Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi

Hankkeessa tutkittiin yhteiskunnalle, yrityksille ja kuluttajille koituneita terveydellisiä vaikutuksia ja kuluja, joita syntyy ruokaan liittyvien tautien ja epidemioiden hoidosta sekä elintarvikkeiden ja juomaveden riskinhallinnasta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yksitoista biologista, kemiallista ja ravitsemuksellista tekijää, joista oli saatavilla tietoa (Taulukko 1). Kullekin tekijälle kehitettiin skenaario, jossa pyrittiin joko vähentämään tautitaakkaa ja/tai kustannuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa ja kansainvälisestikin tämänkaltaista tutkimusta on niukasti. Hankkeessa hyödynnettiin monitieteistä yhteistyötä, jotta ongelmakenttää voitiin tarkastella eri näkökulmista ja laatia etenemisehdotuksia päätöksentekijöille.

Hankkeessa koottiin tieto suomalaisten altistuksesta kullekin edellä mainitulle yhdelletoista tekijälle ja arvioitiin niihin liittyvä tautitaakka. Tautitaakka tarkoittaa sairauksien, ennenaikaisen kuoleman tai pysyvän terveyshaitan aiheuttamaa kokonaishaittaa kansanterveydelle. Lisäksi ruoan aiheuttamia kansantaloudellisia vaikutuksia kartoitettiin kyselytutkimuksella valvonnan ja muun riskinhallinnan kustannuksista sekä kokoamalla tietoa terveydenhoidon kuluista. Tautitaakan ja kustannusten perusteella laadittiin kustannusvaikuttavuuslaskelma.

Hankkeen päätavoitteita olivat

  • tunnistaa suurimmat ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät terveydelliset ja taloudelliset riskit Suomessa sekä niihin vaikuttavat tekijät,
  • luokitella tulosten perusteella riskit ja niihin vaikuttavat tekijät riskinhallinnan priorisoimisen tueksi,
  • kartoittaa viennille kriittiset elintarviketurvallisuustekijät ja vientiehtojen kannalta oleelliset valvontatarpeet,
  • laatia taloustieteellinen laskelma nykytilasta elintarvikeperäisten tautien hoidon, ehkäisyn ja elintarvikevalvonnan kulujen kannalta ja arvioida etenemisehdotusten taloudellisia vaikutuksia,
  • tuoda esiin ensisijaiset elintarviketurvallisuuden tutkimuskohteet ja tiedonpuutteet ja
  • kartoittaa elintarvikelainsäädännön sallimia joustomahdollisuuksia (norminpurku).

Tulokset

Hankkeen päätulokset esitetään taulukossa 1. Tulosten perusteella on mahdollista asettaa tekijät terveydellisten ja/tai taloudellisten vaikutusten perusteella tärkeysjärjestykseen. Ravitsemukselliset tekijät aiheuttavat suurimman tautitaakan, mutta skenaarion mukainen arvonlisäveron poistaminen kasviksilta ja hedelmiltä niiden käytön lisäämiseksi aiheuttaisi yli sadan miljoonan euron kustannukset. Suolan ja rasvan saannin vähentäminen korvaamalla kaikki lounasravintoloissa tarjotut tuetut ateriat Sydänmerkki-kriteerit täyttävillä aterioilla olisi kustannusvaikuttavin tapa tautitaakan pienentämiseksi. Trikinellan valvonnan rajaaminen sianlihan vientiin vaikuttaisi käytetyillä oletuksilla suomalaisten tautitaakkaan mitättömän vähän, mutta valvontakustannukset vähenisivät noin 3,7 miljoonaa €.

Pohdinta ja suositukset

Tulosten tuottamiseen liittyvistä haasteista suurin liittyi tutkitun tiedon puutteeseen, minkä vuoksi tutkimusryhmä suositteleekin

  • ruokaan liittyvien kansanterveydellisten riskien arvioinnin laajentamista ja syventämistä,
  • elintarvikevalvonnan ja ruoasta aiheutuvien terveydenhoidon kustannusten kustannushyöty -analyysin tekemistä ja
  • ravitsemuksellisten tekijöiden aiheuttaman tautitaakan pienentämiseen tähtäävien ohjauskeinojen kehittämistä sekä niiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioimista.

Tautitaakan arvioinnissa hyödynnettiin osin kansainvälisiä aineistoja ja menetelmiä, mutta joitakin esimerkkitapauksia koskevat arviot laskettiin alusta alkaen kansallisten tietojen pohjalta. Osalla tekijöistä on pystytty ottamaan huomioon vain akuutit seuraukset, kun taas toisilla pitkällä aikavälillä kertyvät krooniset seuraukset on kohdistettu altistumisvuodelle. Sen vuoksi eri tekijöitä ei voi verrata suoraan toisiinsa vaan tarvitaan lisätutkimuksia. 

Ravitsemukseen vaikuttavaa käyttäytymistä, kuten liian vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä ja liian suurta tyydyttyneen rasvan ja suolan käyttöä on haasteellista ohjata, sillä kuluttajat päättävät itse, mitä ja paljonko syövät. Valvonta voi kohdistua vain tuotteiden laatuun, esimerkiksi suolapitoisuuden valvontaan. Skenaariot kehitettiin laskelmien mahdollistamiseksi, mutta niiden toteuttamiskelpoisuuteen ja vaikutusten suuruuteen liittyy paljon epävarmuutta, esimerkiksi oletukseen, ettei trikinella-valvonnan vähentäminen lisäisi tautitapauksia tai että kuluttajat ostaisivat kasvisten ja hedelmien arvonlisäveropoistosta säästyneellä summalla kasviksia ja hedelmiä.

Elintarvikevalvonta vaikuttaa suoraan kansanterveyteen vähentämällä ruoasta johtuvia sairaustapauksia. Nykytila, jossa ruoan kemialliset ja biologiset riskit ja tautitaakka ovat vähäiset, on vuosikymmenien työn tulos. Riskinhallinnan suunnittelematon vähentäminen saattaisi tuhota tilanteen nopeastikin ja lisätä terveydenhuollon kuluja huomattavasti. Siksi elintarvikkeiden kemiallisten ja biologisten riskien torjuntaan vuosittain käytetyt resurssit ovat perusteltuja. Lisäksi kansallisen valvonnan toteutus on oleellisen tärkeää neuvoteltaessa viennin ehdoista ja jatkumisesta.

Vaikka tuloksiin liittyy runsaasti epävarmuutta, niitä voidaan pitää suuntaa antavina. Päätöksentekijän on aina hyödyllisempää tietää epävarmuus ja mistä se johtuu kuin saada yksiselitteisiä tuloksia ilman tietoa epävarmuudesta. Riskianalyysin periaatteisiin kuuluu, että arviot ovat päättäjän käytettävissä, mutta lopulliseen päätökseen vaikuttaa moni muukin asia. Perimmäinen päätös on aina arvovalinta, joka usein täytyy tehdä kansanterveyden ja kansantalouden välillä.

Aikataulu

2018 - 2019

Rahoitus

Valtioneuvoston kanslia, Ruokavirasto, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimusryhmä

  • Arja Asikainen, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi, THL
  • Peppi Haario, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
  • Maija Holma, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
  • Otto Hänninen, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi, THL
  • Suvi Joutsen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
  • Marko Lindroos, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
  • Jenni Luukkanen, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL  
  • Petra Pasonen, Riskinarvioinnin yksikkö, Ruokavirasto
  • Jukka Ranta, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto
  • Annika Raschen, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto
  • Ruska Rimhanen-Finne, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL  
  • Johanna Suomi, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto, yhteyshenkilö
  • Pirkko Tuominen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Ruokavirasto, vastuullinen tutkija
  • Jouni Tuomisto, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi, THL

Julkaisut

Suulliset esitykset:

Riskinarvioinnin seminaari 7.11.2019:

  • Pirkko Tuominen: Maksaako vaivan? – Esimerkkejä ruoan kansanterveydellisistä riskeistä ja kustannuksista

Hankkeen seminaari 25.4.2019:

  • Pirkko Tuominen:Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi -hankkeen tavoitteet ja toteutus 
  • Jouni Tuomisto: RUORI/TP2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka
  • Marko Lindroos: Tutkittujen vaarojen ja niihin liittyvien ohjauskeinojen kustannusvaikuttavuus
  • Johanna Suomi: Ruoan vaikutuksia kansanterveyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin sekä viennin valvontatarpeet

Työpaja toimijoille, viranomaisille ja tutkijoille 3.12.2018