Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus (AI-RISKI)

Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (HPAI) on merkittävin uhka modernille siipikarjantuotannolle. Tartunnan seurauksena muninta laskee ja kuolleisuus voi nousta suureksi. Taudinpurkaus tuotantosiipikarjan pitopaikassa aiheuttaisi suuret kerrannaisvaikutukset koko elinkeinoon pyramidimaisen tuotantorakenteen vuoksi.

Suomessa ei ole koskaan todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjalla. Sen sijaan syksyllä 2016 sitä todettiin luonnonvaraisilla linnuilla; sitä ennen niillä oli kuitenkin todettu vasta-aineita jo edellisellä vuosikymmenellä. Euroopassa ja muualla maailmassa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa, virusta löydetään vuosittain sekä siipikarjalta että luonnonvaraisilta vesilinnuilta. Viime vuosina lintuinfluenssa on aiheuttanut Euroopassa merkittäviä epidemioita sekä luonnonvaraisissa linnuissa että siipikarjassa.

Lintuinfluenssa leviää maasta toiseen erityisesti muuttolintujen mukana. Tärkeimpiä altistavia tekijöitä ovat tautisuojauksen taso ja tilan sijainti. Ennakoimalla ja hallitsemalla tautiuhkia estetään lintuinfluenssan leviäminen kotimaiseen siipikarjaan ja säilytetään Suomen asema vientimarkkinoilla.

Tavoitteena on

kartoittaa lintuinfluenssan riskitekijät suomalaisessa kananmuna- ja broilerituotannossa sekä selvittää niiden esiintyminen Suomessa alueellisesti ja ajallisesti.

Erityisesti tavoitteena on arvioida

  • millä ajanjaksolla lintuinfluenssan leviäminen Suomeen on ajankohtaisinta
  • mitkä ovat lintuinfluenssalle riskialtteimmat alueet Suomessa
  • mitkä riskitekijät edistävät lintuinfluenssaepidemian leviämistä suomalaisessa siipikarjassa
  • eroavatko kananmunatuotantomuotojen (virikehäkkikanalat, luomukanalat, ulkokanalat), harrastekanojen ja broilerituotannon lintuinfluenssan riskitekijät merkittävästi toisistaan.

Aikataulu

2020-2022

Rahoitus

Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera), Ruokavirasto, Luonnontieteellinen museo.

Tutkimusryhmä

  • Pirkko Tuominen (Ruokavirasto, riskinarvioinnin yksikkö) projektin vastuullinen johtaja
  • Tuija Gadd (Ruokavirasto, virologian tutkimusyksikkö)
  • Teemu Lehtiniemi (BirdLife Finland)
  • Heidi Rossow (Ruokavirasto, riskinarvioinnin yksikkö)
  • Leena Seppä-Lassila (Ruokavirasto, riskinarvioinnin yksikkö)
  • Niina Tammiranta (Ruokavirasto, virologian tutkimusyksikkö)
  • Juha Tuomola (Ruokavirasto, riskinarvioinnin yksikkö)
  • Jari Valkama (Luonnontieteellinen museo)

Lisätietoa projektista

Sivu on viimeksi päivitetty 28.9.2020