset valon ja pimeän jaksot siten, että valaistus tukee kanin luonnollista vuorokausirytmiä ja käyttäytymistä. Pitopaikassa on oltava myös luonnon valoa. Albiinokanien pidossa on otettava huomioon niiden herkkyys valolle.

Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuva eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.

Pitopaikan seinät ja lattiat

Eläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan kaneille sopivia. Pitopaikan pohjan on oltava tukeva, vakaa sekä sellainen, että kanin jalat eivät tartu siihen kiinni tai muutoin vahingoitu. Pitopaikan pohjamateriaalina ei saa käyttää päällystämätöntä metalliverkkoa tai muuta materiaalia, joka voi vaurioittaan kanin jalkapohjia.

Pitopaikassa voidaan käyttää verkkoa osana pohjarakennetta. Tällöin vähintään 50 prosenttia pohjan pinta-alasta tulee olla kiinteää. Rako- tai ritilälattiaa tai muuta rei’itettyä materiaalia olevan pohjan aukkojen osuus saa olla enintään 50 prosenttia pinta-alasta ja aukkojen leveys saa olla korkeintaan 15 millimetriä. Imetysaikana pitopaikan pohjalle on tarvittaessa asetettava poikasten turvallisuuden kannalta riittävän tiheäsilmäinen suojaverkko.

Kanien pitopaikassa on oltava riittävästi sopivaa kuiviketta kauttaaltaan. Jos pitopaikan pohjassa on verkkoa, rako- tai ritilälattiaa tai muuta rei’itettyä materiaalia, kuiviketta on oltava niin paljon, ettei kani ole suorassa kosketuksessa pohjamateriaaliin.

Edellä mainitusta poiketen teuraskanin pitopaikassa, jossa pohjarakenteena käytetään verkkoa, rako- tai ritilälattiaa tai muuta rei’itettyä materiaalia, vähintään puolet rei’itetystä materiaalista olevasta pohjapinta-alasta on oltava niin runsaasti kuivitettu, ettei kani ole suorassa kosketuksessa pohjamateriaaliin. Lisäksi edellä mainituista vaatimuksista voidaan poiketa, jos pitopaikka on sijoitettu suoraan maata vasten siten, että kaneilla on mahdollisuus laiduntaa.

Nestemäisten eritteiden on päästävä poistumaan asianmukaisesti tai ne on imeytettävä kuivikkeisiin.

Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito

Pitopaikan puhtautta ja hygieniaa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävällä tasolla. Pitopaikka on oltava tarvittaessa desinfioitavissa. Kuolleet kanit on poistettava pitopaikasta viipymättä.

Pitopaikka ja sen rakenteet, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää myrkytysvaaraa aiheuttavia puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita.

Kunnossapidosta on huolehdittava siten, että kanien terveys ja hyvinvointi eivät pääse vaarantumaan. Kanien terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien laitteiden toiminta on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Pitopaikassa havaitut eläinten hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi. Mikäli välitön korjaaminen ei ole mahdollista, eläimen hyvinvointi on turvattava vikojen korjaamiseen saakka muilla tarpeellisilla keinoilla.

Laitteet ja välineet

Hoitoon ja käsittelyyn käytettävien välineiden ja laitteiden on oltava tarkoitukseensa sopivia. Laitteet eivät saa aiheuttaa kaneille kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa.

Ruokinta-astiat sekä vesiastiat ja muut juottolaitteet on rakennettava ja asennettava pitopaikkaan siten, että ne ovat kaneille turvallisia ja kaikkien eläinten ulottuvilla. Jos pitopaikassa käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, kanit on totutettava niiden käyttämiseen.

Jos kanin hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljettamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei niitä saa valmistaa, maahantuoda, markkinoida, myydä, luovuttaa, hallussa pitää tai käyttää.

Piilo

Kanilla on oltava pitopaikassa käytettävissään piilo. Piilon on oltava rakenteeltaan sellainen, että siinä on vähintään kolme seinää, katto ja vähintään yksi kulkuaukko. Piilon on oltava kiinteäpohjainen tai se on sijoitettava pitopaikassa kiinteäpohjaiselle lattialle. Piilossa on oltava niin paljon kuiviketta, että kani pystyy kaivamaan sitä.

Piilojen on oltava niin tilavia, että kanit voivat levätä niissä yhtä aikaa luonnollisessa asennossa. Jos ryhmässä pidettävillä kaneilla on yhteinen piilo, piilossa on oltava vähintään kaksi kulkuaukkoa tai muuten mahdollisuus väistää lajitoveria.

Pesäkoppi

Emokanille on tarjottava pitopaikassa pesäkoppi ja pesänrakennusmateriaalia viimeistään viikkoa ennen odotettua poikimista. Pesäkopissa tulee olla neljä seinää, katto ja vähintään yksi kulkuaukko. Pesänrakennusmateriaalia on tarjottava niin paljon, että se riittää emokanille pesän kulkuaukon sulkemiseen.

Pesäkopin kulkuaukon on oltava kooltaan ja sijoitukseltaan sellainen, että emo pääsee kulkemaan siitä vaikeuksitta, mutta vastasyntyneet poikaset eivät pääse putoamaan pesästä.

Emokanilla on oltava myös mahdollisuus vetäytyä poikasistaan. Jos emokaneja pidetään ryhmässä, on tarjolla oltava vähintään yksi pesäkoppi emokania kohden. Emokanin pesäkopin on täytettävä tilavaatimukset.

Hylly ja virikkeet

Kanilla on oltava käytettävissään hylly, jonka ala- ja yläpuolella se voi istua luonnollisessa asennossa. Erillistä hyllyä ei kuitenkaan tarvita, jos piilon katto soveltuu kanin hyllyksi.

Kanille on oltava jatkuvasti tarjolla korsirehun ja kuivikkeen ohella myös muuta hampaita kuluttavaa ja järsittävää ruokaa tai muuta järsimiseen sopivaa materiaalia. Lisäksi kanilla on oltava käytettävissään vähintään yksi muu sopiva varuste tai materiaalia, jonka avulla kani voi toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan. Sopivia varusteita tai materiaaleja voivat olla esimerkiksi kaivamista varten tarjottu ylimääräinen kuivike tai jyrsittäväksi tarkoitetut puukepit, lehtipuiden oksat tai muu tarkoitukseen soveltuva materiaali.

Tarjolla olevia materiaaleja tai varusteita on vaihdeltava eläimen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Materiaaleilla tai varusteilla ei saa olla haitallista vaikutusta kanin terveyteen tai hyvinvointiin.

Ulkokasvatus

Ulkokasvatuksella tarkoitetaan kanien pitoa ulkona siten, että niillä ei ole vapaasti käytettävissään tilavaatimusten mukaista pinta-alaa rakennuksen sisätilassa.

Ulkokasvatuksessa kanilla on oltava käytettävissään vähintään tilavaatimuksissa määritetyn pinta-alan kokoinen kiinteällä katteella katettu alue. Muu osa ulkotarhasta on katettava verkolla. Ulkona olevan pitopaikan pohjan on estettävä kanien karkaaminen.

Talviaikana (1.11.-31.3.) ulkokasvatuksessa olevalla kanilla on oltava käytettävissään neliseinäinen piilo tai vapaa pääsy sisätilaan siten, että kanilla on käytettävissään alue, jonka lämpötila on vähintään + 5 celsiusastetta. Kanin on voitava maata alueella luonnollisessa asennossa, ja samassa ryhmässä pidettävien kanien on mahduttava yhtäaikaisesti makaamaan alueella. Lisäksi katetulla alueella on oltava kolme umpinaista seinää. Katetun alueen pinta-alaan ei lasketa mukaan neliseinäisen piilon tai sisätilan pinta-alaa.

Talviaikana katetun alueen tulee olla korotettu maanpinnasta tai sen pohja on eristettävä maanpinnasta muulla riittävällä tavalla. Lisäksi talviaikana ulkona sijaitsevan pitopaikan pohjan on oltava niin runsaasti kuivitettu, ettei kani ole suorassa kosketuksessa pohjamateriaaliin. Pitopaikan kuivitusvaatimuksesta talviaikana ei voida poiketa teuraskanin pitopaikassa.

Kania ei saa siirtää ulkokasvatukseen kesken talviajan, vaan eläin on totutettava kylmeneviin sääolosuhteisiin jo syksyn aikana. Talviaikana sairas tai vahingoittunut kani on siirrettävä sisätiloihin toipumisen ajaksi. Kaninpoikasia ei saa pitää ulkokasvatuksessa talviaikana.

Ulkotarhan aitojen, verkkojen ja muiden rakenteiden on oltava hyväkuntoisia, turvallisia ja kaneille sopivasta materiaalista. Rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanien karkaaminen tai vahingoittuminen.

Tilavaatimukset

Kanien pitopaikan on täytettävä seuraavat tuotantokaniiniasetuksen liitteessä säädetyt vähimmäiskokovaatimukset. Vaatimukset vaihtelevat eläimen iän, käyttötarkoituksen, painon sekä kasvatusmuodon mukaan.

Nuorten kanien vähimmäistilat määräytyvät ryhmäkasvatuksessa eläimen painon perusteella. Aikuisten kanien vähimmäistilat määräytyvät painon sekä sen mukaan, pidetäänkö eläintä yksin vai ryhmässä. Emokaniinien tilavaatimukset koskevat emoa poikasineen vieroitukseen sakka.

Pitopaikan vähimmäiskokovaatimusten lisäksi kanilla on oltava käytettävissään aiemmin mainitut piilot, hyllyt, kuivikkeet, virikkeet, pesäkopit ja muut varusteet. Pelkkä vähimmäispinta-alan täyttyminen ei siten yksin riitä täyttämään pitopaikalle asetettuja vaatimuksia.

Hyllyn pinta-alaa ei lasketa osaksi säädettyä vähimmäislattiapinta-alaa.

Nuoret kanit ryhmäkasvatuksessa

Taulukko 1. Pitopaikan vähimmäiskoot nuorilla kaneilla ryhmäkasvatuksessa.

Muut kuin nuoret kanit yksilökasvatuksessa

Taulukko 2. Pitopaikan vähimmäiskoot muilla kuin nuorilla kaneilla yksilökasvatuksessa.

Muut kuin nuoret kanit ryhmäkasvatuksessa

Taulukko 3. Pitopaikan vähimmäiskoot muilla kuin nuorilla kaneilla ryhmäkasvatuksessa.

Emokanin pesäkoppi

Emokanin pesäkopin vähimmäiskoko määräytyy emokanin painon perusteella. Pesäkopin on lisäksi täytettävä aiemmin mainitut pesäkopin rakenteelliset vaatimukset.

Taulukko 4. Emokanin pesäkopin vähimmäiskoko