Viikon visaiset kysymykset

Miten niitä terveysväitteitä käytetään? Onko aiheesta olemassa pikaopasta?

Ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttöön liittyy paljon muistettavaa. Aiheeseen tarttuminen voi tuntua työläältä ellei siihen ole perehtynyt jo aikaisemmin. Tottunut väitteiden käyttäjäkin saattaa kaivata muistilistaa helpottamaan työtään.

Väitteiden pikaopas auttaa alkuun. Se kertoo perusasiat ravitsemus- ja terveysväitteistä ja ohjaa väitteiden käytössä.

Lue lisää ravitsemus- ja terveysväitteiden pikaoppaasta

Mitä enää nykyään uskaltaa syödä?

Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta. Elintarvikkeisiin voi kuitenkin liittyä vaaratekijöitä, joita ovat esimerkiksi mikrobit, pieneliöt, kasvinsuojeluaineet ja ympäristösaasteet. Joissakin ruoissa on luonnostaan runsaasti nitraattia tai ruoanvalmistuksessa voi syntyä haitallisia aineita.

Mahdollisten terveydellisten haittojen vuoksi joidenkin ruokien käyttöä tulee siksi rajoittaa tai niiden käsittelystä antaa lisäohjeita. Näistä kerrotaan elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeissa.

Mitä tarkoittaa, kun elintarvikepakkauksessa lukee sana "voimakassuolainen"?

Ilmoitus elintarvikkeen voimakassuolaisuudesta on varoitusmerkinnän luonteinen.  Elintarvike ilmoitetaan voimakassuolaiseksi joko merkinnällä ”voimakassuolainen” tai ”sisältää paljon suolaa”. Elintarvike täytyy ilmoittaa voimakassuolaiseksi, jos suolapitoisuus ylittää lainsäädännössä asetetut elintarvikeryhmä-kohtaiset rajat. Suolapitoisuuden rajat on annettu suolan saannin kannalta olennaisille tuoteryhmille eli juustoille, makkaroille, muille leikkeleenä käytettäville lihavalmisteille, kalavalmisteille, ruokaleiville, näkkileiville ja hapankorpuille, aamiaisviljavalmisteille, valmisruoille ja nautintavalmiin aterian komponenteille sekä napostelutuotteille (joihin on lisätty suolaa).

Elintarvikkeen voimakassuolaisuuden esiin nostaminen pakkausmerkinnöissä, ravintoarvomerkinnän läheisyydessä, auttaa kuluttajaa tekemään terveytensä kannalta edullisia valintoja. Suomalaisten verenpaine on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Korkea verenpaine on sydän- ja verisuonitautien keskeinen riskitekijä.

Voimakassuolaisuutta koskeva lainsäädäntö

Lisää tietoa ravintoarvomerkinnöistä Ruokaviraston verkkosivuilla sekä Ruokaviraston elintarviketieto-oppaasta.

Voiko kaikkia luonnosta kerättyjä marjoja ja sieniä markkinoida luomuna?

Ei voi. Metsistä saadut luonnonantimet eivät automaattisesti ole luomuelintarvikkeita. Keruutuotteita, kuten metsämarjoja ja sieniä saa myydä luomuelintarvikkeena ainoastaan silloin, kun ne on kerätty tarkastetuilta ja luomuvalvontaan liittyneiltä keruualueilta ja poiminta on tapahtunut valvotusti.

Lisätietoa luonnontuotteista ja luomusta  

Mitä ovat E-koodit ja mistä löydän lisätietoa niistä?

Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina vaan ne lisätään tarkoituksellisesti elintarvikkeisiin jotakin teknologista tarkoitusta varten. Lisäaineet ilmoitetaan elintarvikkeiden pakkauksissa lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseessä olevan lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.

Ruokaviraston internetsivuilta löytyy E-koodit -hakemisto, jossa on lueteltu kaikki Euroopan unionissa elintarvikkeiden valmistukseen hyväksytyt lisäaineet. Hakemisto sisältää myös lisäaineen nimen ja pääasiallisen käyttötarkoituksen.

E-koodit -hakemiston tiedot on tarkoitettu tiedonlähteeksi kuluttajille, jolloin ne eivät riitä elintarvikkeita ammattimaisesti käsitteleville. Lisäaineiden käytön tarkat ehdot löytyvät lisäainelainsäädännöstä.

E-koodit -hakemisto

Lisäainelainsäädäntö

Tarvitseeko vihannekset ja hedelmät kuoria, jottei niistä saa liikaa kasvinsuojeluaineita?

Ei tarvitse. Kasvinsuojeluainejäämien suurimmat sallitut enimmäismäärät asetetaan niin, että tuote on turvallinen myös kuorineen syötynä. Jos kuorit hedelmät ja vihannekset, menetät myös arvokkaita ravintoaineita.

Ruokavirasto suosittelee kuitenkin pesemään vihannekset ja kuorineen syötävät hedelmät niiden pinnalla olevan pölyn ja mahdollisen muun lian poistamiseksi. Pesu myös poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 % kuoren kasvinsuojeluaineiden jäämistä.

Lisätietoa kasvinsuojeluainejäämistä elintarvikkeissa.

Miksi jotkut ainesosat ovat korostettuna pakkausmerkinnöissä?

Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet on ilmoitettava korostetusti elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. Tällaiset aineet ja tuotteet luetellaan elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteessä II. Listalle on nimetty 14 EU-alueen yleisimmäksi arvioitua ruoka-allergeenia. Euroopan komissio päivittää listaa tarpeen mukaan.

Lue lisää allergeeneja koskevista merkinnöistä.

Saako ravintolisänä myytävää sinkkiä markkinoida flunssan hoitoon?

Ei saa. Ravintolisien ja muiden elintarvikkeiden lääkkeellinen markkinointi on kiellettyä. Se on sallittua vain lääkkeille ja CE-merkityille terveydenhuollon laitteille ja tarvikkeille.

Ruokaviraston näkemyksen mukaan sinkkiä sisältävistä ravintolisistä tai mistään muustakaan elintarvikkeesta ei voi esittää esimerkiksi seuraavia väitteitä:

  • flunssaan
  • helpottaa oloa
  • lyhentää flunssaa
  • tehoa nielun alueella
  • vaikuttaa paikallisesti kurkussa
  • viruksia ja bakteereita vastaan

Kuluttajalle ei saa muodostua mielikuvaa, että kyseisellä elintarvikkeella olisi terveyshyötyjä esimerkiksi flunssan ehkäisyssä, oireiden helpottamisessa tai lyhentämisessä.

Oletko havainnut elintarvikkeiden harhaanjohtavaa markkinointia?

Lue lisää sinkille hyväksytyistä terveysväitteistä.

Onko ravintolisien käytöstä kerrottava lääkärille?

Kyllä. On erittäin tärkeää kertoa käyttämistäsi ravintolisistä hoitavalle lääkärille, jotta hän osaa ottaa huomioon ne hoidossasi, kuten myös mahdolliset lääkkeen ja ravintolisän yhteisvaikutukset. 

Lue myös muita neuvojamme ravintolisien käyttöön.

Mitä eroa on lastenruoilla ja lapsille suunnatuilla tuotteilla?

Elintarvikelainsäädännössä lastenruoalla tarkoitetaan teollisesti valmistettua lastenruokaa, joka on erityisesti valmistettu täydentämään alle kolmivuotiaiden lasten ruokavaliota ja ravitsemuksellisia tarpeita. Näitä ovat muun muassa lasten puurot ja vellit, hedelmä- ja marjasoseet, kasvissoseet sekä liha- tai kalasoseet.

Niille on omaa tuotekohtaista lainsäädäntöä, joka säätää esimerkiksi tuotteiden ravintosisällöstä. Teollisten lastenruokien valmistukseen käytettäville raaka-aineille on myös säädetty tiukemmat laatu- ja puhtausvaatimukset kuin tavanomaisten elintarvikkeiden raaka-aineille. Lastenruoissa tulee olla merkintä, joka kertoo minkä ikäiselle lapselle tuotetta suositellaan.

Kaupoissa on myös tuotteita, joita suunnataan lapsille mm. houkuttelevien piirrosten tai pakkauksien avulla. Näistä monet tuotteet eivät kuulu lainsäädännöllisesti lastenruokiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lapsille etupäässä markkinoidut jogurtit, maitopohjaiset juomat ja mehujuomat, vanukkaat, keksit, hiutaleet ja murot. Niiden ravintosisältöä ei lainsäädäntö rajoita. Myöskään niiden valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden laatu- tai puhtausvaatimukset eivät eroa muista tavanomaisista tuotteista.

Kiinnitä näissä tuotteista huomiota tuotteen ravintosisältöön. Jos tyydyttyneen rasvan, sokerin tai suolan määrä on korkea, tarjoa näitä tuotteita lapselle vain satunnaisesti.

Lisätietoa lastenruoista

Lisätietoa ravitsemus- ja ruokasuosituksista imeväisikäisille ja lapsille

Mitä merkintöjä vaaditaan, jos myyn oman puutarhan satoa?

Jos myyt omaa satoa suoraan kuluttajalle, merkintävaatimuksia ei ole.

Jos myyt omaa satoa toiselle myytäväksi, esim. lähikauppaan tai torille, sinun täytyy ottaa huomioon kasvisten kaupan pitämisen vaatimukset ja erityisesti esim. omenan, päärynän, mansikan, salaatin, paprikan, tomaatin tuotekohtaiset kaupan pitämisen erityisvaatimukset.

Onko olemassa pikakurssia elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettävistä väitteistä?

On. Ravitsemus- ja terveysväitteiden verkkokurssilla käsitellään perusasioita elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettävistä ravitsemus- ja terveysväitteistä. 

  • Kurssin käytyäsi tiedät, mitä ravitsemus- ja terveysväitteet ovat ja mistä hyväksytyt väitteet löytyvät.
  • Opit, miten väitteitä voi käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa.
  • Opit myös, mitä lisämerkintöjä väitteiden käyttö edellyttää elintarvikkeen pakkausmerkintöihin.

Onko gluteenittomaksi merkitty elintarvike täysin gluteeniton?

Ei välttämättä. Elintarvikkeen saa merkitä gluteenittomaksi, jos sen gluteenipitoisuus ei ylitä 20:tä mg/kg. Tällaiset tuotteet ovat turvallisia keliaakikoille eli henkilöille, joilla gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvoilla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Gluteeni on vehnässä, rukiissa ja ohrassa tai niiden risteytetyissä lajikkeissa esiintyvä proteiini eli valkuaisaine.

Vuonna 2018-2019 toteutetussa yhteispohjoismaisessa hankkeessa todettiin, että elintarvikkeiden gluteenittomuutta koskevat merkinnät pitivät hyvin paikkansa. Useimmat hankkeeseen sisältyneet ”gluteenittomiksi” merkityt tuotteet olivat raja-arvon mukaisia.

Lue lisää gluteenia koskevasta lainasäädännöstä.

Yhteispohjoismaisen gluteenihankkeen raportti pdf

Ostin ulkomailta matkamuistoksi keramiikkakannun ja -mukeja. Kai niistä voi tarjota juomia?

Ei kannata, jos et varmasti tiedä, että tuotteet soveltuvat elintarvikekäyttöön. Ulkomailta matkamuistoina tuoduista keramiikka-astioista saattaa liueta raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia. Turvallisinta onkin käyttää niitä vain koristeena.

Lue lisää elintarvikepakkauksista ja astioista.

Miksi vihertynyttä perunaa ei pidä syödä?

Vihertynyt peruna sisältää paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, minkä takia niiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää.

Vihertymisen estämiseksi peruna on säilytettävä valolta suojattuna. 

Lue lisää perunan ja raakojen tomaattien glykoalkaloideista.

Mistä tietää onko mansikka suomalaista?

Osta mansikat sellaisesta myyntipaikasta, jossa mansikan alkuperämaa on selkeästi merkitty ja myyntipaikan haltijan nimi sekä yhteystiedot ovat selkeästi esillä.

Mansikan kotimaisuuden voi helpoiten tarkistaa rasian tai laatikon tiedoista. Niissä ilmoitetaan mansikan alkuperämaa, pakkaaja, elintarvike-erän tunnus, sisällön määrä ja laatuluokka. Suomessa viljellyt mansikat pakataan tilalla suoraan myyntilaatikoihin. Siksi pakkaaja on yleensä sama kuin viljelijä ja osoitetieto kertoo, missä marjat on viljelty.

Irtotuotteena myytävien mansikoiden välittömässä yhteydessä on oltava kyltti, johon on selkeästi kirjoitettu mansikoiden alkuperämaa ja laatuluokka. Irtomansikoistakin voi pyytää nähtäväksi myyntilaatikossa olevat tiedot. 

Lue lisää mansikoiden alkuperästä.

Miksi korvasienten myynti elintarvikkeena on Suomessa sallittua, vaikka sienet ovat myrkyllisiä?

Korvasieni on poikkeuksellinen elintarvike, jonka myynti sallitaan, vaikka käsittelemätön sieni sisältää luontaisesti gyromitriini-nimistä myrkkyä. Korkea gyromitriinimäärä aiheuttaa akuutin myrkytyksen. Gyromitriini ja sen aineenvaihduntatuotteet ovat myös syöpävaarallisia yhdisteitä.

Korvasienen myrkyn vaarat voidaan kuitenkin välttää oikealla käsittelyllä. Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia per kerta ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä. Muista myös tuulettaa tila hyvin.

Korvasienten myyntipaikalla on oltava näkyvillä varoitusmerkintä sienten myrkyllisyydestä sekä korvasienten käsittelyohjeet.

Lue lisää korvasienten käsittelystä ja varoitusmerkinnöistä.

Saako luonnosta poimia ihan mitä kasveja vaan syötäväksi? Entä saanko myydä sitä, mitä poimin?

Luonnonvaraisten kasvien, kuten luonnonyrttien, keräily omaan käyttöön on jokamiehenoikeuksien rajoitteet huomioiden vapaata, eikä elintarvikelainsäädäntö rajoita sitä millään tavalla. Huomioi kuitenkin, että luonnossamme kasvaa myös paljon myrkyllisiä kasveja. Kasvin ulkonäöstä ei voi päätellä sen turvallisuutta, joten opettele tunnistamaan kerättävät kasvit oikein.

Kun toiminta on kaupallista eli esimerkiksi luonnosta poimittuja tuotteita myydään, kuuluu se elintarvikelainsäädännön piiriin.  Elintarvikelainsäädännön mukaan toimijan vastuu ulottuu tuotteidensa turvallisuuden lisäksi myös lainsäädännön tuntemiseen ja sen noudattamiseen.

Lue lisää luonnonvaraisista kasveista.

Huomasin elintarvikkeen pakkauksessa / mainonnassa harhaanjohtavia tai puutteellisia tietoja. Minne asiasta kannattaisi ilmoittaa? Ruokavirastoonko?

Ei. Ruokaviraston tehtävänä on ohjata ja johtaa elintarvikevalvontaa ja elintarvikelainsäädännön toimeenpanoa Suomessa. Ruokavirasto ei arvioi yksittäisten tuotteiden lainmukaisuutta eikä tarkasta tai hyväksy yksittäisiä elintarvikkeita.

Jos havaitset virheellisiä tai puutteellisia pakkausmerkintöjä tai harhaanjohtavaa markkinointia, kannattaa aina ensisijaisesti olla yhteydessä pakkaukseen merkittyyn toimijaan tai myymälään, josta tuote on ostettu. Vakavissa tapauksissa voit olla yhteydessä myös kunnan elintarvikevalvontaan.

Ota yhteyttä elintarvikevalvontaan 

Voiko kofeiinin virkistävästä vaikutuksesta kertoa?

Muutama  kofeiiniin liittyvä terveysväite on saanut EFSAlta positiivisen lausunnon ja on ns. odotuslistalla. Odotuslistalla olevia väitteitä on lupa käyttää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa komission päätökseen asti. Mutta turvallisuudesta ei voi tinkiä.

Lue lisää kofeiinista.

Tarvitseeko tuoreiden kokonaisten kasvisten alkuperämaa aina ilmoittaa? Riittääkö ilmoittamistavaksi ”EU”, ”kotimaisia” tai kuva maan lipusta?

Kyllä ja ei. Tuoreiden kokonaisten kasvisten alkuperämaa pitää ilmoittaa aina riippumatta siitä, myydäänkö tuote pakattuna vai irtona. Alkuperämaatieto ilmoitetaan maan koko nimellä; kuva maan lipusta tai sanat ”EU” tai ”kotimaisia” eivät riitä. Lisätietoa tuoreiden kokonaisten kasvisten merkintävaatimuksista löydät täältä:

Tuorekasvisten merkinnät pähkinänkuoressa - Esimerkkejä kasviksittain merkinnöistä irtomyynnissä ja pakkauksissa pdf

Miksi Ruokavirastolla ei voisi olla verkkokoulutuksia, jotta niihin voisi osallistua milloin haluaa?

Miksipä ei? Ruokavirastolla on nyt useita verkkokoulutuksia, joita voit opiskella silloin, kun sinulle sopii. Verkkokoulutuksia löytyy tällä hetkellä seuraavista aiheista:

Antoisia hetkiä koulutusten parissa!

Onko elintarvikkeiden ostaminen verkosta turvallista?

Ei aina. Kannattaa olla valppaana ja tarkastaa ainakin seuraavat asiat ennen ostopäätöksen tekemistä:

  • Keneltä olet ostamassa?
  • Kertooko myyjä yhteystietonsa?
  • Mitä tuote sisältää?
  • Onko luvattu vaikutus liikaa?
  • Miten muut ovat arvioineet tuotetta/myyjää?
  • Onko luottokorttia turvallista käyttää?

Jos epäilet, että verkosta ostamasi tuotteen laatu on huono, tuote ei ole turvallinen tai siitä annetut tiedot eivät pidä paikkaansa, ota yhteyttä terveystarkastajaan.

Lue lisää vinkkejä elintarvikkeiden turvalliseen verkko-ostamiseen.

Sopivatko kaikki muoviastiat ruoan kuumennukseen mikroaaltouunissa?

Eivät sovi. Käytä mikrossa ainoastaan sellaisia muoviastioita, joissa on merkintä astian soveltumisesta mikroaaltokuumennukseen. Muutoin siitä voi kuumennuksen yhteydessä irrota haitallisia aineita elintarvikkeeseen. Lisäksi, jos muoviastian pinta on naarmuinen tai muuten kulunut, sitä ei kannata käyttää, vaikka mikroaaltokuumennuksen salliva merkki astiasta löytyisikin.

Lue lisää kontaktimateriaalien käytössä huomioitavista asioista pdf 

Lehdessä vinkattiin, että muffinit ja runebergintortut voi paistaa kätevästi kertakäyttöisissä pahvimukeissa. Mutta onkohan se turvallista?

Ei ole. Suurin osa tällä hetkellä markkinoilla olevista pahvimukeista on pinnoitettu sisäpinnaltaan PE-muovilla. PE-muovi ei kestä lämpötiloja, joissa leivonnaiset tyypillisesti paistetaan. Tällöin on vaarana, että elintarvikkeeseen siirtyy materiaalin valmistuksessa käytettyjä kemiallisia ainesosia. Osa näistä kemiallisista ainesosista voi olla terveydelle haitallisia.

Käytä elintarvikkeen kanssa kontaktissa olevia materiaaleja aina vain siinä tarkoituksessa ja niissä olosuhteissa, joihin ne on tehty. Tarkista materiaalin käyttötarkoitus ja -olosuhteet materiaalin pakkauksesta tai käyttöohjeista.

Käytä elintarvikekontaktimateriaaleja ohjeiden mukaan.

Mitä hyönteisiä Suomessa saa myydä elintarvikkeena?

Suomessa saa tällä hetkellä myydä elintarvikkeena kahdeksaa hyönteislajia, joista on jätetty uuselintarvikehakemus. Nämä hyönteislajit ovat:

  • Acheta domesticus (kotisirkka)
  • Alphitobius diaperinus (kanatunkkari, toukka)
  • Apis mellifera (mehiläinen, kuhnuritoukka)
  • Gryllodes sigillatus (trooppinen kotisirkka)
  • Hermetia illucens (mustasotilaskärpänen, toukka)
  • Locusta migratoria (idänkulkusirkka)
  • Schistocerca gregaria (aavikkokulkusirkka)
  • Tenebrio molitor (jauhopukki, toukka)

Lue lisää siirtymäaikana sallituista hyönteislajeista.

Elintarvikkeen mainoksessa luvataan pikaista laihtumista. Voiko se olla totta?

Painon muutoksiin vaikuttavat ennen kaikkea elintavat, kuten ruoka- ja liikuntatottumukset. Tämän vuoksi yksittäinen elintarvike ei voi yksinään vaikuttaa laihtumisnopeuteen tai -määrään. Siihen viittaavat väitteet ovat humpuukia ja lainsäädännössä kiellettyjä.

Poppakonstien sijaan järkevin tapa laskea painoa on syödä monipuolista ruokaa ja harrastaa liikuntaa niin, että energian saanti on pienempää kuin kulutus. Käytännössä tarvitaan sekä entistä vähemmän ruokaa että enemmän liikkumista.

Lue lisää: tehoavatko poppakonstit.

Miten tunnistan humpuukituotteen?

Humpuukituotteelle on tyypillistä, että tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista annetaan katteettomia lupauksia. Suhtaudu tuotteeseen kriittisesti, jos

  • tuotteen vaikutus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
  • tuotetta markkinoidaan ylisanoilla tai vähättelemällä muita tuotteita.
  • tuotetta myytäessä käytetään vaikeita sanoja tai lauseita.
  • tuotteesta annetaan mielikuva, että se on ”melkein lääke”.
  • markkinoinnissa käytetään uhkailua tai herätetään pelkoa.
  • tuotetta myydään viittaamalla yksittäisen lääkärin, kuluttajan, julkisuuden henkilön tai viranomaisen suosituksiin tai hyväksyntään.
  • tuotetta markkinoidaan ilmaisena koe-eränä, vaikka kyseessä onkin sitoutuminen maksulliseen kestotilaukseen tai vuoden määräaikaiseen sopimukseen.
  • ostat tuotteet internetistä, posti- tai puhelinmyynnistä, verkostomarkkinoinnin kautta tai muusta suoramyynnistä etkä löydä tietoa tuotteen koostumuksesta, yrityksen yhteystiedoista tai sopimusehdoista. Pakkauksessa ei ole suomen ja ruotsinkielisiä merkintöjä.

Jos tunnet tulleesi petetyksi, ota yhteys asuinkuntasi elintarvikevalvontaviranomaiseen tai kuluttajaneuvojaan!

Lue lisää: älä usko humpuukiin.

Evira julistaa jouluksi ruokarauhan

Ruoka on tärkeä osa suomalaisten joulua. Yhteiseen pöytään katetaan perinteisiä jouluruokia ja uudempia herkkuja.

Ruoan valmistuksessa, tarjoilussa ja säilytyksessä on syytä muistaa keittiöhygienia sekä vieraiden allergiat ja erityisruokavaliot.

Mutta kun päästään yhteiseen pöytään, unohdetaan turha nipotus. Nautitaan hyvästä ruoasta, seurasta ja joulun tunnelmasta.

Joulu on kerran vuodessa vaan!

Huomioi allergiat joulupöydässä

Joulukalat, pähkinät, mantelit, juustot, suklaa, sinappi, selleri… Ihania jouluherkkuja, mutta osalle meistä todellisia terveysvaaroja.

Huomioi allergiat joulupöydässä. Voimakkaasti allergiselle jopa silmin näkymättömät määrät allergian aiheuttajaa voivat johtaa allergiseen reaktioon.

Pidä huoli, etteivät ruokavieraille allergiaa aiheuttavat aineet sekoitu ruoan valmistuksessa, säilytyksessä tai tarjoilussa. Pese veitset, leikkuulaidat ja muut ruoanvalmistusvälineet huolellisesti ruokalajien välillä. Muista myös tarjoiluastiat ja ottimet.

Tieto elintarvikkeiden sisältämistä allergeeneistä löytyy pakkausmerkinnöistä. Ne on korostettu ainesosaluettelossa.

Lue lisää yleisimmistä ruoka-allergian aiheuttajista. 

Onko elintarvike käyttökelvoton, jos pakkauksessa mainittu päivämäärä on ohitettu?

Ei suinkaan aina. Päiväysmerkintöjä on kahdenlaisia. Jos elintarvikkeessa on käytetty ”parasta ennen” - merkintää, elintarvike on yleensä käyttökelpoinen jonkin aikaa myös tämän päivämäärän jälkeen. Käyttökelpoisuuden voi todeta katsomalla, haistamalla ja maistamalla tuotetta. Hyödyntämällä parasta ennen -päiväyksen ohittaneet tuotteet pystyt vähentämään ruokahävikin syntymistä.

Sen sijaan ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintä tarkoittaa päivää, jonka jälkeen tuotetta ei pidä enää syödä. Viimeinen käyttöpäivä tai viimeinen käyttöajankohta -merkintää käytetään hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka jo lyhyen säilytyksen jälkeen saattavat aiheuttaa terveysvaaran. Mikrobiologisesti helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esim. pastöroimaton maito ja kerma, kypsyttämätön juusto, tuore liha, jauheliha ja tuore kala.

Lue lisää päiväysmerkinnöistä.

Voiko glögiä kuumentaa vedenkeittimessä tai alumiinikattilassa?

Ei. Glögi kannattaa lämmittää teräskattilassa tai mikroaaltouunissa.

Glögi ja erilaiset marjamehut ovat happamia. Hapan liuottaa alumiinia ja tämän vuoksi glögiä ei tule kuumentaa alumiinikattilassa.

Osassa vedenkeittimiä taas kuparinen lämmitysvastus on näkyvissä, ja hapan glögi voi syövyttää siitä metallia irti. Kuparin liikasaanti aiheuttaa pahimmillaan akuutin myrkytyksen.Vedenkeitin on nimensä mukaisesti tarkoitettu vain veden keittämiseen.

Mitä tietoja myyjäisissä myytävistä kotitekoisista elintarvikkeista tulisi antaa?

Jos viet myyjäisiin myyntiin kotona valmistamiasi elintarvikkeita, muista antaa kuluttajalle tuotteista helposti luettavat ja riittävät tiedot. Evira ohjeistaa, että pakatuista elintarvikkeista tulisi ilmoittaa vähintään seuraavat tiedot:

  • elintarvikkeen nimi
  • allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet
  • sisällön määrä
  • valmistuspäivä

Pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta kuluttajan saatavilla tulisi olla vähintään tieto elintarvikkeen sisältämistä allergiaa ja intoleransseja aiheuttavista aineista.

Lue lisää: usein kysyttyä pakkausmerkinnöistä. 

Koskeeko sananvapaus myös elintarvikkeiden markkinointia?

Yleinen sananvapaus ei mahdollista elintarvikkeiden lainsäädännön vastaista markkinointia.

Elintarvikkeista annettavista tiedoista voidaan määrätä lainsäädännön ja hallinnon keinoin, koska

  • markkinointi ei kuulu sananvapausperusoikeuden ns. ydinalueeseen
  • tarkoituksena on suojella esimerkiksi kuluttajien terveyttä sekä luottamusta markkinoihin.

Lue lisää sananvapaudesta ja elintarvikkeiden markkinoinnista.

Saako CBD:tä sisältäviä hampputuotteita myydä Suomessa?

Tällä hetkellä ei. Hampusta valmistetuilla elintarvikkeilla, joiden CBD-pitoisuutta on konsentroitu tai rikastettu tavalla tai toisella, ei tiedetä olevan käyttöhistoriaa elintarvikkeena ennen vuotta 1997. Tästä syystä ne katsotaan uuselintarvikkeiksi, joiden markkinoille tuominen edellyttää uuselintarvikelupaa.

Lue lisää hampusta elintarvikkeena.

Onko siitä jotain haittaa, jos ostan kaupasta lommoutuneen säilyketölkin?

Kyllä voi olla. Jos säilyketölkkiin tulee lommo, siitä voi siirtyä metalleja purkissa säilytettävään elintarvikkeeseen. Lommoutunutta tölkkiä ei kannata ostaa.

Kuluttajan keinot kontaktimateriaaleista tulevan kemiallisen altistuksen minimoimiseksi.

Onko väliä, miten ja millaisia kertakäyttösuojakäsineitä käytän elintarviketyössä?

On. Suojakäsineillä voi tietysti suojata käsiä. Niiden ensisijainen tarkoitus on kuitenkin suojata elintarvikkeita käsien kautta leviävältä lialta ja mikrobeilta.

Suojakäsineitä tulee käyttää, jos henkilöllä on rakennekynnet, koruja tai haavoja käsissään. Suojakäsineitä on käytettävä hygieenisesti ja ne on vaihdettava riittävän usein. Kädet täytyy pestä säännöllisesti, vaikka käyttäisikin suojakäsineitä.

Suojakäsineiden tulee olla elintarvikekelpoiset ja soveltua nimenomaan kyseisen elintarvikkeen käsittelyyn. Esimerkiksi tavanomaisia vinyylihansikkaita ei yleensä voi käyttää rasvaisten elintarvikkeiden kanssa.

Lue lisää

Miksi elintarviketiedot pitää olla verkkokaupassa?

Nettiostoksilla kuluttaja ei pääse käsiksi itse elintarvikkeeseen ja sen pakkausmerkintöihin. Elintarvikkeesta annettavat tiedot vaikuttavat kuitenkin ostopäätökseen. Monesti kuluttajan on jo oman terveytensäkin vuoksi tiedettävä esimerkiksi elintarvikkeen sisältämät allergeenit.

Verkkokaupassa myytävistä elintarvikkeista on annettava samat elintarviketiedot kuin tavanomaisessa kaupassakin. Kaikki pakolliset tiedot on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi. Vain muuttuvat tiedot (erätunnus, parasta ennen, viimeinen käyttöpäivä) voi jättää toimitettavaksi elintarvikkeen mukana.

Lue lisää: elintarvikkeesta annettavat tiedot verkkokaupassa.

Voiko DNP tappaa? 

Voi. DNP eli 2,4-dinitrofenoli on sisäisesti nautittuna hengenvaarallinen solumyrkky. Sitä markkinoidaan erityisesti laihdutukseen ja rasvanpolttoon.

"Laihduttavan" vaikutuksen aiheuttavan annoksen ja kuolemaan johtavan annoksen välinen ero on kuitenkin pieni. Myrkytysoireet voivat ilmentyä äkillisesti. Isossa Britanniassa on raportoitu useita DNP:n aiheuttamia kuolemia.

Ruokaviraston tietoon on tullut, että yksittäiset suomalaiset kuluttajat ovat tilanneet ulkomaalaisista verkkokaupoista DNP:tä. Lääkkeeksi luokitellun DNP:n tilaaminen ulkomaalaisista verkkokaupoista on kiellettyä.

Ruokavirasto kehottaa DNP:tä tilanneita lopettamaan aineen käytön välittömästi. DNP:tä käyttäneiden on syytä kääntyä terveydenhuollon puoleen terveydentilansa arvioimiseksi.

Lue lisää DNP:stä.

Oliko kierrätettävä bambutuote sittenkin muovia?

Myynnissä on paljon erilaisia muovin korvaajaksi esitettyjä bambutuotteita. Osa tuotteista on oikeita bambutuotteita. Osa on melamiinimuovia, jotka sisältävät vain yhtenä ainesosanaan bambujauhoa.

Lue lisää bambutuotteista.

Miksi transrasvoja ei kielletä?

Suomalaisten ruokavalion ongelma on runsas tyydyttyneen rasvan saanti. Sen sijaan transrasvojen saanti on vähäistä. Tästä syystä transrasvojen määrää ei ole rajoitettu kansallisella lainsäädännöllä.

EU harkitsee transrasvojen käytön rajoittamista, koska monissa muissa EU-maissa transrasvojen saanti on terveydelle haitallisen suurta.

Transrasvoja voi syntyä rasvoja kovetettaessa sekä luonnostaan märehtijöiden pötsissä. Nykyisissä kasvimargariineissa on kuitenkin hyvin vähän transrasvoja, koska margariinien valmistusprosessia on muutettu.

Transrasvat ovat sydänterveydelle epäedullisia kovia rasvoja. Ne muun muassa nostavat veren huonoa LDL-kolesterolia ja laskevat veren hyvää HDL-kolesterolia.

Lue lisää transrasvoista.

Voiko hyönteisruoka aiheuttaa allergisen reaktion?

Allergia hyönteisruoalle on mahdollinen. Erityisesti äyriäisille, nilviäisille ja/tai pölypunkeille allergisten kannattaa olla varuillaan. Hyönteisten proteiinit ovat samankaltaisia, joten ristiallergia on mahdollinen.

Hyönteisten rehuista voi myös päätyä pieniä määriä viljaa, gluteenia, kalaa, maitoa tai munaa elintarvikkeena myytävään hyönteisruokaan. Tieto mahdollisista allergeenijäämistä tulee löytyä pakkausmerkinnöistä.

Lue lisää hyönteisallergiasta.

Uskaltaako ravintolisiä käyttää?

Kyllä uskaltaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa muutama asia.

Lue lisää ravintolisistä.

Voiko palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita käyttää huoletta?

Pehmeät rasia- ja pullomargariinit ovat suositeltavia valintoja terveelliseen ruokavalioon. Niiden rasvasta pääosa on terveellisiä pehmeitä rasvoja. Kovan rasvan osuus on suhteellisen pieni, vaikka niihin käytetäänkin usein palmuöljyä rakennetta kiinteyttämään.

Sen sijaan palmuöljyä, voita tai kookosöljyä sisältävien leivonnaisten, keksien, tai muiden sellaisten käyttöä kannattaa rajoittaa. Ne sisältävät runsaasti terveydelle epäedullista kovaa rasvaa.

EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöä, joka rajoittaa kasviöljyjen- ja rasvojen valmistuksessa mahdollisesti syntyvien haitallisten aineiden määrää. Näin varmistetaan, että markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia käyttää.

Lue lisää palmuöljystä.