Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2025 / Osa 2 Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yleistä elintarviketurvallisuudesta

EU-lainsäädännön edellyttämä elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma eli VASU-suunnitelma on kaikkien elintarvikevalvontaviranomaisten yhteinen suunnitelma, jonka avulla varmistetaan valtakunnallisesti viranomaisvalvonnan yhdenmukaiset tavoitteet ja painopisteet sekä laatu ja kehittäminen. Kukin toimivaltainen viranomainen käyttää VASU-suunnitelmaa oman toimintansa suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. VASU-suunnitelmassa on kuvattu kaikille yhteiset tavoitteet Osassa 1, elintarvikevalvonnan painopistealueet vuosittain Osassa 2 sekä elintarvikevalvontajärjestelmät Osassa 3. Valvontaviranomaiset raportoivat vuosittain elintarvikevalvonnan tuloksistaan (VASU-raportointi). Ruokavirasto koordinoi VASU-raportointia ja julkaisee vuosittain elintarvikevalvonnan valtakunnalliset tulokset tässä ”Elintarviketurvallisuus Suomessa” -raportissa.

Kuvassa 2.1. on kuvattu viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaaliyritysten määrät aloittain vuonna 2025. Yritysten määrä on kokonaisuutena kasvanut hieman vuoteen 2024 verrattuna. Yritysten määrä oli kasvussa myös vuonna 2024. Alkutuotannossa, maito- ja muna-alalla, ei-eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa (Muu valmistus) sekä kuljetuksissa on pientä laskua yritysten määrissä.

Kuva 2.1. Viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaalialan yritysten lukumäärät vuonna 2025

Viranomaisten valvontajärjestelmät ja niiden valvontatulokset

Taulukossa 2.1. on esitetty viranomaisten elintarviketurvallisuustehtäviin käytetyt henkilöresurssit vuosina 2022–2025.

Taulukko 2.1. Elintarvikevalvonnan henkilöstö henkilötyövuosina

Elintarvikevalvontaan käytettiin yhteensä n. 617 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti valvonnan resurssit pienenivät vuonna 2025. Kunnallisia elintarvikevalvontayksiköitä oli 60 kpl, ja muita elintarvikevalvontaviranomaisia v. 2025 olivat Ruokavirasto, aluehallintovirastot, Tulli, Valvira, ELY-keskukset ja Puolustusvoimat. Kaikilla elintarvikevalvontaketjun viranomaisilla on omat lainsäädännössä määritetyt vastuualueensa. Taulukossa ovat mukana myös hygieniapassitestaajat, jotka ovat Ruokaviraston hyväksymiä toimijoita. Luvut eivät sisällä palkkioperusteisten Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärien työaikaa. Luvuissa ei myöskään ole mukana viranomaisnäytteiden tutkimiseen paikallislaboratorioissa käytetty työpanos. Resurssien vähenemistä selittää mm. Ruokaviraston resurssien väheneminen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena sekä aluehallintouudistukseen valmistautuminen.

Oiva-järjestelmä

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa toteutetaan Oiva-järjestelmällä, jolla myös annetaan kuluttajalle tietoa yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista Oiva-raportin muodossa.

Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastustulokset eli Oiva-tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Elintarvikevalvontaviranomaisten julkaisemat Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi -sivustolta. Vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen tuloksia on julkaistu vuodesta 2013 ja elintarviketeollisuuden vuoden 2016 alusta.

Oiva-raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joista jokaiselle annetaan oma arvio: A (Oivallinen), B (Hyvä), C (Korjattavaa) tai D (Huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella. Raportilla näkyy lisäksi kahden edellisen tarkastuksen tulokset. Raportin loppuun on kirjattu yleisluonteinen kuvaus tarkastuksella tehdyistä havainnoista. Ruokavirasto hallinnoi ja kehittää Oiva-järjestelmää.

Elintarvikealan yrityksiin tehtiin vuonna 2025 seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä 23773 Oivan mukaista valvontatarkastusta (taulukko 2.2). Valtaosaan toimipaikoista ei riskiperusteisuuden takia kohdistu tarkastuksia joka vuosi, minkä vuoksi tarkastusten kokonaismäärä on pienempi kuin toimipaikkojen määrä.  Toteutuneiden tarkastusten määrä v. 2025 oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Tarkastusmäärät kasvoivat vuonna 2023 ja 2024, todennäköisesti siksi, että koronapandemian jälkeen on pyritty palaamaan tavanomaisiin tarkastusmääriin. Vuonna 2025 tilanne on tasaantumaan päin ja ollaan pääsemässä takaisin suunnitelmallisiin tarkastusmääriin.

Taulukko 2.2. Oivan mukaiset valvontakäynnit vuonna 2025

Kuva 2.2. Oiva-tulosten jakaumat vuonna 2025

Elintarvikevalvontaketjun tavoitteet ja niitä kuvaavat tunnusluvut määritetään monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa eli VASU-suunnitelmassa, ja suunnitelman strategiset vaikuttavuustavoitteet koskevat kaikkia elintarvikeketjun viranomaisten toimintaa. Vaikuttavuuspäämäärien” Vahva kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu” ja ”Kuluttajat luottavat ruoan riittävyyteen ja turvallisuuteen” osalta seurataan Oiva-valvonnan tuloksia ja tunnuslukuja. Tunnusluvun ”Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” tavoitearvoksi on määritetty 85 %. Vuonna 2025 tulos oli 84,2 %, ja tulos oli hieman parempi kuin vuonna 2024 (83,8 %), joskaan tavoitetasoa ei aivan saavutettu. Parhaimpien tasojen (A ja B) saavuttaneiden valvontakohteiden osuus oli hienoisessa laskussa vuosina 2020–2024, ja tulos jäi ensimmäisen kerran alle tavoitetason vuonna 2023. Syitä tuloksen laskuun on arveltu olevan koronapandemian jälkeen lisääntynyt valvontatarve, toimijoiden vaihtuvuuden lisääntyminen ja erityisesti tarjoilupaikkojen Oiva-tulosten heikkeneminen joillakin alueilla. Koska tarjoilupaikkoja on maassamme määrällisesti paljon, niiden tilanne voi selittää laskevaa trendiä. Vielä on liian aikaista päätellä, onko tilanne korjaantumassa.

Kansallisessa VASU-suunnitelman vaikuttavuuspäämääriin liittyvän toisen tunnusluvun ” Toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuus” oli vuonna 2025 oli 68,2 %. Tulos on hieman huonompi kuin vuonna 2024 (69,9 %). Tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus toimipaikoista on vuoden aikana parantanut C/D-tuloksesta tulokseen A/B. Näiden toimijoiden osuus kasvoi tasaisesti vuodesta 2020 lähtien, jolloin vastaava tulos oli 60,6 %. Elintarvikealan toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia aktiivisesti, mutta tilanne saattaa olla tasaantumassa.

Kuva 2.3. Oiva-tarkastusten osuus yritystyypeittäin vuonna 2025

Kuvassa 2.3. näkyy, miten tarkastukset ovat jakautuneet toimintaluokittain. Tarjoilupaikkoihin tehdään yli 60 % ja myyntipaikkoihin n. 20 % kaikista Oivan mukaisista tarkastuksista. Tarjoilupaikkoja ja myyntipaikkoja on valvontakohteina määrällisesti eniten.

Tässä raportissa kerrotaan Oiva-valvonnan tuloksista useissa osioissa ja viitataan Ruokaviraston laatimiin Oiva-arviointiohjeisiin joissa ohjeistetaan, mitä asioita valvotaan ja miten niiden vaatimustenmukaisuutta arvioidaan. Ruokaviraston määräyksessä elintarvikevalvontatiedoista (pdf) säädetään tarkemmin mm. Oiva-arvioinnista. Oiva-järjestelmän kuvaus löytyy Ruokaviraston ohjeesta Elintarvikevalvontatietojen julkaisujärjestelmä Oiva. Oiva-valvonnan tuloksia voi tarkastella oivahymy.fi -sivuilla ja Ruokaviraston Tietolaarissa.

Hygieniapassijärjestelmä

Hygieniapassi vaaditaan henkilöiltä, jotka työskentelevät elintarvikealalla ja käsittelevät pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Ruokaviraston hyväksymiä hygieniapassitestaajia, joilla on edelleen testaajan oikeudet, oli vuonna 2025 yhteensä noin 1 180 henkilöä. Ruokavirasto voi perua testaajan oikeudet, jos testaaja itse toivoo sitä, testaaja ei ole ollut aktiivinen vähintään kolmeen vuoteen tai valvonnan seurauksena. Testaajien oikeuksia on peruttu yhteensä 384 henkilöltä vuosien 2021-2025 välisenä aikana. Yleisin syy oikeuksien peruuttamiselle on ollut se, että testaaja ei ole ollut aktiivinen vähintään kolmeen vuoteen (290 kappaletta päätöksistä). Vuonna 2025 on Ruokavirasto peruuttanut testaajan oikeudet 13 henkilöltä heidän omasta pyynnöstään, 98 henkilöltä, jotka eivät ole olleet aktiivisia, ja 3 henkilöltä valvonnan seurauksena.

Hygieniapassitestaajat ovat järjestäneet hygieniapassitestejä vuodesta 2002 lähtien yhteensä 270 107 kpl eri puolilla Suomea. Hygieniapassitestaajat ovat myöntäneet hygieniapasseja vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä 1 608 846 kpl. Määriin sisältyy myös hygieniapassien uusintatilaukset sekä tutkintojen perusteella myönnetyt hygieniapassit, joiden myöntäminen on päättynyt 31.12.2019.

Hygieniapasseja myönnettiin ja hygieniapassitestejä järjestettiin vuonna 2025 hieman vähemmän kuin vuonna 2024 (taulukko 2.3).

Taulukko 2.3. Järjestetyt hygieniapassitestitilaisuudet ja myönnetyt hygieniapassit v. 2021–2025

Vuonna 2025 Ruokavirasto on perunut hygieniapassin 127 henkilöltä, jotka ovat saaneet hygieniapassit väärin perustein. Hygieniapassitestien, joihin henkilöt ovat osallistuneet, järjestämiseen osallistunut kääntäjä merkitsi laatimiensa testiväittämäkäännösten yhteyteen oikeisiin vastauksiin ohjailevia merkintöjä.

Ruokavirasto valvoo hygieniapassitestaajien toimintaa sekä suunnitelmallisesti että ilmiannon tai epäilyksen perusteella. Tämän lisäksi Ruokavirasto voi antaa testaajalle suoraan kehotuksen korjata toiminta, jos huomaa testaajan toiminnassa säädösten, määräysten ja ohjeiden vastaista toimintaa. Suurin osa valvonnoista on tehty ilmiannon tai epäilyksen perusteella ja päätynyt kehotukseen korjata testaajan toiminta. Testaajien toiminnan valvonnoista keskimäärin 13 % on johtanut testaajan oikeuksien peruuttamiseen (taulukko 2.4). Yleisimmät virheet ja puutteet testaajan toiminnassa ovat liittyneet useiden vuosien ajan erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin: testattavien henkilöiden henkilöllisyyden varmistaminen, hygieniapassitestilomakkeeseen tehtävät merkinnät ja tarkastaminen, hygieniapassin myöntämisen perusteet, hygieniapassien myöntämisen perusteena olevien asiakirjojen arkistointi, testaajan velvollisuuksien luovuttaminen ulkopuolisille henkilöille ja erityistilannetestien järjestäminen. Aikaisempina vuosina poliisille tehtyihin tutkintapyyntöihin johtaneet syyt ovat liittyneet vilpilliseen toimintaan hygieniapassitesteissä ja hygieniapassien myöntämiseen perusteetta. Kaikki tutkintapyynnöt eivät ole kohdistuneet hygieniapassitestaajan toimintaan, vaan ulkopuoliseen henkilöön.

Taulukko 2.4. Ruokaviraston hygieniapassitestaajien toiminnan valvonta ja valvontatulokset v. 2021–2025. * yksi valvonta on kesken.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Taulukossa 2.5. on kuvattu henkilökunnan hygieniaosaamisen todentamisen Oiva-tulokset rekisteröidyissä ja hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuosina 2021–2025. Oiva-valvonnassa tarkastetaan, onko elintarvikealan toimija varmistanut, että jokaisella pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä työntekijällä on Ruokaviraston mallin mukainen hygieniapassi ja onko elintarvikelain edellyttämä kirjanpito työntekijöiden hygieenisestä osaamisesta kunnossa. Vuonna 2025 suurin osa elintarvikehuoneistoista sai valvonnan tuloksena Oiva-arvion A. Muna-alalla kaikki tarkastetut elintarvikehuoneistot saivat Oiva-arvion A, kuten edellisenä vuonna. Oiva-arvion D sai 14 rekisteröityä elintarvikehuoneistoa, mikä on kolme enemmän, kuin edellisenä vuonna.

Tarkasteltaessa Oiva-tuloksia kokonaisuutena vuosilta 2021–2025 ovat Oiva-tulokset hieman parantuneet vuonna 2025 verrattuna edellisiin kahteen vuoteen (taulukko 2.5). Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen tulokset ovat olleet hieman paremmat verrattuna hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tuloksiin useamman vuoden ajan. Oiva-tulokset ovat parantuneet erityisesti elintarvikkeiden myynnissä, elintarvikkeiden muussa valmistuksessa (ei maito/liha/kala/muna/vilja-kasvis) sekä viennissä ja tuonnissa. Oiva-tulokset ovat heikentyneet eniten elintarvikkeiden kuljetuksissa ja ruoka-aputoiminnassa. Oiva-arvion D määrä on lisääntynyt vuosien 2021-2025 aikana. Suurin osa Oiva-arvioista D on annettu elintarvikkeiden myynti- tai tarjoilualla. Oiva-arvio D on kohdistunut pääasiallisesti eri toimijoihin eri vuosina. Toimijoille annettujen kehotusten määrät ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämän voi selittää se, että tarkastettujen toimipaikkojen määrä on edelleen lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Taulukko 2.5. Hygieniaosaamisen todentaminen elintarvikehuoneistoissa v. 2021–2025

Tarkastusten havaintoja:

• Kaikilla työntekijöillä, joilta hygieniapassi oli vaadittu, ei sitä ollut tai työnantaja ei ollut varmistanut asiaa kaikilta työntekijöiltä.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvässä omavalvonnan kirjanpidossa oli puutteita.
• Toimija ei ollut varmistanut hygieniapassia keneltäkään työntekijältä, jolta se olisi vaadittu.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvää kirjapitoa ei ollut ollenkaan.

Johtopäätökset

Voidaan todeta, että hygieniaosaamisen todentamisen vaatimuksenmukaisuuden valvonta on lisääntynyt viiden vuoden aikana huomattavasti. Vaikka iso osa toimijoista toimi elintarvikelain velvoitteen mukaisesti, tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia virheitä. Tulokset ovat vaihdelleet eri toimialoilla ja niiden välillä vuosittain.

RASFF

RASFF (”Rapid Alert System for Food and Feed”) on Euroopan komission ylläpitämä järjestelmä, jolla eurooppalaiset jäsenvaltiot voivat tiedottaa nopeasti toisilleen elintarvikkeista, elintarvikekontaktimateriaaleista ja rehuista, joiden on havaittu sisältävän terveysvaaran. Ruokavirasto toimii järjestelmän kansallisena yhteyspisteenä.

Vuonna 2025 Suomi teki EU:n RASFF-hälytysjärjestelmään 79 ilmoitusta sellaisista elintarvikkeista tai kontaktimateriaaleista, joissa Suomessa havaittiin tai epäiltiin olevan ihmisen terveyteen haitallisesti vaikuttava virhe. Määrä on kolme ilmoitusta enemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna.

Ilmoituksista 73 (92 %) koski elintarvikkeita ja 6 (8 %) elintarvikekontaktimateriaaleja.  Suomen tekemistä elintarvikkeita koskevista RASFF-ilmoituksista 25 perustui mikrobiologisiin syihin ja näistä 16 salmonellaan lihassa. Näissä kaikissa lihan alkuperä oli toinen EU-maa. Torjunta-ainejäämät kasviksissa ja kasvipohjaisissa tuotteissa kolmasmaista johtivat 10 ilmoitukseen, afla- ja okratoksiinit (erityisesti pähkinöissä) 8 ilmoitukseen. Kuva 2.4. esittää, minkä elintarvikeketjun toimijan havaintoihin Suomen tekemät RASFF-ilmoitukset perustuivat. Vuoteen 2024 verrattuna on Tullin osuus hieman laskenut, ja muun viranomaisvalvonnan sekä toimijoiden omavalvonnan osuudet kasvaneet.

Kuva 2.4. Suomen tekemien RASFF-ilmoitusten syiden havaitseminen vuonna 2025

Vuoden 2025 aikana RASFF-järjestelmään oli merkitty kaiken kaikkiaan 204 elintarvikkeita tai elintarvikekontaktimateriaaleja koskevaa tapausta, joissa tuotetta oli toimitettu Suomeen. Määrä on lähes sama kuin vuotta aiemmin, vain kuusi tapausta enemmän. Näissä tilanteissa tuotteille kohdistetaan Suomessa vastaanottajan kunnan elintarvikevalvonnan toimesta valvontatoimenpiteet. Toimijoilta edellytettävät toimenpiteet riippuvat eritysesti elintarvikkeessa olevasta terveysvaarasta.

Suomi teki vuoden 2025 aikana Euroopan komission hallinnollisen avun AAC-AA -järjestelmään 33 ilmoitusta, mikä oli 11 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmoituksissa kerrottiin Suomeen tuodun elintarvikkeen lähettäjämaalle tuotteisiin liittyvistä säädöstenvastaisuuksista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta terveysvaaraa, eli RASFF-ilmoituksen kynnys ei ylittynyt. Muiden maiden Suomelle osoittamien AAC-AA -ilmoitusten määrä oli 36 kpl. Tämä on 7 ilmoitusta edellisvuotta vähemmän. On kuitenkin syytä huomata, että Suomelle osoitettujen varsinaisten AAC-ilmoitusten lisäksi meille osoitettiin järjestelmässä muista maista peräti 48 yleisluonteista, valvontaan liittyvää kysymystä. Osa näistä vaati Ruokavirastossa useiden eri henkilöiden merkittävää työpanosta. Suomi esitti vastaavia kysymyksiä muille jäsenmaille kolme.

Takaisinvedot

Jos toimija katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai jakelema elintarvike tai kontaktimateriaali ei ole elintarvikkeen turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen, sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen/kontaktimateriaalin poistamiseksi markkinoilta. Näitä toimenpiteitä kutsutaan takaisinvedoksi.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin samana edellisvuoteen verrattuna. Takaisinvedoksi laskettavia tapauksia oli 299 eli 6 edellisvuotta vähemmän. Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia kirjaamistavan pienten vaihteluiden vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä (kuva 2.5).

Kuva 2.5. Elintarvikkeiden takaisinvedot vuosina 2015–2025

Tilastoissa ovat mukana paitsi kuluttajilta asti tehdyt, julkisesti tiedotetut takaisinvedot, mutta myös maahantuojan, tukkukaupan tai vähittäiskaupan varastoista tehdyt takaisinvedot. Näissä tuote ei vielä ollut ehtinyt kuluttajien saataville, eikä niistä siten aiheutunut terveysvaaraa kuluttajille.

Kuva 2.6.   Takaisinvetojen määrä vuonna 2025 syyryhmittäin  

Toteutuneita takaisinvetoja on luokiteltu takaisinvedon syyn mukaan (kuva 2.6). Eniten takaisinvetoja tehtiin kuten aiemminkin mikrobiologisten syiden ja torjunta-ainejäämien takia. Allergeenivirheiden luokassa tapahtuu vuosittain suurta heilahtelua, nyt tapausten määrä lisääntyi 26:sta 48:aan. Lisäainevirheiden luokassa määrä on pysynyt noin 30:ssä tapauksessa jo kolmena vuonna peräkkäin. Tarkasteluvuoteen ei sisältynyt poikkeuksellisia epidemioita tai vastaavia, vaan takaisinvetojen syyt ja taustat olivat hyvin sekalaisia.

Yleisin väylä jonkin elintarvikkeen takaisinvetotarpeen esille nousuun on ollut EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmä RASFF. Sitä kautta takaisinvetojatapauksia tuli käsiteltäväksi 123 (41 % kaikista tapauksista). Seuraavaksi eniten takaisinvetotilanteita havaittiin kuluttajien tai horeca-sektori-asiakkaiden palautteiden avulla (58 tapausta) ja toimijoiden omavalvonnan ansiosta (43 tapausta). Tullin tekemän maahantuonti- ja markkinavalvonnan ansioksi voidaan laskea 37 takaisinvetotapausta. Takaisinvetotarpeen havaitsemisen alkulähteiden trendejä on kuvattu kuvassa 2.7.

Kuva 2.7. Takaisinvetotarpeen havaitseminen, viisi yleisintä tapaa vuosina 2015-2025

Jos tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: 50 % oli alkuperältään Euroopan ulkopuolelta, 35 % oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta ja 15 % tapauksista alkuperä oli Suomessa. Edeltävään vuoteen verrattuna EU:n ulkopuolelta ja toisesta EU-maasta tulleiden tapausten osuudet nousivat kumpikin neljällä prosenttiyksiköllä, jolloin vastaavasti alkuperältään suomalaisten tapausten osuus laski 8 prosenttiyksiköllä.

Takaisinvetojen hallinnan valvonta - tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Takaisinvetojen hallintaa ja toteuttamista käsittelevä Oiva-tarkastus koskee jokaista elintarvikealalla toimivaa toimijaa. Tarkastuksessa selvitetään, onko toimijalla riittävä tietämys, osaaminen ja valmius suorittaa takaisinvetoon liittyviä toimenpiteitä. Jos toimijalla on ollut takaisinvetotilanteita, tarkastetaan myös, ovatko toimijan toimenpiteet olleet kyseisissä tilanteissa ohjeistuksen mukaiset ja riittävät.

Tarkastuksia tehtiin vuonna 2025 yhteensä 3192 kohteeseen, mikä on 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkastusten kokonaismäärän jakautuminen eri toimialaluokkiin on kuvattu taulukossa 2.6. Takaisinvetojakin koskeva OIVA-tarkastus tulisi tehdä jokaiseen toimipaikkaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Kun verrataan ko. taulukossa olevia tarkastettujen kohteiden määriä kohteiden kokonaismääriin, voidaan päätellä, että em. vaatimus ei toteudu.  On kuitenkin syytä huomata, että viranomainen ohjaa toimijoita usein myös todellisissa takaisinvetotilanteissa. Tällöin valvoja kohdistaa toimijaan ennalta suunnittelematonta valvontaa ja ohjausta. Takaisinvetotapaukset ovat myös usein esillä mediassa, joten toimijoiden voidaan uskoa siksikin kiinnittävän niihin varautumiseen huomiota ilman viranomaisen valvontakäyntiäkin.

Tarkastettujen kohteiden prosenttiosuudet elintarvikkeiden valmistuksessa on selvästi korkeampi kuin myynnin, tarjoilun tai kuljetuksen alan toimialoilla. Toimintaluokan ”Ruoka-aputoiminta” B-arvioiden korkea prosenttiosuus selittynee sattuman vaikutuksella tilanteessa, jossa tarkastettujen kohteiden määrä on pieni.

Kahdessa toimintaluokassa, joissa C-arvioiden osuus oli 4 %, oli tarkastettujen kohteiden määrä melko pieni ja virheet perustuivat toimijan väärinkäsitykseen ja siten virhe oli ohjauksella korjattavissa. Monet B-arviot perustuivat puutteisiin toimijan omavalvontasuunnitelmissa.

Taulukko 2.6. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevat tarkastukset 2025 toimintaluokittain

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus 

** Siipikarjan tai tarhatun kanin teurastus ja käsittely tilalla sekä myynti, luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen

Kuten taulukosta 2.7. voidaan havaita, tarkastuksilla annetut arvosanat ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet jatkuvasti korkeaa tasoa; A-arvosanojen osuus on ollut jokaisena vuonna 98 % ja B-arvosanojen 1 tai 2 %.

Taulukko 2.7. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevilla tarkastuksilla tarkastetut kohteet ja tarkastuksilla annetut arvosanat v. 2021–2025:

Tukku- ja vähittäismyynnin tarkastusten havaintoja:

• omavalvontasuunnitelmassa ei ole huomioitu takaisinvetotilannetta ollenkaan tai suunnitelman sisältö on ylimalkainen, vailla todellista hyötyä kun suunnitelmaa tarvittaisiin
• takaisinvetovalmiudessa ja -osaamisessa on pieniä puutteita, jotka voidaan korjata valvojan ohjauksella

Elintarvikkeiden valmistuksen tarkastusten havaintoja:

• pienten toimijoiden takaisinvetovarautumisessa on puutteita, mikä selviää suurpiirteisestä omavalvontasuunnitelmasta tai epätietoisuudessa tarvittavista toimenpiteistä
• tarkasteluvuoteen mahtui useita tilanteita, joissa toimija oli saanut tiedon elintarvikkeen takaisinvetotarpeesta hyvin myöhään, eikä hän ollut siksi katsonut tarpeelliseksi reagoida asiaan. Valvojan tiedottaminen olisi silloinkin auttanut asian selvittämisessä.

Johtopäätökset

Puutteita takaisinvetoasioiden hallinnassa ja takaisinvetoihin varautumisessa on todettu pääasiassa pienissä valmistusta ja vähittäismyyntiä harjoittavissa kohteissa. Puutteet olivat kuitenkin yleisimmin pieniä ja tulivat korjatuksi omavalvontasuunnitelman vähäisellä päivittämisellä.

Takaisinvetoasiat koskevat jokaista toimijaa, joten tarkastuskohteita on paljon. Tarkastuksia on tehty kaiken kaikkiaan runsaasti sekä myös eri toimintaluokissa, vaikka Oiva-tarkastusten tavoitetiheys ei toteudukaan. Valvonnan tekemien kirjauksien perusteella voidaan arvioida, että takaisinvetojen kokonaisuutta on myös tarkastettu kohteissa kattavasti.

Valvontatulosten perusteella takaisinvetoasiat ovat yleisesti ottaen toimijoilla hyvin hallinnassa. Pienten, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppaa sekä valmistusta harjoittavien toimijoiden kohdalla takaisinveto-osaamisessa on hieman parannettavaa.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen

Kunta vastaa ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvityksestä omalla alueellaan yhteistyössä tartuntatautilaissa säädettyjen viranomaisten kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto koordinoivat yhteistyössä laajalle maantieteelliselle alueelle levinneiden tai muusta syystä haastavien elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityksiä.

Kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät tekivät vuonna 2025 tapahtuneista epidemioista 97 epäilyilmoitusta ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY). Yksi epäilyilmoitus liittyi rypääseen, joka oli osa vuoden 2026 puolella jatkunutta epidemiaa. Muihin epäilyilmoituksiin liittyen yhtä lukuun ottamatta tehtiin myös selvitysilmoitus. Lisäksi Ruokavirasto ja THL sekä epidemiaselvitystyöryhmät laativat selvitysilmoituksia ilman edeltävää epäilyilmoitusta. Selvitystyöryhmät ja Ruokavirasto jättivät järjestelmään yhteensä 104 epidemioiden selvitysilmoitusta.

Selvitysilmoitusten perusteella elintarvike- tai talousvesivälitteisiksi epidemioiksi luokiteltiin 48 epidemiaa (kuva 2.8). Loput selvitysilmoituksissa kuvatut tapahtumat todettiin muuksi kuin elintarvike- tai talousvesivälitteiseksi epidemiaksi (esim. ihmisestä toiseen tarttunut), sairastuneita oli vain yksi eikä tapausta näin ollen luokiteltu epidemiaksi, samaan epidemiaan liittyen oli vastaanotettu useampi kuin yksi selvitysilmoitus, tai näytön vahvuus ei antanut riittävää osoitusta tietyn elintarvikkeen, ruokailun tai talousveden merkityksestä epidemian välittäjänä.

Vuonna 2025 elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä oli pienempi kuin vuonna 2024 (kuva 2.8). Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui yhteensä 1191 henkilöä (kuva 2.9). Sairastuneiden määrä oli suurempi kuin vuonna 2024. Sekä raportoitujen epidemioiden että niissä sairastuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat tyypillisesti huomattavasti eri vuosien välillä. Vuonna 2025 ei raportoitu tapahtuneen talousvesivälitteisiä epidemioita.

Kuva 2.8. Elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden määrät vuosina 2016–2025

Kuva 2.9. Elintarvike- ja talousvesivälitteisissä epidemioissa sairastuneet vuosina 2016-2025

Ruokamyrkytysepidemiat luokiteltiin näytön vahvuuden mukaan ottaen huomioon kuvaileva ja analyyttinen epidemiologinen tutkimus, laboratoriotutkimusten tulokset ja mahdolliset epidemian syntyyn vaikuttaneet tekijät. Näyttö oli vahva tai todennäköinen 17 % raportoiduista elintarvikevälitteisistä epidemioista (kuva 2.10.)

Kuva 2.10. Näytön vahvuus elintarvikevälitteisissä epidemioissa vuosina 2021-2025

Epidemia luokitellaan suureksi, jos siinä on sairastunut yli 100 henkilöä, keskisuureksi, jos sairastuneita on 11–100 ja pieneksi, jos sairastuneita on 2–10. Vuonna 2025 raportoitiin kaksi suurta, 19 keskisuurta ja 27 pientä elintarvikevälitteistä epidemiaa. Vuoden kaksi suurta epidemiaa olivat koulussa ja päiväkodeissa tapahtuneita norovirusepidemioita.

Vuonna 2025 norovirus oli aiempien vuosien tapaan yleisin tunnistettu yksittäinen taudinaiheuttaja elintarvikevälitteisissä epidemioissa (14 epidemiaa, 723 sairastunutta). Noroviruksen kohdalla on usein haastavaa arvioida, ovatko tartunnat tapahtuneet nimenomaan elintarvikkeen välityksellä. 20 epidemiassa (42 %) aiheuttajaa ei tunnistettu, vaikka selvitys muuten viittasi ruokamyrkytysepidemiaan.

Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamassa epidemiassa sairastui yhteensä 29 henkilöä eri paikkakunnilta vuosien 2023-2025 aikana. Sairastuneiden haastattelutiedoissa nousivat esiin kotimaisen valmistajan valmistamat lihavalmisteet. Vuoden 2025 alkupuolella potilaskantaa vastaava listeriakanta eristettiin kahdesta kyseisen valmistajan tuotteesta otetusta näytteestä sekä tuotantoympäristöstä otetuista pintanäytteistä.

Lisää tietoa ruokamyrkytysepidemioista löytyy Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelusta sekä Zoonoosikeskuksen nettisivuilta.

Hyvän käytännön ohjeet

Hyvän käytännön ohjeista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (artiklat 7 ja 8). Hyvän käytännön ohjeet ovat toimialan laatimia, kansallisia ohjeita, joissa ohjeistetaan elintarvikehygienian periaatteiden soveltamisesta. Ruokavirasto arvioi hyvät käytännön ohjeet ennen niiden käyttöönottoa. Ohjeiden käyttö on elintarvikealan yrityksille vapaaehtoista. Euroopan komissio pitää rekisteriä kansallisista hyvän käytännön ohjeista. Hyvän käytännön ohjeista on lisätietoa Ruokaviraston sivuilla.

Vuonna 2025 kansallisia hyvän käytännön ohjeita oli rekisterissä yhteensä 11 kpl, joista 10 kpl oli elintarvikealan ohjeita ja yksi rehualan ohje. Vuonna 2025 ei arvioitu yhtään uutta hyvän käytännön ohjetta tai aiemman ohjeen päivitystä.

Viranomaisjärjestelmän auditoinnit sekä valvonnan yleinen toteutuminen

Vuosittaisessa valvontasuunnitelman toteutumisen raportoinnissa (VASU-raportoinnissa) valvontaviranomaiset tarkastelevat omia suunnitelmiaan ja tunnuslukujaan ja arvioivat valvonnan onnistumista näiden valossa. Ruokaviraston tehtävänä on arvioida valvonnan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden toteutumista valtakunnallisesti vuosittain mm. tässä raportissa.

Auditoinnit ja arvioinnit

Elintarvikevalvontaviranomaisiin kohdistuu erilaisia auditointeja ja arviointeja, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on todentaa ja varmistaa elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Kukin viranomainen tekee myös itse arviointia omasta toiminnastaan. Euroopan komissio auditoi säännöllisesti jäsenmaiden valvontajärjestelmiä oman auditointisuunnitelmansa mukaisesti. Tämän lisäksi Ruokavirasto koordinoi kansallisesti elintarvikevalvontaketjun auditointeja eli ns. ketjuauditointeja. Ketjuauditoinneissa tarkastellaan valvonnan eri osa-alueita koko valvontaketjussa, ja näihin auditointeihin sisältyy myös Ruokaviraston toiminnan arviointi ko. osa-alueella. Valvontaviranomaiset tekevät myös omia sisäisiä auditointejaan sekä tarkastelevat toimintaansa vuosittaisessa raportoinnissaan.

Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (SANTE) auditoi vuonna 2025 muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden mikrobiologiseen turvallisuuteen liittyvän virallisen valvonnan järjestelmän Suomessa. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida, miten valvonnalla voidaan estää em. elintarvikkeiden mikrobiologinen saastuminen. Lisäksi tavoitteena oli arvioida itujen ja idätettäväksi tarkoitettujen siementen mikrobiologisia vaatimuksien valvontaa, iduntuotantolaitosten hyväksyntää sekä jäljitettävyyden valvontaa. Auditoinnissa todettiin, että valvonta Suomessa kattaa kaikki tuotantovaiheet ja valvonnan tukena myös on asianmukainen laboratoriokapasiteetti. Auditoinnissa havaittiin myös, että valvonnalla ei ole tarpeeksi tietoa sääntöjen noudattamatta jättämisen tunnistamisesta, eikä valvonnassa saada riittävästi aikaan parannuksia tämän vuoksi. Auditoinnissa annettiin kaksi suositusta näihin havaintoihin liittyen, ja Ruokavirasto on laatinut toimintasuunnitelmat tilanteen korjaamiseksi.

Tullin elintarvikevalvontaan kohdistui kaksi auditointia vuonna 2025. Tullin sisäinen auditointi kohdentui maahantuotujen luomutuotteiden asiakirjojen hyväksyntään. Auditoinnissa havaittiin puutteita, joiden korjaamiseksi Tullin sisäistä ohjeistusta korjattiin. Euroopan komissio auditoi Tullin ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tehostettua tuontivalvontaa. Auditoinnin johdosta komissio suositteli Tullia varmistamaan, että valvontaa tehdään sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että valvonnassa käytettävät tilat täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tulli aloitti korjaavat toimenpiteet välittömästi.

Valviraan ei kohdistunut auditointeja vuonna 2025, eikä aluehallintovirastoihin kohdistunut erillisiä sisäisiä auditointeja. Kunnallisten valvontayksiköiden tietoja auditoinneista ei saatu kerättyä, koska valvontayksiköiden raportoinnin tietojärjestelmä ei ollut käytettävissä näiden tietojen keruuta varten laajan päivityksen takia.

Vuonna 2025 elintarvikevalvontaketjuun tehtiin yksi ketjuauditointi, jonka aiheena oli ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida kyseisen valvontaprosessin vaatimuksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, tehtävien ja vastuiden jakoa sekä jatkuvan parantamisen mallin toteutumista. Auditointi kohdistettiin Ruokaviraston ja paikallisten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toimintaan elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvityksissä. Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen on akuutin kriisin hoitamista ja ongelman ratkaisua, joka priorisoidaan valvontaketjussa, toisinaan muiden suunniteltujen valvontatehtävien kustannuksella. Selvitysten onnistumista edistää selkeä ja toimiva työnjako sekä hyvä yhteistyö Ruokaviraston, paikallisten valvontaviranomaisten ja hyvinvointialueiden henkilöstön kesken. Auditoinnissa havaittiin seitsemän hyvää käytäntöä ja yksi poikkeama. Lisätietoa auditoinnista löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Valvonnan yleinen toteutuminen

Elintarvikevalvontaviranomaisten valvontasuunnitelmat toteutuivat valtakunnallisesti hyvin tai kohtuullisen hyvin.

Tullin osalta elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien osalta valvontasuunnitelma toteutui melko hyvin, sillä noin 87 % suunnitelmaan kirjatuista valvontanäytteistä toteutui. Vuoden aikana ei ilmennyt uusia valvontatarpeita esimerkiksi kansallisten tai kansainvälisten havaintojen perusteella eikä ilmennyt myöskään tarvetta osallistua epidemioiden selvittelyyn. Aiempien sisäisten auditointien seurauksena sekä sisäiseen että ulkoiseen ohjeistukseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Valviran tarkastussuunnitelman toteutumisaste oli 50 %, sama kuin vuonna 2024. Tarkastussuunnitelman toteutumisasteen tavoitteena oli 95 % toteutuminen, ja tavoite jäi toteutumatta pääsääntöisesti luomuvalvontaan suunnattujen resurssien vuoksi. Tarkastuksien painotus oli riskinarvioinnin perusteella alkoholijuomien valmistajien valvonnassa, ja tarkastetut kohteet olivat pitkälti suurimpia tai toimintansa aloittavia valmistajia, tai luomuvalvontajärjestelmään kuuluvia valmistajia. Alkoholijuomien tukkumyyjien tarkastukset painottuivat luomuvalvontaan. Valvira on laatinut monivuotisen tarkastussuunnitelman vuosille 2025–2029. Viiden vuoden aikana on tarkoitus tehdä fyysinen tarkastus kaikille valmistajille ja lähes kaikille tukuille. Valviran toiminta päättyi vuoden 2025 loppuun ja sen tehtävät, mukaan lukien elintarvikelain mukaiset tehtävät, siirtyivät 1.1.2026 alussa aloittaneeseen Lupa- ja valvontavirastoon.

Aluehallintovirastojen tehtävänä on ollut ylläpitää alueellista tilannekuvaa elintarvikevalvonnan toteutumisesta ja arvioida kunnallisen elintarvikevalvonnan järjestämistä. Aluehallintovirastojen vahvuutena on ollut paikallisten erityispiirteiden tuntemuksen lisäksi vahva kokonaisnäkemys alueelliseen elintarvikevalvonnan kenttään. Aluehallintovirastot lakkautettiin vuoden 2025 lopussa osana valtakunnallista aluehallintouudistusta, ja aluehallintovirastojen elintarvikevalvonnan ohjauksen tehtävät siirtyivät Ruokavirastoon. Ruokaviraston tehtäviin kuuluu siten 1.1.2026 alkaen kunnallisen elintarvikevalvonnan järjestämisen, toteuttamisen ja resurssoinnin arviointi. Aluehallintovirastot osallistuivat v. 2025 aktiivisesti aluehallintouudistuksen valmistelutyöhön.

Aluehallintovirastot järjestivät v. 2025 yhteensä 14 kpl koulutus- ja ohjaustilaisuutta kunnallisille valvontayksiköille. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. valvonnan ajankohtaisia asioita, valvonnan toteutumista alueilla ja valvontayksiköiden omien valvontaprojektien tuloksia.  Aluehallintovirastoissa huomattiin muutama vuosi sitten trendi tarjoilupaikkojen, erityisesti ravintoloiden, valvonnan tulosten heikkenemisessä. Syitä tulosten heikkenemiseen on arveltu olevan mm. alan vaikea taloustilanne, toimijoiden vaihtuminen ja alan ammattitaitoisen henkilökunnan väheneminen. Trendi jatkui myös vuonna 2025, ja vastaavaa kehitystä oli havaittavissa joillakin alueilla myös myyntipaikkojen osalta. Tarjoilu- ja myyntipaikkojen osuus valvonnan kohteista on valtakunnallisesti suuri, minkä vuoksi niiden tulokset vaikuttavat laajasti myös valtakunnallisiin tuloksiin. Alueilla on pantu merkille myös pandemian aiheuttama ns. valvontavelka, jota voi olla vaikea kuroa umpeen. Tämä on saattanut aiheuttaa ongelmia valvonnan kohdentamisessa, minkä lisäksi mahdolliset pidentyneet tarkastusvälit ovat saattaneet lisätä korjaustoimenpiteiden tarvetta. Em. seikat vaikeuttavat suunnitelmallista, jatkuvaa valvontaa ja voivat vaikuttaa osaltaan valvonnan tuloksiin.

Kunnallisten eli paikallisten elintarvikevalvontayksiköiden vuoden 2025 valvonnan toteutumisen tuloksia ei voitu täysimääräisesti kerätä, koska tätä varten varattu tietojärjestelmä oli uudistamisen vuoksi poissa käytöstä toista vuotta perättäin. Koska korvaavaa tietojärjestelmää ei ollut käytössä, tietoja pystyttiin keräämään vain rajoitetusti. Kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden valvontasuunnitelmien toteutuminen oli valvontayksiköiden arvioiden mukaan keskimäärin hyvä, sillä yli 80 % ilmoitti suunnitelmansa toteutuneen enimmäkseen tai täysin (yli 70 %:sti tai yli 90 %:sti). Kunnallisten valvontayksiköiden valvontakohteiden määrissä ja laaduissa on eroja, minkä lisäksi mm. ennakoimattomat ja akuutit valvonnan tehtävät vaikuttavat suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen.

Elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat olennainen osa paikallista elintarvikevalvontaa ja yksi sen päätehtävistä. Kunnallisten valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan tarkastusten määrät vaihtelevat tyypillisesti paljon. Tätä selittää paikalliset ja alueelliset erot mm. erilaisten valvontakohteiden määrissä (esim. alkutuotannon ja hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrissä). Valtakunnallisesti kaikkien tehtyjen tarkastusten määrä laski hieman vuoteen 2024 verrattuna. Tarkastusten kattavuudessa, eli kuinka paljon erilaisia valvontakohteita ja eri asiakokonaisuuksia valvottiin, oli edelleen nähtävissä vaihtelua eri alueiden kesken. Valvonnan kattavuutta eri asiakokonaisuuksien osalta käsitellään tämän raportin muissa osioissa. Suunnitellusta valvonnasta tarkastuksia kohdentui valtakunnallisesti eniten maito-, muna-, liha- ja kala-alan hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin (laitoksiin) ja vähiten elintarvikkeiden kuljetustoimintaan, kuten edeltävänäkin vuonna. Hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja lähtökohtaisesti valvotaan paljon niiden toimintaan liittyvien riskien takia. Kuljetuksien valvontaa on yleisesti ottaen vähän, koska kuljetustoimintaan ei katsota sisältyvän yhtä suuria elintarviketurvallisuuden riskejä kuin esim. valmistustoimintaan. Nämä valvontakohteet voivat myös olla vaikeasti tavoitettavissa.

Ruokavirasto on asettanut paikallisen elintarvikevalvonnan tarkastustehokkuudelle tavoitteeksi 110 tarkastusta/elintarvikevalvonnan htv. Kyseessä on keskimääräinen tavoite, jonka tarkoituksena on kuvata yleisellä tasolla valvontatarpeen ja resurssoinnin tasoa valvontayksikössä. Valtakunnallisesti tarkastustehokkuus oli vuonna 2025 n. 78 tarkastusta / htv, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Tarkastustehokkuudessa oli pientä laskua edeltävään vuoteen verrattuna. Asiaan on voinut vaikuttaa mm. toimijoiden vaihtuvuuden lisääntyminen ja sitä kautta ohjaustarpeen lisääntyminen. Yleisesti ottaen tarkastustehokkuudessa on vaihtelua sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, joidenkin valvontayksiköiden päästessä valtakunnalliseen tavoitteeseen tai lähelle sitä ja joidenkin jäädessä selkeästi tavoitteesta. Monet tekijät vaikuttavat asiaan, mm. eri alueiden elinkeinorakenteet ja sitä myötä erilaisten valvontakohteiden määrät.

Tarkastusten lisäksi kunnallisissa valvontayksiköissä tehdään muuta valvontaan kuuluvaa työtä, mm. annetaan elintarvikealan toimijoille sekä kuluttajille ohjausta ja neuvontaa eri tavoilla, tarjotaan koulutusta toimijoille sekä viestitään aktiivisesti lainsäädännön vaatimuksista ja elintarvikevalvonnan toiminnasta. Näillä toimilla pyritään vaikuttamaan toimijoiden valmiuksiin vastata elintarvikelainsäädännön vaatimuksiin sekä tiedottamaan aktiivisesti mm. elintarviketurvallisuuden ajankohtaisista asioista. Vuonna 2025 valvontayksiköissä järjestettiin yhteensä 146 koulutustilaisuutta elintarvikealan toimijoille, ja niihin osallistui yhteensä n. 1560 henkilöä. Annettujen koulutustilaisuuksien määrä kasvoi vuoteen 2024 verrattuna, ja yhtenä syynä tähän oli yhden valvontayksikön selkeästi muita yksiköitä suurempi määrä pidettyjä koulutustapahtumia. Lisäksi ohjauksen ja neuvonnan määrä kasvoi edeltävään vuoteen verrattuna ja sitä kehitettiin valvontayksiköissä aktiivisesti eri tavoilla, mm. tekemällä erillisiä ohjauskäyntejä, toteuttamalla infotilaisuuksia tai lisäämällä puhelinpalvelua. Ohjausta ja neuvontaa annettiin myös aiempaa enemmän tarkastusten yhteydessä. Myös viestintään panostettiin eri tavoilla mm. sosiaalisen median kautta, kohdennetulla sähköpostiviestinnällä tai erilaisilla tiedotteilla ja viestintäkampanjoilla. Valvontayksiköissä panostettiin paljon myös omiin valvontaprojekteihin ja painopisteisiin sekä valmiussuunnitteluun kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) teemojen mukaisesti.

Valvonnan toteutumisesta elintarvikealan toiminnan eri osa-alueilla kerrotaan tarkemmin tämän raportin muissa osioissa. Valvonnan tuloksia voi tarkastella myös Ruokaviraston Tietolaari-palvelussa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että elintarvikevalvonnan toteutuminen oli vuonna 2025 hyvällä tasolla.

Lisätietoa

Raportteja Ruokaviraston verkkosivuilta

1. Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti (pdf)
2. Rehuvalvonnan raportti (pdf)
3. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen raportti