Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi

Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomen suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta niitä ei ole aiemmin pohdittu kattavasti elintarvikevalvonnan kustannusvaikuttavuuden kannalta. Taloudellinen taakka sairauksista ja niiden ehkäisystä jakautuu useille tahoille, eikä koko elintarvikeketjulle, ml. juomavesi, ole tehty yleiskatsausta tärkeimmistä kustannuksia aiheuttavista mikrobiologisista, kemiallista ja ravitsemuksellisista tekijöistä, vaikka kustannusarvioita onkin tehty yksittäisille elintarvikeketjun osille. Lisäksi on tarpeen arvioida nykytilanteen muutosten, esimerkiksi norminpurun, vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen ja sitä kautta kansanterveyteen sekä valvonnan, omavalvonnan ja sairastamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Yleiskatsauksen tulosten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi samalla kun tarkastellaan eri normien purkamisen mahdollisuutta ja vaikutuksia. Elintarviketurvallisuuden todentamisesta saadaan lisäarvoa suomalaisten elintarvikkeiden viennin tueksi.

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnalle, yrityksille ja kuluttajille koituneita kuluja ruokaan liittyvien tautien ja epidemioiden hoidosta sekä elintarvikkeiden ja juomaveden valvonnasta. Kansantaloudellisesti merkittävimmät ruokajärjestelmän riskit tunnistetaan kustannusanalyysin perusteella ja arvioidaan, miten olemassa olevia resursseja voitaisiin suunnata kansanterveyden kannalta tehokkaimmin panostamalla eniten vaikuttaviin tekijöihin ja purkamalla sääntelyä toisaalla.

Hankkeen päätavoitteet ovat

  • Tunnistaa suurimmat ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät terveydelliset ja taloudelliset riskit Suomessa sekä niihin vaikuttavat tekijät.
  • Luokitella tulosten perusteella riskit ja niihin vaikuttavat tekijät riskinhallinnan priorisoimisen tueksi.
  • Kartoittaa viennille kriittiset elintarviketurvallisuustekijät ja vientiehtojen kannalta oleelliset valvontatarpeet.
  • Laatia taloustieteellinen laskelma nykytilasta elintarvikeperäisten tautien hoidon, ehkäisyn ja elintarvikevalvonnan kulujen kannalta ja arvioida etenemisehdotusten taloudellisia vaikutuksia.
  • Tuoda esiin ensisijaiset elintarviketurvallisuuden tutkimuskohteet ja tiedonpuutteet.
  • Kartoittaa  elintarvikelainsäädännön sallimia joustomahdollisuuksia (norminpurku).


Elintarviketurvallisuuteen liittyvää terveydellistä ja taloudellista taakkaa lähestytään esimerkkitapausten kautta. Valittaessa esimerkkejä mikrobiologisista, kemiallisista ja fysikaalisista elintarvikevaaroista ja ravitsemuksellisista tekijöistä painotetaan esimerkkitekijän merkittävyyttä sekä saatavilla olevaa tietoa vaikutuksista ja kustannuksista. Lisäksi terveydellisiä riskejä aiheuttavat tekijät pyritään valitsemaan siten, että niiden aiheuttamat kustannukset kohdistuvat eri osiin elintarvikeketjua tai aiheutuvat kestoltaan erityyppisistä sairauksista.  Taloudellista merkittävyyttä tarkastellaan sairauksien, valvontakulujen, alkutuotannon ja teollisuuden näkökulmista.

Arviossa on välttämätöntä ottaa huomioon se, että ruokaan ja talousveteen liittyvät raportoidut sairaustapaukset kattavat vain pienen osan sairastumisten todellisesta määrästä. Mikrobiologisten, kemiallisten tai ravitsemuksellisten elintarvikevaarojen yhdistäminen pitkällä aikavälillä ilmeneviin tauteihin, esim. syöpiin, on ongelmallista, mutta oleellista kansanterveysriskien kokonaistarkastelun kannalta. Tältä osin hanke tekee osin uraauurtavaa työtä. Kansanterveydellisten vaikutusten ja niiden kustannusten tarkastelussa hyödynnetään monitieteistä yhteistyötä, jotta ongelmakenttää voidaan tarkastella eri näkökulmista ja laatia etenemisehdotuksia päätöksentekijöille.

Aikataulu

2018 - 2019

Rahoitus

Valtioneuvoston kanslia, Ruokavirasto, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimusryhmä

Arja Asikainen, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi, THL
Peppi Haario, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
Tero Hirvonen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
Maija Holma, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
Otto Hänninen, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi, THL
Suvi Joutsen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
Marko Lindroos, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
Jukka Ranta, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
Ruska Rimhanen-Finne, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL  
Johanna Suomi, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto, yhteyshenkilö
Kimmo Suominen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
Pirkko Tuominen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto, vastuullinen tutkija