Usein kysyttyä äidinmaidonkorvikkeista

1. Miten jauhemainen äidinmaidonkorvike tai vieroitusvalmiste tulee valmistaa?

Ruokavirastoon tulee kyselyitä siitä, mikä on oikea ja turvallinen veden lämpötila, kun valmistetaan korviketta jauheesta vauvalle.

Tällä hetkellä Ruokavirasto suosittelee, että terveille imeväisille annettavan korvikkeen valmistuksessa noudatetaan valmistajan pakkausmerkinnöissä antamia ohjeita. Jauhemaisille korvikkeille on EU-lainsäädännössä asetettu mikrobikriteerivaatimukset. Korvikkeiden valmistajien tulee säännöllisesti seurata tiettyjen tauteja aiheuttavien mikrobien esiintymistä jauhemaisissa korvikkeissa. Mikrobikriteerivaatimusten katsotaan olevan tällä hetkellä riittävä varokeino, eikä tarvetta pakkausmerkintöjen valmistusohjetta kuumemman veden käyttämiselle ole. Elintarvikevalvontaviranomaiset varmistavat, että valmistajat noudattavat mikrobikriteerivaatimuksia.

Vesi tulee ottaa kylmävesihanasta, keittää ja jäähdyttää noin 40 C asteiseksi. Kuumaa vesijohtovettä ei tule käyttää. Korvike annetaan lapselle, kun seos on jäähtynyt kädenlämpöiseksi eli n. 37 C asteiseksi.

Näin valmistettu korvike ei ole steriiliä, mutta kuumemman veden käyttäminen jauhemaisen korvikkeen valmistuksessa tuhoaa jauheessa mahdollisesti olevat maitohappobakteerit ja herkästi hajoavat vitamiinit.

Jos lapsella on heikentynyt vastustuskyky tai muu sairaus, tulee korvike valmistaa terveydenhuoltohenkilöstön ohjeistuksen mukaan. Sairaalat voivat omassa valmistuksessaan ottaa ylimääräisiä varmistuksia, ja valmistaa jauhemaisen korvikkeen pakkausmerkintöjen valmistusohjetta kuumempaan veteen. Usein ehdottomasti steriiliä ravitsemusta vaativaa lasta ruokitaan kuitenkin valmistustehtaissa valmiiksi sekoitetuilla imeväisen erityisvalmisteilla (kliininen ravintovalmiste imeväisille).

Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeessa ja eräiden maiden omissa ohjeissa suositellaan, että korvikejauhe sekoitetaan veteen, joka on keittämisen jälkeen jäähdytetty 70 C asteeseen mahdollisesti ei-steriilissä korvikejauheessa olevien bakteerien vuoksi. WHO:n ohje käsittää koko maailman, eikä kaikkien maiden lainsäädännössä ole vastaavia mikrobikriteerivaatimuksia kuin EU-lainsäädännössä.

Lisätietoa mikrobikriteerivaatimuksista

 

2. Voiko äidinmaidonkorvike altistaa vierasaineiden saannille?

Vierasaineille on lainsäädännössä asetettu erittäin pienet enimmäismäärät. Kaikista vierasaineista ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut riittävästi tietoa lainsäädännön kehittämistä varten. Esimerkiksi kasviöljyjen ja eräiden muiden elintarvikkeiden prosessoinnissa voi syntyä joitakin haitallisia vierasaineita. Sen vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn mukaan äidinmaidonkorvike voi altistaa näiden vierasaineiden saannille.

Tällä hetkellä ei ole syytä antaa erityisiä suosituksia elintarvikkeiden käytön rajoittamiseksi.

Tällaisia elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyviä vierasaineita ovat esimerkiksi glysidyylirasvahappoesterit (GE), 3-monokloropropaanidioli (3-MCPD) ja 2-monopropaanidioli (2-MCPD) ja näiden rasvahappoesterit. Näitä aineita syntyy erityisesti kuumennettaessa kasviöljyjä korkeassa lämpötilassa (yli 200° C).

Suurimpia pitoisuuksia yhdisteitä on havaittu palmuöljyssä ja -rasvassa. Selvästi pienempiä pitoisuuksia on havaittu myös muissa kasviöljyissä ja -rasvoissa.

Näistä aineista glysidyyli on syöpävaarallinen ja perimämyrkyllinen eli vaurioittaa perintöaineista. Muut yhdisteet ovat haitallisia lähinnä munuaisille ja kiveksille.

Haitallisia vierasaineita voi joutua myös äidinmaidonkorvikkeeseen. Imeväisillä, jotka käyttävät vain äidinmaidonkorviketta saattaa altistus glysidyylirasvahappoestereille olla kymmenen kertaa suurempaa kuin turvallinen altistustaso.

Tärkeimpinä saantilähteinä yli kolmivuotiailla olivat margariinit ja leivonnaiset.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tammikuussa 2016 julkaisemien lasten ravitsemussuositusten mukaan äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan useimmille normaalipainoisille lapsille. Jos imetys ei ole mahdollista, käytetään neuvolan ohjeiden mukaisesti äidinmaidonkorvikkeita varmistamaan vauvan riittävä ravintoaineiden saanti.

Muille kuin imeväisikäisille paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämistä haitallisilta aineilta on monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio. Tämä turvaa riittävää välttämättömien ravintoaineiden saantia ja toisaalta tukee ruoan turvallisuutta.

Vuonna 2016 EFSA julkaisi arvion elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyvistä aineista:

https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/160503a

 

Sivu on viimeksi päivitetty 30.12.2019