Usein kysyttyä Tornionjoen lohikuolemista

Mitä teen, jos saan saaliiksi normaalista poikkeavan kalan?

Ruokaviraston Oulun toimipaikassa tutkitaan lohikuolemien syytä. Ota yhteyttä tutkijaan sen selvittämiseksi, onko tarvetta lähettää kalaa näytteeksi (kalatautieläinlääkäri puh. 040 569 4541 tai 050 477 8646). Näytteiden pakkaus- ja lähetysohjeet (pdf)

Mitä teen, jos löydän kuolleen kalan?

Kuolleina löydetyissä kaloissa on pilaantumisprosessi jo alkanut, joten ne eivät sovellu näytteeksi. Jos mitenkään mahdollista, hautaa kala. Havainnon voi raportoida netissä osoitteessa: rapporterafisk.sva.se

Voiko Tornionjoen lohien lihaa syödä?

Jos kala on normaalissa kalastuksessa saatu, eikä siinä ole pahoja vesihomekasvustoja tai laajaa ihotulehdusta, voi sen hyvin syödä. Kuolleina löydettyjä tai yltä päältä vesihomeen peitossa olevia lohia ei tietenkään voi käyttää elintarvikkeena, sillä niiden elimistössä voi olla ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita tai bakteerimyrkkyjä.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä ympäristömyrkkyjen vaikutuksista lohien aineenvaihduntaan. Itämeren kalojen syöntisuosituksia noudattamalla ei lohien elintarvikekäytöstä kuitenkaan ole vaaraa.

Voiko tautisiin lohiin koskea, voiko tauti tarttua ihmisiin?

Kalojen taudit eivät tartu ihmisiin, joten kaloja voi käsitellä. Pitkälle pilaantuneita raatoja käsitellessä on kuitenkin parempi käyttää käsineitä tai jotakin välinettä.

Pitääkö kalastusvälineet käsitellä jotenkin Tornionjoella kalastamisen jälkeen?

Kun siirrytään kalastamaan eri vesistöön, on aina hyvä noudattaa tautiturvallisuutta parantavaa välineitten käsittelyä. Vähintäänkin on puhdistettava välineet mekaanisesti sekä kuivattava perusteellisesti. Joillakin alueilla, kuten IHN-viruksen takia perustetuilla seuranta-alueilla, välineistö pitää myös desinfioida.

Tornionjoella ei toistaiseksi ole tiedossa epäilyä tarttuvasta taudista, joten tavallinen puhdistus riittää- poikkeuksena jos esimerkiksi haavia on käytetty kuolleiden kalojen noukkimiseen.

Mitä Ruokavirasto tekee selvittääkseen lohikuolemien syyn?

Ruokavirasto on useana vuonna osallistunut Tornionjoen lohien tutkimuksiin, yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa. Edellisten vuosien kaikki tutkimustulokset eivät vielä ole valmiit, joten perusteellisemmat jatkotutkimukset ovat suunnitteluvaiheessa. Ruokavirastossa tutkimusta on suunnattu myös vesihomeoireiden taustalla oleviin tekijöihin erillisessä hankkeessa.

Tänä vuonna ilmenneiden uusien oireiden vuoksi otetaan lisänäytteitä, joita kerätään parhaillaan. Ruokavirasto tekee yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston, Luonnonvarakeskuksen sekä jokivarren kontaktikalastajien kanssa, jotta Oulun toimipaikkaan saataisiin mahdollisimman hyvin säilyneitä näytteitä tutkittaviksi.