Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden väitteet ja markkinointi

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Äidinmaidonkorvikkeista ei saa esittää ravitsemus- tai terveysväitteitä.

Poikkeuksena:

  • Dokosaheksaeenihappoon (DHA) liittyvää mainintaa saa käyttää ainoastaan sellaisista äidinmaidonkorvikkeista, jotka on saatettu markkinoille ennen 22 päivää helmikuuta 2025. Maininnan yhteydessä tulee kertoa, että kaikkien äidinmaidonkorvikkeiden tulee sisältää dokosaheksaeenihappoa.
  • Proteiinihydrolysaateista valmistetuista äidinmaidonkorvikkeista saa esittää maitoproteiiniallergiariskin pienentämiseen liittyvän väitteen 22.2.2022 asti.

Vieroitusvalmisteista voi esittää ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EPNAs 1924/2006) mukaisia lapsille hyväksyttyjä väitteitä edellyttäen, että

  • käytetään vain hyväksyttyjä väitteitä väiteasetuksen mukaisesti
  • hyväksyttyjen väitteiden yhteydessä esitetään väitteiden käytön edellyttämät pakolliset tiedot. 

Elintarvikealantoimija on vastuussa itse tuottamassaan markkinointimateriaalissa käytävistä väitteistä. Internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa markkinointimateriaalissa esitetyt väitteet eivät saa olla ristiriidassa pakkausmerkinnöissä esitettyjen tietojen kanssa. 

Mainonnan rajoitukset

Äidinmaidonkorvikkeen mainonta on rajoitettava ammattihenkilöstölle tarkoitettuihin lastenhoidon erikoisjulkaisuihin ja tieteellisiin julkaisuihin. Äidinmaidonkorvikkeita ei saa mainostaa esimerkiksi tavallisissa sanoma- tai aikakauslehdissä tai televisiossa. Muiden kuin pakkausmerkintätietojen esittäminen katsotaan äidinmaidonkorvikkeen mainonnaksi, joka on sallittu vain terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tarkoitetuissa julkaisuissa.

Ammattihenkilöstöön kohdistuvien mainosten on sisällettävä vain tieteellistä ja tosiasioihin perustuvaa tietoa. Esitteet tai mainokset eivät saa antaa mielikuvaa tai luoda uskomusta, että pulloruokinta on yhtä hyvää tai parempaa kuin rintaruokinta.

Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden merkinnät, esillepano ja mainonta on suunniteltava niin, etteivät ne kannusta luopumaan rintaruokinnasta. Niissä ei saa olla kuvia imeväisistä tai muita sellaisia kuvia tai tekstejä, joissa tällaisen korvikkeen käyttö esitetään ihanteellisena. Ilmaisujen luonnollisen kaltainen, äidinmaidon kaltainen, muunnettu ja vastaavien ilmaisujen käyttö on kiellettyä.

Vähittäismyymälöissä ei saa harjoittaa kuluttajille suunnattua äidinmaidonkorvikkeiden myyntipaikkamainontaa tai muita myynninedistämiskeinoja kuten erikoistarjouksia tai alennuksella myymistä. Myös internetkaupassa ja muussa etämyynnissä nämä on kielletty. Ruokavirasto katsoo, että äidinmaidonkorvikkeita ei esimerkiksi saa esitellä nettikaupan etusivun tuotteina tai myydyimpien ja katsotuimpien tuotteiden listoilla.

Äidinmaidonkorvikkeiden kuluttaja- ja ammattilaisviestinnän erottaminen internetissä

Äidinmaidonkorvikkeista saa ja tulee myynnin yhteydessä kertoa riittävät hinta- ja pakkausmerkintätiedot, myös internetissä. Tätä ei vielä katsota mainonnaksi. Vain terveydenhuollon ammattihenkilöstölle voi antaa enemmän tietoa äidinmaidonkorvikkeista.

Elintarvikealantoimijan tulee varmistaa, että ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitettu tieto ja aineistot jäävät vain kyseisen kohderyhmän käyttöön. Toimijan tulee vaatia terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tarkoitetulle sivustolle pyrkivältä kirjautumista tai muulla vastaavalla tavalla varmistua siitä, että sivustolla annetut tiedot eivät ole muiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden käytettävissä.

Tällä hetkellä yleinen käytäntö on tiedustella terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tarkoitetulle internetsivustolle pyrkivältä, onko hän terveydenhuollon ammattilainen (kyllä-ei). Sivustolle pääsee siirtymään vastaamalla ”kyllä”. Ruokavirasto katsoo, että käytäntö, jossa sivustolle pääsee kuka tahansa esitettyyn kysymykseen ”kyllä” vastaava, ei ole riittävä.

Imeväisten ja pikkulasten ravitsemisesta annettavia tietoja koskevat vaatimukset

Valmistajien tai myyjien lahjoittamaa imeväisten tai pikkulasten ravitsemista koskevaa tiedotus- tai valistusaineistoa tai -välineistöä saa jakaa ainoastaan terveydenhuoltojärjestelmän kautta.

Aineiston tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (267/2010) vaatimukset ja sen tulee olla toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kirjallisesti hyväksymä. Suomessa aineiston hyväksyy Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.11.2021