Tornionjoen lohikuolemat

Tornionjoelta on löytynyt useampana kesänä kuolleita ja sairaita merilohia. Aihe on huolettanut Suomen ja Ruotsin puolella kesästä 2014 lähtien, jolloin vesistöalueelta löydettiin normaalia enemmän kuolleita lohia ja nousevissa lohissa todettiin paljon ihovaurioita. Asia nousi julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa esille viimeksi vuosina 2019 ja 2020, jolloin lohissa kerrottiin havaitun aiemmasta poikkeavia oireita, kuten yleistä heikkoutta ja passiivisuutta. Kesällä 2021 oireilevia lohia havaittiin aikaisempia vuosia vähemmän.

Ruokavirasto (ent. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) on tutkinut Tornionjoen lohikuolemien taustalla olevia syitä yhteistyössä Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen, Statens Veterinärmedicinska Anstaltin (SVA) kanssa useiden vuosien ajan. Ilmiölle ei ole löytynyt yhtä, kaiken selittävää syytä.

Kuolinsyyn aiheuttajasta ei varmuutta

Kesällä 2016 silloinen Evira toteutti yhteistyössä SVA:n kanssa kalastuskorttivaroin laajan näytteenoton Tornionjoen vesistöalueella. Lohikuolleisuuden syynä nähtiin tuolloin useita tekijöitä. Yleisin löydös oli eri syistä johtuneet ihohaavat, mutta myös ihoverenvuodot ja pinnalliset ihotulehdukset olivat näytteissä tavallisia. Vesihometautia, joka tarttuu herkästi kalan rikkoutuneeseen ihoon, pidettiin sen sijaan lohien toissijaisena kuolinsyynä.

SVA:n tutkimusten perusteella yksi syy Tornionjoen lohikuolemiin saattaisi olla lohikalojen ihon kuoliotauti (Ulcerative Dermal Necrosis, UDN), jota todettiin kesällä 2015 kahdesta Ruotsin puolella otetusta lohinäytteestä. Vaurioituneeseen ihoon pääsevät iskemään bakteerit ja vesihomesieni. Lopulta kala menehtyy nestetasapainon häiriöihin tai toissijaisiin tulehduksiin. Taudin syntymekanismia ei ole saatu selville. Myöskään ei tiedetä, onko kyseessä tarttuva tauti vai aiheuttaako taudin jokin muu syy.

Suomessa ei Tornionjoen näytteistä ole löydetty UDN-tautia, vaikka sitä Kemi- ja Simojokisuista pyydystetyissä merilohiemoissa on todettu. UDN-tautia ei tiedetä varmuudella esiintyneen kasvatetussa lohessa tai muussakaan kasvatuskalassa. Se on todettu villeissä nousulohissa ja villeissä meritaimenissa. Lähes samankaltaisia ihomuutoksia on raportoitu myös laitoslohikaloista. Ruokaviraston tiedossa ei ole, että UDN-tautia tai sitä muistuttavia ihomuutoksia olisi esiintynyt Suomen merialueiden kalankasvattamoissa. Koska taudin aiheuttajaa ei ole löydetty, ovat taudin käytännön eliminoimistoimet toistaiseksi mahdottomia.

Tornionjoen lohien sairastumisen aiheuttajaksi on epäilty myös ympäristömyrkkyjä, mutta selviä viitteitä tästä ei ole kuitenkaan saatu.

Kesällä 2019 ja 2020 Ruokaviraston keräämät näytelohet tutkittiin kaloilla tautia aiheuttavien virusten ja bakteerien lisäksi myös tiamiinin eli B1-vitamiinin puutoksen varalta. Tiamiinin puutoksen on epäilty olevan yksi syy lohien heikkoon kuntoon. Tutkituissa kaloissa ei kuitenkaan todettu alentuneita tiamiinipitoisuuksia eikä tunnettuja kalojen tarttuvia tauteja, jotka voisivat selittää kalojen oireilun.

Työ lohikuolemien selvittämiseksi jatkuu

Ruokavirasto on useana vuonna osallistunut Tornionjoen lohien tutkimuksiin, yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa. Ruokavirastossa tutkimusta on suunnattu myös vesihomeoireiden taustalla oleviin tekijöihin erillisessä hankkeessa.

Lohien terveydentilan tarkkailua Tornionjoella jatketaan kesällä 2022 ja kalanäytteitä kerätään oireilevista kaloista aikaisempien vuosien tapaan. Ruokavirasto tekee yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston, Luonnonvarakeskuksen sekä jokivarren kontaktikalastajien kanssa, jotta Oulun toimipaikkaan saataisiin mahdollisimman hyvin säilyneitä näytteitä tutkittaviksi.

Näytteiden lähetysohjeet

Tornionjoen vesistöalueella kalastavia pyydetään lähettämään elävänä pyydystettyjä lohia näytteiksi Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan sekä olemaan yhteydessä sairaita tai vastakuolleita lohia löydettäessä.

Näytteitä toivotaan erityisesti lohista, joissa ilmenee iholla verisiä haavaumia mahan puolella, mutta ei vielä voimakasta vesihometartuntaa. Kalan ei tarvitse olla elävä, mutta kyllä elävänä pyydystetty, sillä kuolleena löytyneet kalat ovat liian pilaantuneita tutkittaviksi.

Sairaista Tornionjoen lohista voi ottaa yhteyttä suoraan Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan numeroon 050 4778646.

Sivu on viimeksi päivitetty 30.5.2022