Muistilista kesä- ja harrastekanojen pitäjälle

Tämä muistilista on laadittu kesäkanojen tai harrastekanojen hankkimista harkitseville. Kanojen lukumäärällä ei ole merkitystä, niitä voi olla kaksi tai kaksikymmentä: kanojen pitoon liittyviä vaatimuksia on aina noudatettava. Vaatimusten tavoitteena on turvata kanojen hyvinvointi ja varmistaa, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toisille kanoille.

Omistaja on aina vastuussa kanojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä vastuu on omistajalla koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen tai kuolemaan asti. Kannattaa siis lukea muistilista tarkasti!

  1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen tai sähköisen asioinnin kautta
  2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan
  3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä
  4. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin
  5. Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!
  6. Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisesta
  7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon
  8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiin
  9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää


1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen

Kaikkien siipikarjan pitäjien on rekisteröidyttävä kunnan maaseututoimeen, maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai maaseutusihteerille, tai sähköisen asioinnin kautta. Myös pitopaikat, joissa eläimiä pidetään, on rekisteröitävä. Tämä koskee siis yhdenkin kanan pitäjää tai ”leasing-kesäkanojen” vuokraajaa.

Lisää tietoa rekisteröitymisestä

Rekisteröitymislomake

Kuntien yhteistoiminta-alueiden maaseutuhallinnon yhteystietoja voi hakea internetsivuiltamme.

2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan

Lisätietoa kanojen pitämisestä kaava-alueella voi kysyä oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa tai uusia rakennuksia tehtäessä ota tarvittaessa yhteys kunnan rakennusvalvontaan.

3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä

Kanojen pitäjän tulee ottaa huomioon määräykset, jotka rajoittavat siipikarjan pitämistä ulkona. Määräykset ovat voimassa maaliskuun alusta toukokuun loppuun lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi. Lintuinfluenssa tarttuu linnuista toisiin eritteiden ja lyhyen matkaa myös ilman välityksellä. Sen vuoksi on tärkeää, että estetään suorat kosketukset erityisesti luonnonvaraisten vesilintujen ja siipikarjan välillä samoin kuin se, ettei luonnonvaraisten lintujen uloste pääsisi tahrimaan siipikarjan rehua tai juomavettä.

Lisätietoa siipikarjan ulkonapitokiellosta. Asiaa koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus 814/2017 muutoksineen on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta kohdasta 37.

4. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin

Eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) ja eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen). Kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksessa kanojen suojelusta (673/2010). Maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta löytyy ajantasainen eläinsuojelulainsäädäntö.

Kanojen pitoa koskevat säädökset löytyvät myös Kana -eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna -oppaasta. Oppaan voi ladata pdf -versiona. 

5. Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!

Ihmisten ja muiden eläinten terveyden suojelemiseksi kanojen maahantuonnille on asetettu eläintautivaatimuksia. Vaatimusten täyttäminen edellyttää tuojalta tiedonhankintaa ja asiaan paneutumista jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua tuontia. Jos tuontiin liittyviä vaatimuksia ei ole noudatettu, on kyseessä laiton tuonti. Jos epäilee eläinten laitonta tuontia, tulee tehdä ilmoitus kunnan- tai läänineläinlääkärille. Lisätietoja tuontivaatimuksista 

6. Huolehdi salmonellan ja muiden tautien vastustamisesta sekä kanojen oikeasta ruokinnasta

Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualla kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet säännöllisesti. Ohje siipikarjan salmonellanäytteenotosta. Salmonellavalvonnan ohjeet ja lomakkeet. Munien myyntiin liittyvät vaatimukset löytyvät Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotanto ja myynti -ohjeesta. Kanojen munien suoramyynnistä on myös tehtävä vapaamuotoinen ilmoitus, esimerkiksi sähköpostilla, oman kunnan elintarvikevalvontaan. Elintarvikevalvonnan yhteystiedot voit hakea täältä: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ota-yhteytta-elintarvikevalvontaan/

Jos munia luovutetaan tai myydään laajemmin kuin esim. vähäisessä määrin lahjana toiseen yksityistalouteen, niin silloin munien tuottajan tulee rekisteröityä myös rehualan alkutuotannon toimijaksi. Lisätietoja rehualan toimijaksi rekisteröitymisestä ja muista rehulainsäädännön vaatimuksista löytyy Ruokaviraston rehut sivustolta.

Tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyssä sekä niiden leviämisen estämisessä eläinten omistajat ovat keskeisessä asemassa. Tarttuvan eläintaudin epäilystä tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.  Ajankohtaista tietoa eläintaudeista sekä niiden vastustamisesta ja valvonnasta

Kanojen ruokinnassa on huomioitava rehujen sopivuus kanojen ruokintaan sekä eläintautien leviäminen. Eläintautien riski liittyy erityisesti eläimistä saatujen tuotteiden käyttöön eläinten ruokinnassa. Elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa eläimistä saatavien tuotteiden käyttö on kielletty, lukuun ottamatta maito- ja munatuotteita sekä kalajauhoa. Kanoille ei saa ostaa kaupasta eläintuotteita, kuten esim. nakkeja tai jauhelihaa. Eläintautien leviämisen estämiseksi myös ruokajätteen syöttäminen elintarviketuotantoeläimille on kiellettyä. Ruokajätteellä tarkoitetaan joko laitos- tai kotikeittiöstä tulevaa ruokajätettä, joka on ollut lautasella tai ruokailussa esillä, jolloin eläin- ja kasviperäiset tuotteet ovat voineet sekoittua. Eläintautien riski liittyy erityisesti eläimistä saatujen tuotteiden käyttöön eläinten ruokinnassa.

Salmonella voi levitä rehun välityksellä, ja siksi rehuhygienia tulee varmistaa muun muassa hankkimalla rehut rekisteröidyiltä rehualan toimijoilta, puhdistamalla ruokinta-astiat ja välineet säännöllisesti, suojaamalla rehut tuhoeläimiltä sekä pitämällä kanojen pitopaikat siistinä huolehtimalla erityisesti lannan poistosta.

7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta ja kuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa kanojen lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Lisätietoa eläinten lääkitsemistä koskevasta lainsäädännöstä saa hoitavalta eläinlääkäriltä sekä Ruokaviraston internetsivuilta.

8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusvaatimuksiin

Eläimen lopetus tai teurastus on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Tarkempaa tietoa eläinten lopettamista ja teurastamista koskevista vaatimuksista ja sallituista lopetusmenetelmistä

9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää

Kana on tuotantoeläin, joten lopetetun kanan hävittämisessä on noudatettava tuotantoeläinten hävityksestä annettua lainsäädäntöä. Lopetetun kanan hautaaminen on sallittua koko Suomessa, jos pitopaikassa on alle 100 kanaa. Hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Tarkempia ohjeita hautaamisesta tai raadon hävittämisestä muulla tavoin saa kunnaneläinlääkäriltä ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lisätietoa kuolleen eläimen hautaamisesta ja kuolleen kanan hävittämisestä.

Sivu on viimeksi päivitetty 18.5.2020