Usein kysyttyä CWD:stä

Mikä hirvieläinten näivetystauti on?

Hirvieläinten näivetystauti eli CWD (chronic wasting disease) on prionitauti, joka kuuluu tarttuviin huokoisiin aivorappeumiin eli samaan aivotautien ryhmään kuin hullun lehmän tauti BSE ja lampaan scrapie.Sairauden aiheuttaja on prioniproteiini, jota esiintyy elimistössä normaalistikin. Sairastuneessa eläimessä prioni muuttuu sellaiseen muotoon, jota elimistön entsyymit eivät kykene pilkkomaan. Prionia kerääntyy aivoihin ja lopulta sisäelimiin tuhoten ne.

Miten tauti leviää uudelle alueelle?

Pohjois-Amerikan tautitapauksissa on todettu, että eläinten siirrot uusille alueille ja hirvieläinten luonnollinen vaeltaminen ovat tärkeimmät leviämistavat uusille alueille.

Mitkä ovat taudin oireet?

CWD esiintyy aikuisilla hirvieläimillä yhden vuoden iästä alkaen, useimmat tautitapaukset ovat olleet 3–7 vuotiailla. Sairas eläin eristäytyy laumasta. Eläin kuihtuu, sillä on tasapainohäiriöitä ja vapinaa. Taudin loppuvaiheessa eläin kuolaa, juo ja virtsaa paljon. Taudinkulku on hidas, viikoista jopa kuukausiin. Eläin kuolee yleensä neljän kuukauden kuluessa taudin puhkeamisesta, luonnonvaraiset eläimet jopa nopeammin.

Miten tauti voidaan todeta hirvieläimillä?

Tautia ei voi todeta oireiden perusteella. Diagnoosi tehdään aivonäytteestä ja pään imusolmukkeista laboratoriotesteillä. Hirvieläimen pää lähetetään lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan, jossa tehdään eläintautipatologiaa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki). Eläimistä otetut näytteet lähetetään tutkittavaksi eläintautivirologian tutkimusyksikköön Helsingin Ruokavirastoon.

Missä eläimissä tautia voi esiintyä?

CWD:hen voivat sairastua lähes kaikki Suomessa tavattavat hirvieläimet (metsäpeura, hirvi, metsäkauris, poro, valkohäntäkauris). Kuusipeuraa pidetään taudille vastustuskykyisenä. Pohjois-Amerikassa eniten tapauksia on todettu valkohäntäkauriissa, mustahäntäkauriissa ja Kalliovuorten isokauriissa. Norjassa CWD on todettu tunturipeurassa, hirvessä ja saksanhirvessä. Yhtään luonnollista tartuntaa sairaista hirvieläimistä kotieläimiin ei ole raportoitu. Nauta, lammas, koira, kissa ja muut kotieläimet vaikuttavat olevan vastustuskykyisiä hirvieläinten näivetystaudille.

Mitkä ovat toimenpiteet taudin leviämisen ehkäisemiseksi?

Tautilöydöksen vuoksi Suomen näivetystautiseurantaa tullaan tehostamaan koko Suomessa, mutta etenkin löytöalueella.

Onko CWD vaarallinen ihmisille?

CWD:n ei ole koskaan todettu tarttuneen ihmiseen. Tauti on tunnettu USA:ssa yli 50 vuotta ja sitä esiintyy yleisesti usean osavaltion hirvieläimissä. Siellä ei kuitenkaan ole todettu, että CWD olisi aiheuttanut sairautta ihmisillä.

Voinko syödä pakastetun tai säilötyn hirvenlihan?

Terveen hirven lihan ja siitä tehdyt valmisteet voi käyttää elintarvikkeeksi. Sairaiden hirvien tai muiden sairaiden eläinten lihaa ei tule syödä.

Voiko CWD:n tutkia hirvieläinten lihasta?

Ei voi.

Voiko hirvieläinten raatoja viedä edelleen haaskaksi?

Kolarieläinten, lopetettujen ja kuolleena löydettyjen hirvieläinten haaskakäyttö on sallittua, mikäli eläintä ei ole todettu tai epäillä sairaaksi.