Tämä muistilista on laadittu kesäkanojen tai harrastekanojen hankkimista harkitseville. Kanojen lukumäärällä ei ole merkitystä, niitä voi olla kaksi tai kaksikymmentä: kanojen pitoon liittyviä vaatimuksia on aina noudatettava. Vaatimusten tavoitteena on turvata kanojen hyvinvointi ja varmistaa, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toisille eläimille. Omistaja on aina vastuussa kanojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä vastuu on omistajalla koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen tai kuolemaan asti. Kannattaa siis lukea muistilista tarkasti! Listan kohdat on avattu tarkemmin alla olevassa tekstissä.
- Rekisteröi kanojen pitopaikka ja kanojen eläintenpitoilmoitus sähköisessä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tai ilmoita niistä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle
- Asemakaava-alueella ota yhteyttä kuntasi rakennusvalvontaan
- Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä
- Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin
- Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!
- Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisesta
- Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon
- Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiin
- Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää
Huomioi myös lintuinfluenssa! Lintuinfluenssaan liittyvät uutiset löydät Ruokaviraston teemasivuilta. Toimi lintuinfluenssatartuntojen ehkäisemiseksi alla olevien ohjeiden mukaisesti. Ajankohtainen tieto tartuntatautivyöhykkeestä on verkkosivustollamme (ruokavirasto.fi).
Tartuntatautivyöhykkeellä (alla olevat toimenpiteet ovat pakollisia)
- Pidä kanat sisätiloissa tai aitaa ja kata niiden ulkoilualue kauttaaltaan riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla (esimerkiksi kiinteä katto).
- Järjestä kanojen rehun ja juomaveden saanti sisätiloissa tai muussa sellaisessa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Annettava juomavesi ei saa olla peräisin pintavesistä sellaisesta paikasta, jossa on paljon luonnonvaraisia vesilintuja, ellei vettä kuumenneta tai desinfioida mahdollisten lintuinfluenssavirusten tuhoamiseksi.
- Säilytä rehut ja kuivikkeet niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.
- Estä luonnonvaraisten vesi- ja petolintujen pääsy kanoille tarkoitettuihin vesialtaisiin, jos tällaisia on lintujen pitopaikassa.
- Vältä eläinsuojassa käymistä. Ihmisten käynnit siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä.
- Eläinsuojassa käyvien henkilöiden tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin ja vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa. Mikäli käsienpesua ei ole mahdollista suorittaa, kädet on kuitenkin desinfioitava.
- Lisätietoa lintuinfluenssaviruksen torjunnasta eri työtilanteissa voit lukea Työterveyslaitoksen verkkosivustolla olevista ohjeista (ttl.fi).
Vyöhykkeen ulkopuolella (alla olevat toimenpiteet ovat suositeltavia)
- Pidä kanat sisätiloissa tai aitaa ja kata niiden ulkoilualue kauttaaltaan riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla (esimerkiksi kiinteä katto).
- Järjestä kanojen rehun ja juomaveden saanti sisätiloissa tai muussa sellaisessa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Annettava juomavesi ei saa olla peräisin pintavesistä sellaisesta paikasta, jossa on paljon luonnonvaraisia vesilintuja, ellei vettä kuumenneta tai desinfioida mahdollisten lintuinfluenssavirusten tuhoamiseksi.
- Estä luonnonvaraisten vesi- ja petolintujen pääsy kanoille tarkoitettuihin vesialtaisiin, jos tällaisia on lintujen pitopaikassa.
1. Rekisteröi kanojen pitopaikka ja kanojen eläintenpitoilmoitus
Jokaisen siipikarjaa pitävän on rekisteröitävä pitopaikkansa sähköisessä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tai oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lisäksi eläintenpidosta on tehtävä eläintenpitoilmoitus kyseiseen pitopaikkaan. Rekisteröintivaatimukset koskevat siis muutamankin kanan haltijaa tai ”leasing-kesäkanojen” vuokraajaa. Kun kanojen pito muuttuu, keskeytyy tai päättyy kokonaan, tulee siitä tehdä ilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin 30 päivän kuluessa. Pitopaikan eläintiedoista tulee myös pitää kirjaa.
Lisätietoa pitopaikan rekisteröimisestä ja kirjanpidosta
2. Asemakaava-alueella ota yhteyttä kuntasi rakennusvalvontaan
Rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa tai uusia rakennuksia tehtäessä ota tarvittaessa yhteys kunnan rakennusvalvontaan.
3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä
Kanojen pitäjän tulee ottaa huomioon määräykset, jotka rajoittavat siipikarjan pitämistä ulkona. Määräykset ovat voimassa helmikuun 8. päivästä toukokuun loppuun lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi. Lintuinfluenssa tarttuu linnuista toisiin eritteiden ja lyhyen matkaa myös ilman välityksellä. Sen vuoksi on tärkeää, että estetään suorat kosketukset erityisesti luonnonvaraisten vesilintujen ja siipikarjan välillä samoin kuin se, ettei luonnonvaraisten lintujen uloste pääsisi tahrimaan siipikarjan rehua tai juomavettä.
Lisätietoa siipikarjan ulkonapitokiellosta. Asiaa koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus 369/2021.
4. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin
Eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelee laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023). Kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksessa kanojen suojelusta (673/2010). Maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta löytyy ajantasainen eläinsuojelulainsäädäntö.
5. Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!
Ihmisten ja muiden eläinten terveyden suojelemiseksi kanojen maahantuonnille on asetettu eläintautivaatimuksia. Vaatimusten täyttäminen edellyttää tuojalta tiedonhankintaa ja asiaan paneutumista jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua tuontia. Jos tuontiin liittyviä vaatimuksia ei ole noudatettu, on kyseessä laiton tuonti. Jos epäilee eläinten laitonta tuontia, tulee tehdä ilmoitus kunnan- tai läänineläinlääkärille. Lisätietoja tuontivaatimuksista
6. Huolehdi salmonellan ja muiden tautien vastustamisesta sekä kanojen oikeasta ruokinnasta
Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualla kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet säännöllisesti. Ohje siipikarjan salmonellanäytteenotosta. Salmonellavalvonnan ohjeet ja lomakkeet. Munien myyntiin liittyvät vaatimukset löytyvät Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotanto ja myynti -ohjeesta. Kanojen munien luovutuksesta ja suoramyynnistä on myös tehtävä vapaamuotoinen ilmoitus, esimerkiksi sähköpostilla, oman kunnan elintarvikevalvontaan. Elintarvikevalvonnan yhteystiedot voit hakea täältä: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ota-yhteytta-elintarvikevalvontaan/
Jos munia luovutetaan tai myydään laajemmin kuin esim. vähäisessä määrin lahjana toiseen yksityistalouteen, niin silloin munien tuottajan tulee rekisteröityä myös rehualan alkutuotannon toimijaksi. Lisätietoja rehualan toimijaksi rekisteröitymisestä ja muista rehulainsäädännön vaatimuksista löytyy Ruokaviraston rehut sivustolta.
Tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyssä sekä niiden leviämisen estämisessä eläinten omistajat ovat keskeisessä asemassa. Tarttuvan eläintaudin epäilystä tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Ajankohtaista tietoa eläintaudeista sekä niiden vastustamisesta ja valvonnasta
Kanojen ruokinnassa on huomioitava rehujen sopivuus kanojen ruokintaan sekä eläintautien leviäminen. Eläintautien riski liittyy erityisesti eläimistä saatujen tuotteiden käyttöön eläinten ruokinnassa. Elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa eläimistä saatavien tuotteiden käyttö on kielletty, lukuun ottamatta maito- ja munatuotteita sekä kalajauhoa. Kanoille ei saa ostaa kaupasta eläintuotteita, kuten esim. nakkeja tai jauhelihaa. Eläintautien leviämisen estämiseksi myös ruokajätteen syöttäminen elintarviketuotantoeläimille on kiellettyä. Ruokajätteellä tarkoitetaan joko laitos- tai kotikeittiöstä tulevaa ruokajätettä, joka on ollut lautasella tai ruokailussa esillä, jolloin eläin- ja kasviperäiset tuotteet ovat voineet sekoittua. Eläintautien riski liittyy erityisesti eläimistä saatujen tuotteiden käyttöön eläinten ruokinnassa.
Salmonella voi levitä rehun välityksellä, ja siksi rehuhygienia tulee varmistaa muun muassa hankkimalla rehut rekisteröidyiltä rehualan toimijoilta, puhdistamalla ruokinta-astiat ja välineet säännöllisesti, suojaamalla rehut tuhoeläimiltä sekä pitämällä kanojen pitopaikat siistinä huolehtimalla erityisesti lannan poistosta.
7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon
Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta ja kuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa kanojen lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.
Lisätietoa eläinten lääkitsemistä koskevasta lainsäädännöstä saa hoitavalta eläinlääkäriltä sekä Ruokaviraston tuotantoeläinten lääkitsemiskirjanpidon sivustolta.
8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusvaatimuksiin
Eläimen lopetus tai teurastus on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.
9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää
Kana on tuotantoeläin, joten lopetetun kanan hävittämisessä on noudatettava tuotantoeläinten hävityksestä annettua lainsäädäntöä. Lopetetun kanan hautaaminen on sallittua koko Suomessa, jos pitopaikassa on alle 100 kanaa. Hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Tarkempia ohjeita hautaamisesta tai raadon hävittämisestä muulla tavoin saa kunnaneläinlääkäriltä ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lisätietoa kuolleen eläimen hautaamisesta ja kuolleen kanan hävittämisestä.